Ensimmäisiä asioita, joita minulta kysyttiin työhaastattelussa Pariisin suurlähetystöön, oli ”osaatko EU-sanastoa ranskaksi?”. Nyt oltuani kaksi kuukautta korkeakouluharjoittelussa on selvää, että ilman EU-tuntemusta olisin ollut hukassa. Unionin merkitys jäsenmaiden välisessä kanssakäymisessä on nähtävissä kaikilla politiikan aloilla.

Ranska pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan unionin politiikkaan, joka on näkyvästi esillä niin mediassa kuin viranomaistenkin työssä. Ja mikä parasta, EU-uutisointi ei ole sävyltään ikuista valtakamppailua Euroopan ja jäsenmaiden välillä, vaan eurooppalainen yhteistyö koetaan tärkeäksi ja mielenkiintoiseksi! Vaikuttaminen unionin sisällä on ranskalaisille tärkeää ja sen uskotaan parantavan maan kansainvälistä asemaa.

Täyttä ruusuilla tanssimista ei Ranskankaan suhde EU:iin ole. Yhteisen päätöksenteon vaikeudet ovat nähtävissä myös täällä. Vaikka ilmapallo- tai kurkkudirektiivit eivät ylläkään päivän lööppeihin, vähävaraisten ruoka-avun supistuminen sen sijaan saa sitäkin enemmän palstatilaa. Ranskalaisen käsityksen mukaan EU ei ole vain taloudellinen vaan myös sosiaalinen liitto, jonka pitäisi toimia yhteisvastuullisesti myös sosiaalipolitiikan alalla. Liberté, égalité, fraternité!

Vaikka Suomi ei kuulukaan suurimpien unionimaiden joukkoon, koetaan yhteistyö yleensä niin yhteistyökykyisen kotimaamme kanssa tärkeäksi. Samalla kun Suomen vaatimat ns. Kreikka-takuut, perussuomalaisten vaalivoitto sekä maan kielteinen kanta Romanian ja Bulgarian Schengen-jäsenyyteen ovat saaneet paljon negatiivista palstatilaa ympäri Eurooppaa, Ranskassa maamme on sen sijaan saanut osakseen myös ymmärrystä. Onkin ollut piristävää lukea uutisia, joissa pientä maatamme ei teilata suoralta kädeltä, joskaan ei Suomi suoranaisia kiitoksia täälläkään kerää. Olisiko taustalla myös Ranskan oma ongelma romani-kysymyksen ratkaisemiseksi, johon Pariisin viimeisin reaktio oli kieltää kaikki kerjääminen Champs-Élysées’llä sakkojen uhalla – sillä seurauksella että kerjäläiset ovat siirtyneet sivukaduille.

Eurooppalainen solidaarisuus on Rankassa à la mode eikä unionin kehitystä jarrutavia maita aina tahdota ymmärtää. Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa osa muista jäsenmaista, Saksa ja Hollanti etunenässä, on saanut tuta ranskalaisen median sivaltavat syytökset protektionismista ja egoismista. Samalla kun Suomessa syytetään ”etelän maita” huonosta taloudenhoidosta ja suomalaisten pennosten varastamisesta, Ranskassa köyhemmät maat keräävät sympatiapisteitä. Toisaalta Ranska itse painii pahasti velkaantuneen julkisen taloutensa kanssa, joka on viimeksi ollut ylijäämäinen 1970-luvulla.

Ranskan asema entisenä suurvaltana heijastuu myös sen tapaan toimia EU:ssa. Ranska on perinteisesti ajanut vahvaa yhteistä ulkopolitiikkaa unionille, jota se on pyrkinyt käyttämään itselleen tärkeiden asioiden ajamiseen. Unionin viimeaikainen kyvyttömyys muodostaa yhteisiä kantoja niin arabikevääseen kuin Israelin ja Palestiinan väliseen konfliktiin aiheuttaa selvää turhautumista. Toisaalta ei maa ole valmis luovuttamaan ulkopolitiikkaansa täysin unionin hoidettavaksikaan.

Ranskassa järjestetään ensi vuonna presidetinvaalit. Jos mielipidemittauksiin on uskomista, tulee sosialistien François Hollande johtamaan maata seuraavat viisi vuotta. Sarkozy ei kuitenkaan ole luovuttamassa ilman taistelua – joka heijastuu myös maan EU-politiikkaan. Esimerkiksi juuri vähävaraisten ruoka-avun supistuminen on ovelasti valjastettu presidenttikisan käyttöön, ja Sarkozy on viimeaikoina pyrkinyt kiinnittämään enemmän huomiota sisäpoliittisiin asioihin.  The game is on!

Pariisi toimii monen kansainvälisen järjestön tukikohtana, minkä lisäksi kaupunki on maailman suosituin kaupunkilomakohde. Kaikki tämä yhdessä muodostaa Pariisille sen kansainvälisen ilmapiirin. Onkin ollut ilo tutustua harjoittelijoihin ympäri maailmaa, vaikkakin suurin osa uusista ystävistä onkin kotoisin pohjoisen naapurimaista. Pohjoismaiden kulttuurien samankaltaisuus aukeaakin harjoittelijalle parhaiten ehkä yhteisten illanviettojen muodossa, vaikka eivät illanistujaiset aina pelkkää tenutusta onneksi olekaan.

Pariisi vaalii tarkkaan myös rikasta kansallista perintöään, ja upeampaa arkkitehtuuria on vaikeaa löytää koko maailmasta. Vaikka toistuvat julkisen liikenteen lakot ja stressaantuneiden pariisilaisten laukomat solvaukset ruuhkametrossa aiheuttavat ajoittain päänsärkyä, on Pariisi kuitenkin monipuolinen ja antoisa paikka asua – jos vain rahat riittävät.

Kirjoittaja on Turun Eurooppalaisten Nuorten eli TENun hallituksen jäsen ja harjoittelussa Suomen Ranskan suurlähetystössä.

0