Kun rajat poistuvat, Euroopan idea muuttuu todelliseksi kirjoitti Helsingin Sanomat 21.12.2007. Olen täysin samaa mieltä.

Kyse oli Schengen- alueen laajenemisesta: Viro Latvia, Liettua, Tsekki, Slovakia, Puola, Unkari, Slovenia ja Malta tulivat mukaan regiimiin. Schengenin sopimuksen tarkoitus on helpottaa liikkumista EU-maiden välillä. Schengen-maiden rajoilla ei tarvitse näyttää passia, mutta henkilöllisyys on tarvittaessa pystyttävä todistamaan. Ulkorajoja valvotaan yhteisesti sovitun säännöin. Schengen-alueelle anotussa viisumissa voi reissailla vapaasti alueen sisällä. Aluksi, vuonna 1985, sopimus käsitti viisi maata. Suomi allekirjoitti sopimuksen 1996 ja täytäntöön se pantiin vuonna 2001. Nyt alueeseen kuuluu 24 maata. Schengenin myötä rajatarkastukset siis poistuvat alueen sisällä. Schengenin merkitys on kasvanut Euroopan yhdentyessä.

Vuonna 1999 Schengenin sopimuksen sisältö tuli osaksi EU-säännöstöä. Sopimuksen on ollut suuri erityisesti juuri entisen itä-blokin maille. Sen myötä tuntuu poistuvat viimeisetkin Eurooppaa jakaneiden muurien jäänteet. Vapaus liikkua unionin sisällä on keskeisiä saavutuksia ja ilmentää hyvin yhdentyvää Eurooppaa. ”kansojen tasa-arvoisuutta ja henkilökohtaisten vapauksien kasvua” (HS21.12.07). Ihanaa!

Vapaa liikkuvuus – unionin parhaita saavutuksia ja erittäin konkreettinen
sen kansalaisille. Alkoi tavaroiden, palveluiden, pääomien ja työvoiman
vapaasta liikkuvuudesta ja on nyt laajentunut todelliseksi IHMISTEN vapaaksi liikkuvuudeksi viisumi regiimin sisällä. Ihmisten vapaa liikkuvuus nousi virallisempaan asemaan, kun Schengen sopimus liitettiin Amsterdamin sopimuksella osaksi unionin perussopimuksia vuonna 1999. Työvoiman vapaa liikkuvuus oli tärkeä osa yhteismarkkinoiden toimivuutta, mutta se koski vain tiettyjä kansan ryhmiä. Vaikka se myöhemmin laajennettiin koskemaan kaikkia unionin kansalaisia, asetettiin sille silti tiettyjä rajoitteita. Esimerkiksi 2004 laajentumisen yhteydessä osa vanhoista jäsenmaista (myös Suomi – idioottimaista!) asettivat rajoitteita uusista jäsenmaista saapuvalle työvoimalle.

Liikkuvuuden mahdollisuuksien lisäämisen positiiviset vaikutukset peittoavat negatiiviset. Unioni on vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue, jolla vallitsee ne neljä klassista vapaata liikkuvuutta sekä tarve kontrolloida niistä johtuvia kielteisiä seurauksia. Rikollisuus ja terrorismi ovat tietysti keskeisiä pelkoja ja toki ne täytyy ottaa tosissaan, mutta näihin ongelmiin voidaan edelleen puuttua perinteiseen tapaan. Toisekseen mitkä esteet ja kahlitsemiset tällaisten ongelmien liikkumista ovat ennenkään estäneet. Meidän ei tule estää liikkumista, vaan pyrkiä minimoimaan sen negatiiviset vaikutukset liittyen ympäristökysymyksiin kuin rikollisuuteen. Muureja rakentamalla ei olla onnistuttu koskaan. Parempi on elää avoimessa ja vapaassa Euroopassa. Kun vain vielä voisi elää avoimessa ja vapaassa maailmassa…

Kirjoittaja on Eurooppanuoret ry:n varapuheenjohtaja.

KUVA JA KOMMENTIT

0