Tänään tulee kuluneeksi 57 vuotta Ranskan ulkoministerin Robert Schumanin julistuksesta. 9. toukokuuta 1950 Schuman esitti visionsa yhtenäisestä Euroopasta, jonka hän näki välttämättömänä rauhan ylläpitämiseksi Euroopassa. Hiili- ja teräsyhteistyöstä liikkeelle lähtenyt rauhanliike on sittemmin kasvanut 27 maan yhteiseksi allianssiksi, Euroopan Unioniksi. EU:n rooli, vaikutusvalta ja merkitys Euroopalle on kasvanut yli kaikkien odotusten. Tärkein tehtävä on kuitenkin edelleen sama: sitoa Euroopan maiden kohtalot yhteen rauhan takaamiseksi Euroopassa.

Schumanin julistuksen vuosipäivänä myös Suomessa juhlitaan Eurooppa-päivää. Eurooppa-päivä onkin oiva päivä pitää mielessä, mitä Euroopan Unionin jäsenyys Suomelle oikein merkitsee. Julkisessa keskustelussa EU-kriitikoiden puheenvuorot kuuluvat poikkeuksellisen painokkaasti, sillä EU:n suurista riemuvoitoista on tullut suomalaisille arkipäivää. Tästä kertoo myös suomalaisten nihkeä suhtautuminen EU:n toimintaan.

Yhteisvaluutta Euro, kuluttajansuoja, sisämarkkinat, parantunut liikkuvuus, hintavakaus, tuoteturvallisuus, edulliset tuontituotteet sekä yhteinen ulkopolitiikka ovat vain muutamia esimerkkejä niistä asioista, jotka ovat ratkaisevalla tavalla muuttaneet elämää Suomessa. Suomi on EU-jäsenyyden myötä lopullisesti liittynyt läntisten demokratioiden joukkoon. Samalla Suomi on saanut nauttia EU:n mukanaan tuomasta rauhasta ja vakaudesta. Nämä asiat usein unohtuvat kansan mielissä.

Vaikka tulokset puhuvatkin puolestaan, ei EU kuitenkaan ole täydellinen. Olisihan se ihme, jos 27 itsenäisen valtion yhteinen, viime kädessä yksimieliseen päätöksentekoon perustuva unioni toimisi moitteetta tai kevyen ja yksinkertaisen päätöksentekojärjestelmän siivittämänä.

Tilanteeseen on kuitenkin tulossa parannusta. EU:lle ehdotettu perustuslakisopimus tullaan jossakin muodossa hyväksymään ennen seuraavia europarlamenttivaaleja. Tämä tuo suuria muutoksia etenkin päätöksentekojärjestelmään sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

EU on historiansa ajan tasapainoillut laajenemisen ja integraation syvenemisen välillä. EU:lla ei kuitenkaan ole ollut selvää, julkilausuttua päämäärää. Rauhan ylläpitäminen on tullut kätevästi laajenemisen sivutuotteena, kun yhä uusia maita sidotaan taloudellisesti samaan neuvottelupöytään, jossa pöytätapoihin kuuluvat niin ihmisoikeudet, sananvapaus kuin demokratiakin.

EU:n roolia maailmanlaajuisesti ei tule vähätellä. EU on 27 jäsenmaan ja 500 miljoonan asukkaan voimin maailman suurin talousmahti. Erityisesti ulkopolitiikan suhteen EU:lla on edessään suuret kasvukivut, jotta aiemmin yksittäisten valtioiden johdolla tapahtunut linjanveto saadaan koottua yhteen, EU:n yhtenäiseksi ääneksi. EU:n on aika osoittaa vaikutusvaltansa myös ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, ympäristönsuojelussa sekä vapaakaupan edistämisessä. Nämä ovat ponnistuksia, joihin emme kykenisi ilman EU:ta.

Me Eurooppanuoret yritämme kuitenkin aina tilanteen tullen kysyttäessä muistuttaa:

”Mitä iloa EU:sta?”
– Rauhaa!

Kirjoittaja on Eurooppanuoret ry:n puheenjohtaja.

KUVA JA KOMMENTTI

0