Rauha Norjan joukkomurhan muistolle. Psykopaatti Anders Behring Breivik surmasi kerralla hirvittävän määrän nuoria ja nuoria aikuisia, joukossa myös sisarjärjestömme Norjan Eurooppanuorten jäseniä. Breivikin tekoja on verrattu mm. natsien hirmutekoihin, Osama bin Ladenin terroriin, separatistijärjestöjen julmimpiin terroritekoihin, Oklahoman joukkomurhaaja Timothy McVeighiin sekä Unabomberiin. Psykopaatin toiminnasta tulee kuitenkin ehkä kaikkein eniten mieleen hippiajan lopun joukkomurhaajan Charles Mansonin ”perheineen” Kaliforniassa 1969 tekemät verityöt.

Mansonin hullut visiot olivat samantyyppisiä kuin Breivikin visiot. Hippikauden lopussa epäonnistunut muusikko johti ajalle tyypillistä hippikommuunia jossa käytettiin huumeita, harrastettiin vapaata rakkautta ja uskottiin ”Charlien” olevan uusi Jeesus. Rauhan sanoman sijasta tämä ”Jeesus” sitten johtikin opetuslapsensa useiden perheiden raakoihin murhiin; murhat yritettiin lavastaa mustien radikaalien tekemiksi. Charlie Mansonin tavoitteena oli saada aikaan rotujen sota. Manson murhasi valkoisia, jotta nämä alkaisivat vihata mustia niin paljon, että syttyisi rotusota mustien ja valkoisten välillä. Saman tyyppisellä psykopaatin analogialla Breivik murhasi nuoria norjalaisia ajatellen saavansa aikaan uskontokulttuurien ja kulttuuripiirien välisen sodan islamilaisen maailman ja lännen, kristikunnan tai eurooppalaisen kulttuuripiirin välille.

Kuinka poliittisia Breivikin teot sitten olivat? Oliko takana radikaali poliittinen ideologia, kuten tunnetuilla Euroopan alueella
massamurhaajilla Stalinilla, Hitlerillä, Leninillä tai armenialaisten kansanmurhan johtohenkilöllä Mehmed Talaatilla? Näille radikaalien ideologioiden varjolla massamurhia oikeuttaneille henkilöille ei käynyt kenellekään hyvin; on sanottu, että Leninin haluttiin kuolevan eikä tälle järjestetty hoitoa; se on ehkä vahvistamatonta informaatiota, mutta joka tapauksessa niin Hitlerin, Stalinin kuin Turkissa toteutetun armenialaisten massamurhankin johtohenkilöiden loppu oli väkivaltainen. Nämä ihmiset olivat läpeensä pahoja, vihan sokaisemia massamurhaajia ja psykopaatteja; mutta kuitenkin toiminnaltaan häikäilemättömiä ja rationaalisia.

Kun mietitään Breivikin toimintaa, ei se sittenkään ole rationaalista sillä tavalla kuin kuuluisimpien poliittisten massamurhaajien toiminta. Behring Breivik oli hullu, houruinen erakko – psykopaatti ja hullu sillä tavalla kuin Charles Manson. Breivikin, kuten Mansoninkin, tietenkin kuuluisi viettää loppuikänsä kiven sisällä ilman armahdusmahdollisuutta, ja saada mahdollisesti mielenterveydellistä hoitoa kiven sisällä. Lisäksi Breivikin sairaat visiot kulttuurien sodasta tukahdutetaan oikealla tavalla eristämällä Breivik, kuten on tehty.

Joukkomurhia ei ole tarpeellista politisoida. Breivikin murhaamia ihmisiä ei saada takaisin, mutta tapahtumista voidaan oppia jotakin – hulluja ja psykopaatteja riittää aina, mutta turvallisuustoimien lisääminen niin Pohjolassa kuin muuallakin Euroopassa on varmasti tarpeellista. Yksi tärkeä askel on todella toimivan, tehokkaan yleiseurooppalaisen poliisitoimen kehittäminen. Europolin resursseja ja valvontakykyä on lisättävä tuntuvasti, samoin kansallisten poliisivoimien välistä Euroopan-laajuista yhteistyötä. Turvallisuuskysymyksissä luja integraatio on erityisen hyödyllistä.

Kirjoittaja on Eurooppanuoret ry:n varapuheenjohtaja sekä Hämeen Eurooppanuoret ry:n varapuheenjohtaja.

0