EU:lla on ongelma. Sillä on kansalaistensa silmissä demokratiavaje. EU:n päätöksenteko koetaan etäiseksi, eikä kansalaisilla ole siitä yleensä selkeää kuvaa. Tärkeimmät päätökset tehdään kabineteissa medialta piilossa ja tuodaan vaivihkaa kotimaan lainsäädäntöön ilman että niistä juuri julkisuudessa hiiskutaan. Tai siltä se ainakin kansalaisen silmissä näyttää.

Euroopan unionin ainoa demokraattisesti valittu päätöksentekoelin on Euroopan parlamentti. Sen luulisi saavan demokratian perään kinuavien kansalaisten jakamattoman huomion, vaan ei. Euroopan parlamentin toiminta koetaan yhtälailla etäiseksi kuin EU ylipäätään, parlamenttia pidetään vähämerkityksisenä eikä europarlamenttivaaleissa vaivauduta äänestämään.

Parlamentin valtaa ollaan ensi vuoden alusta lisäämässä Lissabonin sopimuksen mukaisesti. Mutta se ei auta, mikäli Euroopan kansalaiset eivät koe europarlamentin vaikuttavan heidän elämäänsä, tai vielä pahempaa, eivät koe pystyvänsä vaikuttamaan parlamentin toimintaan. Ja juuri niin moni tuntee, sillä Euroopan parlamentin voimasuhteista on harvinaisen vaikea saada mitään selkoa. Eurooppalaiset puolueet ovat sekalainen kokoelma hyvinkin erilaisten kansallisten puolueiden yhteenliittymiä. Mitä yhteistä on vaikkapa Suomen Keskustalla ja Italian

Radikaalipuolueella? Lisäksi ainakin suomalaiset mepit ovat saaneet vapaasti valita, minkä europuolueen edustajiksi ryhtyvät. Vaalit kuitenkin käydään kotimaisten puolueiden listoilla ja ehdokasasettelulla. Ei ihme, että äänestäjien on vaikea nähdä, miten oma ääni vaikuttaa parlamentissa harjoitettuun politiikkaan.

Suomessa puuhataan eduskuntavaalien vaalijärjestelmäuudistusta. Ehdotin heti vuoden 2007 vaalien jälkeen uudeksi vaalijärjestelmäksi mallia, jossa vaalit käytäisiin nykyisillä vaalipiireillä, mutta ehdokkaiden läpimeno laskettaisiin valtakunnallisilla puoluelistoilla. Vaalituloksen ja äänestystuloksen suhteellisuus paranisi, mutta muutos olisi äänestäjälle yksinkertainen: äänestäminen tapahtuisi aivan samalla tavalla kuin ennenkin, mutta oman äänen vaikutus näkyisi jopa nykyjärjestelmää selkeämmin. Mikäli eduskunta saa tehtyä asiasta päätöksen, saattaa kyseinen malli olla käytössä jo vuoden 2015 vaaleissa.

Nyt ehdotan jo hyvissä ajoin ennen ensi vuoden europarlamenttivaaleja samanlaista uudistusta tehtäväksi Euroopan tasolla, jotta uusi malli voisi olla käytössä jo seuraavissa europarlamenttivaaleissa vuonna 2014. Vaalit käytäisiin edelleen kansallisella tasolla, Suomi yhtenä vaalipiirinä, mutta ehdokasasettelu olisi europuolueiden harteilla ja parlamentin paikat jaettaisiin koko unionin alueen vaalitulosten mukaan.

Europarlamentin voimasuhteet olisivat selviä ja äänestäjä tietäisi minkä puolueen ehdokkaalle ääni menee. Eurooppalaiset puolueet pääsisivät lähemmäksi äänestäjiä.

Ajatus voi olla epärealistinen, sillä se vaatisi ääntenlaskentamenetelmien yhtenäistämistä koko Euroopan unionin alueella. Mutta siihen on pyrittävä, mikäli EU:n demokratiavajeesta halutaan eroon.

Kirjoittaja on Tampereen Eurooppanuoret ry:n hallituksen jäsen.

KOMMENTIT

0