Kun Yhdysvallat määrää nuorukaisensa kuolemaan Irakiin, kannustaa Euroopan unioni nuoria toivojaan rakastumaan Kaukasukselle. Siinä missä Yhdysvallat yrittää raudalla ja verellä viedä demokratiaa, rauhaa ja tasa-arvoa toiseen yhteiskuntaan, on Euroopan unioni hitaasti onnistumassa siinä teekupposilla ja ystävyydellä vain kolmesataa kilometriä pohjoisempana.

Azerbaidzan ja Armenia eivät ole aivan Georgian veroisia EU-intoilijoita, mutta kaikissa näissä maissa paikalliset nuorisojärjestöt suorastaan tuputtavat mahdollisuuksia yhteisiin projekteihin EU:n jäsenvaltioiden nuorisojärjestöille EU:n uuden nuoriso-ohjelman puitteissa. Aina näiden maiden järjestöille ei varmasti ole selvää, miksi juuri nuorten aktiivinen kansalaisuus, nuorten yhteisvastuullisuus ja suvaitsevaisuus sekä eri maiden nuorten keskinäisen ymmärryksen ja nuorisoalan yhteistyön vahvistaminen ovat projektien keskiössä, mutta pelkkä uteliaisuus päästä mukaan kansainväliseen yhteistyöhön ajaa heidät toteuttamaan näitä tavoitteita.

Irakissa Yhdysvallat maksaa valtavan hinnan siitä, että yhdysvaltaiset ja irakilaiset nuoret pääsevät katselemaan toisiaan aseiden tähtäinten läpi. Samaan aikaan Kaukasuksella vain murto-osalla Irakin sodan hinnasta EU:n jäsenvaltioiden ja Kaukasuksen maiden nuoret tanssivat yhdessä yömyöhään. EU:n nuoriso-ohjelman kolmannen toimen ensimmäinen toimenpide, yhteistyö laajentuneen EU:n naapurimaiden kanssa, tarkoittaa käytännössä tuhansia ja taas tuhansia keskusteluja demokratiasta, nuorten osallisuudesta, sukupuolten välisestä tasa-arvosta, seksuaalivähemmistöjen oikeuksista ja azerien ja armenialaisten sekä georgialaisten ja venäläisten välisen vihanpidon järjettömyydestä.

Pelkkä eurooppalaisten nuorisojärjestöjen normaali kansainvälinen yhteistyö on vienyt muun muassa: suomalaisen nuoren naisen Bakuun järkyttämään paikallisen nuoren miehen kuvaa naisista merkityksettöminä toimijoina, hollantilaisen homon Tbilisiin murtamaan paikallisen nuoren naisen homofobiset ajatukset ja belgialaistuneen azerisiirtolaisen Yerevaniin kohtaamaan omien ennakkoluulojensa järjettömyyden. Nämä nuoret ovat kertoneet kokemuksistaan ystävilleen, jotka taasen ovat levittäneet sanaa omille ystävilleen. Nyt EU on nuoriso-ohjelmansa avulla tukemassa tätä kehitystä. Tällä välin Irakissa viha ja katkeruus on silponut luotien ohella heidän ikätoveriensa sydämet.

Jo nyt, keskellä ei mitään, Georgian rajaseuduilla uinuvassa Marneulin pikkukaupungissa hulmuaa valtava Euroopan unionin ja Euroopan neuvoston lippu. Samainen lippu, joka Suomessa roikkuu pääsääntöisesti vain pääkaupungissa unionin edustuston oven yläpuolella, liehuu tuhansia kilometrejä kauempana Brysselistä Georgian lipun rinnalla jokaisen kunnallisen ja valtiollisen instituution edessä. He eivät halua tulla liitetyiksi, vaan he haluavat itse liittyä eurooppalaiseen alueeseen ja samalla oma-aloitteisesti omaksua sen edellyttämät toimintatavat.

Eräs anarkistinen ystäväni uteli kerran kuinka Eurooppanuorten tapaiset vahvasti institutionalisoituneet järjestöt muka parantavat maailmaa. Kun nämä järjestöt voittavat omat ennakkoluulonsa yhteistyön vaikeuksista ja tarttuvat EU:n tarjoamiin mahdollisuuksiin, ne peittävät suurvalta-armeijan saavutukset varjoonsa.

Kirjoittaja on Eurooppanuoret ry:n varapuheenjohtaja.

KUVA

0