YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamiselle asetettu aika umpeutuu vuonna 2015 ja uusia ns. kestävän kehityksen tavoitteita on sorvattu vuodesta 2012 alkaen ennennäkemättömän laajalla prosessilla. Lopullisia tavoitteita hiotaan vielä, mutta jo nyt voi sanoa, että viime kerrasta on prosessin lisäksi muuttunut myös ajattelu. Pian aikarajansa saavuttaviin tavoitteisiin verrattuna keskeisimpiä eroja uusissa tavoitteissa on universaalisuus eli maailman näkeminen kokonaisuutena. Keskinäisriippuvaisessa maailmassa ongelmien kokonaisvaltainen ratkaiseminen edellyttää tavoitteiden asettamista yhtä lailla köyhille kuin rikkaammillekin valtioille. Reilu peli ja esimerkiksi ympäristökysymykset vaativat panostusta myös teollistuneilta mailta. Keskiössä ei ole enää ainoastaan köyhyyden vaan laajemmin eriarvoisuuden poistaminen.

Suomen ulkoministeriö julkaisi viimein 10.6. pitkään odotetun linjauksensa siitä, mitä Suomi uusilta tavoitteilta haluaa. Totutun mukaisesti Suomi korostaa mm. sukupuolten välistä tasa-arvoa (Suomi nousi kesäkuussa 2014 UN Womenin suurimmaksi rahoittajaksi), eriarvoisuuden vähentämistä, hyvää hallintoa, koulutusta sekä rauhaa ja vakautta. Keskeisiin periaatteisiin kuuluvat ihmisoikeusperustainen lähestymistapa, rakenteellisiin syihin puuttuminen ja luonnon kantokyvyn huomiointi. Eri alojen järjestöt ovat tehneet upeaa työtä tärkeiden näkökulmien, kuten ympäristöulottuvuudenn läpileikkaavuuden, esiintuomiseksi.

Hyvistä aikomuksista huolimatta tilanne ei ole helppo. Talouskriisi on kiristänyt sekä rahankäyttöä että asenteita. Ukrainan tapahtumat vaikuttavat vain vahvistaneen Suomessa perinteistä, suppeaa turvallisuuskäsitystä, johon esimerkiksi ilmastonmuutos tai globaali epätasa-arvo eivät mahdu. Kehysriihessä vuosien 2015–2017 kehitysyhteistyömäärärahoista leikattiin 30 miljoonaa euroa per vuosi. Vaikkei perinteinen kehitystyö vastaa kaikkiin globaaleihin haasteisiin ja leikkaus on tarkoitus korvata päästökaupasta saatavilla tuloilla, ei päätöksen vaikutuksista ole takeita.

Vuosituhattavoitteilla on ollut valtava merkitys globaalin hyvinvoinnin vahvistamisessa ja vähintään samaa odotetaan kestävän kehityksen tavoitteilta, joiden laatimisen yhteydessä muokataan myös niiden toteuttamiseen käytettävää rahoitusmallia. Näin tärkeiden kansainvälisten tavoitteiden muotoilussa on luonnollisesti jokaisella intressi olla mukana ja myös EU on sitoutunut prosessiin ja ollut keskustelussa aktiivinen. EU on esimerkiksi korostanut tavoitteiden toteuttamista valtiotasolla ja kunkin maan tilanteen huomioiden. Hallitustenväliset neuvottelut kestävän kehityksen tavoitteista alkavat YK:n yleiskokouksessa syyskuussa 2014.

Globaalin oikeudenmukaisuuden lisäksi Suomen ja EU:n menestys edellyttää vakaata ja hyvinvoivaa maailmaa. Sen edistäminen on oikeutemme ja vastuumme.

Liisa Ketolainen
Eurooppanuorten hallituksen jäsen

0