Viime viikolla Pääkaupunkiseudun Eurooppanuoret ry teki päätöksen olla osallistumatta kampanjaan, jonka tavoitteena on Euroopan laajuisen kansanäänestyksen järjestäminen EU:n perustuslaillisesta sopimuksesta vuonna 2009 europarlamenttivaalien yhteydessä. Kyse ei ollut niinkään siitä, että vastustamme ajatusta, vaan siitä, että aihe ei herätä intohimoja.

Tilanne oli toinen Eurooppanuorten vuoden 2003 vuosikokouksessa Turussa. Silloin puitiin pitkään ja huolella samaa kysymystä kansallisesta näkökulmasta: tulisiko perustuslaista järjestää kansanäänestys Suomessa? Tuolloin ylivoimainen enemmistö vastusti ajatusta. Nyt Pääkaupunkiseudun Eurooppanuorissa noin puolet kannattaa yleiseurooppalaista kansanäänestystä, mutta aihe ei vain ole ollut keskusteluissamme ja muussa toiminnassamme riittävän keskeisellä sijalla, jotta tarpeeksi laaja poliittinen sitoutuminen siihen olisi syntynyt. Ja se on tarpeen raa’an työn tekemiseksi kadulla. Tavoitteena on nimittäin kerätä miljoona nimeä kansanäänestystä puoltamaan yleiseurooppalaista kansanäänestystä. Let the European people decide! -kampanjan toisena pääjärjestäjänä on JEF (Young European Federalists), Eurooppanuortenkin kansainvälinen kattojärjestö, joten kansallisilla, alueellisilla ja paikallisilla JEF:n osasilla on tärkeä rooli onnistumisen kannalta.

Nyt näyttää kuitenkin siltä, että kaikkien EU-maiden yhteistä kansanäänestystä ei tulla järjestämään. Kaikella todennäköisyydellä syksyllä tulee käynnistymään hallitustenvälinen konferenssi (HVK), joka varmaankin saa hyväksyttyä jonkinlaisen mukautetun sopimustekstin, mutta yksittäisiä kansallisiakin kansanäänestyksiä pyritään välttämään nyt niin kovasti, että yleiseurooppalainen kansanäänestys ei liene poliittista realismia. Nizzan mustasta yöstä nousi perustuslaillinen prosessi, joka demokraattisuudessaan saavutti lakipisteensä konventin muodossa, mutta Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestysten jälkeen kansalaisten roolin minimoimisen eteen on tehty töitä huomattavan kovasti. Ottaen huomioon, että sopimus kaatui juuri kansanäänestyksissä, saattavat nyt meneillään olevan prosessin lukuisat salailevat ja epädemokraattiset painotukset aiheuttaa vielä yllättäviä vaikutuksia eri puolilla EU:ta. Sen minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.

Miksi tähän kansanäänestyskampanjaan kuitenkin kannattaa osallistua vähintään vetoomuksen allekirjoittamalla? Ensimmäinen syy on eurooppalaisen poliittisen kentän joustavuus: haihattelusta voi tulla nopeasti unionipolitiikkaa. 90-luvun lopussa ”tavalliset” Eurooppa-aktiivitkin suhtautuivat hyvin varovaisesti federalistien perustuslakivaatimuksiin, mutta muutamassa vuodessa perustuslakiprosessista tuli totta ja perustuslain kannattamisesta melkeinpä salonkikelpoisen mainstream-poliitikon edellytys kaukaisessa Suomessakin! Konventti ja perustuslaki tulivat EU-politiikan keskiöön aivan yllättäen, takaoven kautta (antaa ajattelemisen aihetta niille, joiden mielestä kansalliset hallitukset voivat kontrolloida poliittista EU-prosessia).

Toinen syy liittyy koko integraatioprosessin luonteeseen. Hajaannuksen tilassa eurooppalainen visio on ollut hukassa, yhteisistä intresseistä ei ole ollut käsitystä, hallitustenvälisyys on voimistunut ja maanosan tulevaisuus on nähty vahvemmin kansallisvaltioiden kautta. Samana päivänä järjestettävä yleiseurooppalainen EU-kansanäänestys voisi osaltaan tuoda eurooppalaista perspektiiviä tulevaisuutemme hahmottamiseen. Ei pidä luulla, että äänestyksen järjestäminen samana päivänä kaikkialla EU:ssa takaisi sen eurooppalaista luonnetta (järjestetäänhän europarlamenttivaalitkin käytännössä samanaikaisesti kaikissa jäsenvaltioissa), mutta oman demokraattisen kontribuutionsa se toisi. Yleiseurooppalainen kansanäänestys olisi osaltaan muovaamassa eurooppalaista poliittista tietoisuutta ja ”tilaa” sekä loisi yhteistä keskustelua.

Ja vaikka tämä kampanja tai koko perustuslaillinen prosessi epäonnistuisi, uskon, että yksi asia on saavutettu: Euroopassa liikkuu perustuslain haamu ja se on tullut jäädäkseen. Sillä ei ole takanaan samanlaista historiallista vääjäämättömyyttä kuin kommunistit uskoivat heillä olevan, mutta vastaisuudessakin Euroopan poliittisessa tajunnassa tulee säilymään idea siitä, että poliittinen yhteisömme tulee perustaa toimintansa yhtenäiseen säännöstöön, joka niin sisältönsä kuin hyväksymistapansa puolesta ylittää yhteisön jäsenvaltiot.

Kirjoittaja on Pääkaupunkiseudun Eurooppanuoret ry:n puheenjohtaja.

Let the European people decide! -kampanjasivusto
www.europeanreferendum.eu

KUVA

0