Mitä jäi käteen vaalikeväästä?

Eurovaaleista on nyt muutama viikko kulunut. Vaalien tulosta puitiin mediassa noin vajaan viikon verran vaalipäivän jälkeen. Mediahuomiota eurovaalien analysoinnilta on kuitenkin vienyt SDP:n ja Kokoomuksen puoluekokoukset, Venäjän ilmatilan loukkaukset ja sittemmin jalkapallon MM-turnaus, näin tärkeysjärjestyksessä luetellusti. Eurovaalien syvällisempi analysointi on todella jäänyt vähäiseksi ja tulos unohdettu, lukuun ottamatta tietysti mediaseksikkään Alex Stubbin mahtavaa äänisaalista. Tällä hetkellä näyttää jo siltä, että kelkat on käännetty kohti vajaa vuoden päästä häämöttäviin eduskuntavaaleihin, mikä on tietysti luonnollista otettaessa huomioon maamme ministereiden vaihtuvuuden ja hallituksen epävakaan tilanteen. Eurovaalit kokonaisuudessaan jäivät kuitenkin kotimaanpolitiikan tapahtumien varjoon, tämä näkyy myös varmasti osaltaan matalassa äänestysprosentissa.

Näyttää siltä, että edelleen asenne valtaväestön kesken on sellainen, että Arkadianmäen tapahtumat kiinnostavat huomattavan paljon enemmän kuin ”kaukana Brysselin herrojen tekemät byrokraattiset direktiivit”. Monilla kansalaisilla on surullisen vähän tietoa Euroopan parlamentista ja eurovaaleista. Ymmärrys siitä, että suurinta osaa Suomen poliittisista päätöksistä ei enää tehdä kansallisilla vaatimuksilla vaan nimenomaan kansainvälisillä, toisin sanoen EU:n tasolla, puuttuu lukuisilta kansalaisilta. Tähän ryhmään eivät kuulu pelkästään nuoret, vaan kaikenikäiset henkilöt. Tämän huomasin itsekin keskustellessani kevään mittaan ihmisten kanssa erilaisissa tilanteissa, esimerkiksi sateisena Eurooppa-päivänä Jyväskylän kävelykadulla.

Lisäksi pidän suurena puutteena sitä, että suomenkielistä tietoa Euroopan parlamentin poliittisista ryhmittymistä on niukasti saatavilla. Parlamentin poliittisia ryhmiä tuotiin mielestäni liian vähän esille eivätkä ihmiset tiedä, mitä ne ovat eivätkä täten ymmärrä, etteivät oikeasti äänestä suomalaisia puolueita, vaan henkilöitä, jotka asettuvat parlamentissa valitsemaansa poliittiseen ryhmittymään. Ongelma kiteytyy siihen, että kansalliset suomalaiset puolueemme eivät vastaa poliittisia puolueita EU:n parlamentissa. Eurooppanuoret yhdessä alueellisten toimijoiden ja jäsenjärjestöjen kanssa ovat tehneet paljon työtä juuri tämän EU-tiedon lisäämisen ja eurovaali-tietoisuuden herättämisen eteen. Äänestysprosentti nousi 0,6 prosenttiyksiköllä viime vaaleista, mutta jäi silti kauas haaveista, vaikka monet asiantuntijat ja poliitikot ennustivat, että juuri nämä EU-vaalit ja niiden teemat keräisivät ihmisiä uurnille.

Vaikka äänestysprosentti jäi matalaksi, mikä oli varmasti monelle meille kevään aikana kaikkensa antaneille optimistisille Eurooppa-aktiiveille pettymys, haluaisin kuitenkin nostaa esille muutamia mahtavan kampanjan tehneitä nuoria ehdokkaita. Nuorten äänikuningattareksi voidaan varmasti yksimielisesti nimetä Vasemmistoliiton Li Andersson, joka sai yli huikeat 47 000 ääntä! Li nosti kampanjassaan erityisesti esiin muun muassa talouskriisin hoitamisen ja ilmastopolitiikan. Yksi monista muista hienoista nuorista ehdokkaista oli 30-vuotias energinen ja asiantunteva Kokoomuksen Aura Salla, joka teki sisukkaan ja nuorekkaan, ympäri maata näkyvän kampanjan. Aura keräsi lähes 14 000 ääntä, mikä oli osoitus siitä, että hänen kaltaisiaan nuoria ja tarmokkaita EU-osaajia tarvitaan ja heitä halutaan nähdä tulevaisuudessa.

Hienon kampanjan teki myös SDP:n Nasima Razmyar, johon luotti yli 12 000 äänestäjää! Nasima oli ehdokas, joka toi esiin tällä hetkellä Eurooppaa puhuttavia tärkeitä ajankohtaisia kysymyksiä, kuten ihmisoikeudet ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Nasima on nuori nainen, josta voi todella sanoa, että hänellä on sydän paikallaan! Lisäksi nuorista ehdokkaista haluan nostaa esille Keskustan Petri Honkosen, joka sai lähes 3 000 ääntä. Petri oli ehdokas, joka oli kampanjassaan aidosti läsnä ihmisten kanssa. Vihreiden Touko Aalto sai puolestaan luottamuksen yli 2600 äänestäjältä. Toukon vaaliteemana oli kiteytettynä EU:n oikeudenmukainen talouspolitiikka.

Ehdolla oli monia muitakin hienoja nuoria, jotka suorittavat kevään aikana valtavan suuren työn ja tekivät kampanjaa aidolla tarmokkuudella ja innokkuudella vaikuttaa EU:n tasolla asioihin. Voidaan sanoa, että nämä vaalit olivat ennen kaikkea nuorten vaalit. Eurovaalien 2014 voittajia ovat motivoituneet, innostuneet ja asiantuntevat nuoret poliitikot, jotka ovat varustautuneet tuoreilla ideoilla ja positiivisella asenteella. He ovat niitä, jotka tulevat viemään Suomea eteenpäin tulevaisuudessa ja tulevat tekemään työtä EU-asioiden parissa, joko EU:n tasolla tai Eurooppa-vetoisessa kotimaan politiikassa.

Verena Kaun
Eurooppanuorten hallituksen jäsen ja Jyväskylän Eurooppanuorten varapuheenjohtaja

0