Jokainen Euroopan unionin jäsenvaltion kansalainen on myös EU-kansalainen. Voidaan siis todeta, että jos olet Suomen kansalainen, olet myös eurooppalainen: ei ole Suomen kansalaisuutta ilman EU-kansalaisuutta. Mitä EU-kansalaisuus sitten tarkoittaa? Euroopan unionin kansalaisuus merkitsee esimerkiksi oikeutta äänestää tai asettua ehdokkaaksi EU-parlamenttivaaleissa sekä oikeutta liikkua vapaasti unionin alueella.

Euroopan yhdentyminen lähti aikoinaan liikkeelle taloudellisesta yhdentymisestä, eikä tämän aspektin voida sanoa millään tapaa heikentyneen integraatiokehityksen myötä. Eurooppalaisuus ja EU ovat kuitenkin muutakin kuin sisämarkkinat – sen todistavat jo esimerkiksi kaksi vahvaa ihmisoikeussopimusta (Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus sekä Euroopan unionin perusoikeuskirja).

Onko siis olemassa jonkinlainen yhteinen eurooppalainen identiteetti? Sopimuksen Euroopan unionista 1 artiklan lausahdus ” tämä sopimus merkitsee uutta vaihetta kehityksessä sellaisen yhä läheisemmän Euroopan kansojen välisen liiton luomiseksi – – -” lienee monille tuttu. Yhä läheisempi Euroopan kansojen välinen liitto on varmasti tosiasia tänään enemmän kuin vaikkapa 1950-luvulla, mutta se ei vastaa suoraan kysymykseen yhteisestä eurooppalaisesta identiteetistä.

Euroopan unionin ja sen 28 jäsenvaltion alueella on lukuisa määrä eri kansallisuuksia, kieliä sekä kulttuuri-identiteettejä. Näitä ei saa, eikä tarvitsekaan yrittää mahduttaa yhteen muottiin. Jonkinlainen yhteinen arvopohja EU-jäsenvaltiota kuitenkin yhdistää, minkä todistaa vaikkapa edellä mainittu ihmisoikeusasiakirja, Euroopan unionin perusoikeuskirja. Yhteisenä eurooppalaisena arvona voidaan myöskin pitää erilaisuuden hyväksymistä, joka unionissa ja jäsenvaltioiden yhteistyössä väkisinkin korostuu.

Eurooppalainen identiteetti voi yhteisen unionin ja yhteistyön lisäksi olla myös suvaitsevaisuutta, erilaisten kulttuurien ja kansallisuuksien arvostamista ja hyväksymistä. Euroopan integraatio lienee osoitus siitä, että kulttuurien, kansallisuuksien ja kielten moninaisuudesta huolimatta tällainen ’kansojen välinen yhteistyö’ voi kantaa merkittävää hedelmää.

Voimme siis olla ”kaksoiskansalaisia”: suvaitsevaisia eurooppalaisia sekä kielestämme ja kulttuuristamme ylpeitä suomalaisia.

Pia Laukkanen
Joensuun Eurooppanuoret ry:n hallituksen jäsen

Lähteet:
Euroopan komissio: EU-kansalaisuus
Sopimus Euroopan unionista (SEU)

0