Reformisopimuksen merkintä politisoi Euroopan komission. Kun jatkossa europarlamenttivaalien tulos on huomioitava komission puheenjohtajaa nimitettäessä, saa komissio osittain myös poliittisen mandaatin.

Reformisopimus politisoi Euroopan komission
EU:n perussopimuksiin sorvataan muutoksia parhaillaan käynnissä olevassa hallitustenvälisessä konferenssissa. ”Reformisopimus” on määrä saada voimaan ennen vuoden 2009 Euroopan Parlamentin vaaleja. Sopimusmuutosten myötä mm. Eurooppa-neuvosto saa pysyvän puheenjohtajan, Euroopan komission kokoa pienennetään, yhteispäätösmenettelyä laajennetaan ja EU:n yhteinen ulkopolitiikka muuttuu yhtenäisemmäksi.
Vähemmän keskustelua on herättänyt kirjaus siitä, että europarlamenttivaalien tulos on otettava huomioon komission puheenjohtajaa nimitettäessä. Tähän saakka komissio on ollut huomattavan itsenäinen, ainakin paperilla kansallisista intresseistä piittaamaton EU:n virkamieshallitus. Komission käsissä on EU:n aloitemonopoli, minkä vuoksi päivittäisessä päätöksenteossa komissiolla on paljon valtaa.
Reformisopimuksen merkintä politisoi Euroopan komission. Kun jatkossa europarlamenttivaalien tulos on huomioitava komission puheenjohtajaa nimitettäessä, saa komissio osittain myös poliittisen mandaatin. Vaikka muutos on nykyiseen tilanteeseen verrattuna lähinnä kosmeettinen, on avaus merkittävä tulevaisuutta silmällä pitäen. Muutos korostaa erityisesti Eurooppa-puolueiden asemaa, joiden kesken komission kokoonpano tullaan jatkossa sopimaan.
Kansalaiset ovat aivan syystä tottuneet siihen, että heidän vaaleissaan antama ääni heijastuu tehtävään politiikkaan. Tämä yhteys tulee entisestään vahvistumaan reformisopimuksen myötä. Tämä kehitys korostuu erityisesti, kun komission kokoa pienennetään – jatkossahan vain kaksikolmasosaa jäsenmaista saa oman komissaarin. Kierto maiden kesken ei perustu mihinkään kiertokaavioon, jolloin tietyn maan komissiopaikan saattaa ratkaista ehdokkaan puoluekanta, ei esittäjämaa!
Koska europarlamenttivaalien tulos vaikuttaa myös komission puheenjohtajan valintaan, tulisi Eurooppa-puolueiden hyvissä ajoin asettaa omat ehdokkaansa komission johtoon. Tällöin äänestäjät eri jäsenmaista voisivat ennen äänestyspäätöksensä tekemistä tutustua, millaiselle komissiolle ovat äänensä antamassa. Esimerkiksi Kokoomuksen kattopuolue EPP-ED voisi asettaa ehdolle komission nykyisen puheenjohtajan José-Manuel Barroson, Keskustan kattopuolue ALDE entisen parlamentin puhemiehen Pat Coxin, SDP:n kattopuolue PES Euroopan-laajuista tunnettuutta saavuttaneen ranskalaisen Segolene Royalin ja Vihreät esimerkiksi Joschka Fischerin.
EU tekee entistä enemmän suomalaisten jokapäiväiseen arkeen vaikuttavia päätöksiä. Tämän vuoksi europarlamenttivaalien yhteydessä äänestäjillä on oltava mahdollisuus ottaa kantaa siihen, minkälaista politiikkaa europarlamentti tekee ja minkälaisia esityksiä komissio parlamentille ja ministerineuvostolle laatii. Nykyiseen tilanteeseen nähden myöskään EU-politiikan henkilöityminen ei olisi lainkaan pahitteeksi.

Joonas Turunen
Puheenjohtaja
Eurooppanuoret ry
Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 23.8.2007.

0