EU-politiikka on arkipäivän politiikkaa

Neljän kuukauden ajan olen toiminut harjoittelijana Kuntaliiton toimistolla Brysselissä sekä päässyt seuraamaan läheltä EU-politiikan tekoa. Liitolla on ollut toimintaa laajalla skaalalla. On puhuttu aluepolitiikasta, työllisyyspolitiikasta, ilmasto- ja energiapolitiikasta, julkisista hankinnoista sekä valtiontuista. Olen tutustunut sellaisiin asioihin sekä kokonaisuuksiin, jotka ovat meitä todella lähellä. Työnantajani edustaa Suomen kaikkia kuntia sekä maakuntia, vaikka maakunnilla on Brysselissä myös omat edunvalvontatoimistot.

Kun puhutaan EU:sta, puhutaan paljon demokratiavajeesta. Monien kriitikoiden mukaan EU on liian kaukana meidän arkipäivästämme. En tiedä, onko kyse siitä, että olen asunut neljä kuukautta Brysselissä, mutta pidän väitettä kummallisena. Miksi näin? Yksi syy siihen on se, että työharjoitteluni kautta olen päässyt näkemään, että miten paljon EU vaikuttaa meidän arkipäiväiseen toimintaamme.

Otetaan esimerkiksi jätehuolto. Suurimmalla osalla meidän jätelainsäädännöllämme on juurensa EU-lainsäädännössä. Tosiasiassa EU:lla on yksi maailman tiukimmista ympäristölainsäädännöistä, jonka pohjalta jäsenmaat hoitavat jätehuoltonsa päivittäin. Toisena esimerkkinä voin mainita työaikadirektiivin, joka muun muassa määrää lääkäreiden työajoista. Seuraavaksi on tulossa uudistuksia valtiontuen sekä julkisten hankintojen aloille.

Talouskriisi on uudistanut EU:n taloushallintoa merkittävästi. Komission antamat maakohtaiset suositukset eivät ole juridisesti sitovia, mutta kun komissaari Olli Rehn kertoo medialle, että Suomen valtionvelan kasvu on huolestuttavaa, niin se vaikuttaa suoraan Suomen maineeseen. Suosituksilla pyritään vauhdittamaan kansallisten hallitusten rakenneuudistuksia sekä edistämään kestävää taloudenpitoa.

EU ei ole täydellinen, eikä se ole rakettitiedettä. Selvillä rajoilla EU vaikuttaa sekä suoraan, että epäsuorasti meidän arkipäiväiseen toimintaamme niin Suomessa kuin Brysselissä. Sen vuoksi meidän tulisi vaikuttaa siellä, missä päätöksiä tehdään. Yhteistyö on ja tulee olemaan meidän sekä eurooppalaisten yhteisen edun mukaista.

Lars Sjöblom (Turun Eurooppanuoret)

Kirjoittaja toimii Kuntaliiton harjoittelijana Brysselissä

0