Eurooppa harmaantuu kovaa tahtia. Lapsia syntyy koko ajan vähemmän. Keskimääräinen
lapsiluku EU:ssa naista kohden on 1,52 lasta. Väestön uusiutumisraja on 2,1 lasta, joten
uusia eurooppalaisia syntyy tällä hetkellä vähemmän kuin heitä kuolee. Keskeisimpiä syitä
tälle tendenssille on kaksi. Syntyvyys on laskenut tasaisesti sitten sodan jälkeisten suurten
ikäluokkien syntymän. Toiseksi elinajanodote pitenee, jolloin yhä useampi eurooppalainen
elää 80- tai90- vuotiaaksi.

Vinoutunut väestökehitys koko Euroopan unionin alueella paitsi aiheuttaa merkittäviä
sosiaalisia haasteita, vaikuttaa myös maanosan taloudelliseen kilpailukykyyn ja
elinvoimaisuuteen kielteisesti. Nuori, dynaaminen ja osaava väestö löytyykin nopeasti
kasvavista maanosista, esimerkiksi Aasiasta. Tämä aiheuttaa kitkaa Euroopan kehitykselle
kohti taloudellisesti kilpailukykyisempää maanosaa ja kauppaaluetta.
Huoltosuhde putoaa vuoteen 2050 mennessä kahteen työntekijään eläkeläistä kohden.
Terveydenhuoltopalveluiden kysyntä kasvaa samalla kun julkisen talouden alijäämä
vaarantaa eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmien ylläpidon tulevaisuudessa. Tämä
Eläkepomminkin nimellä tunnettu ilmiö muuttuukin pian aidoksi uhkaksi Euroopan unionin
toimintakyvylle ja elinvoimaisuudelle.

Työikäisen väestön pieneneminen ja huoltosuhteen huonontuminen tulevina vuosina
muodostaa mutkikkaan yhtälön, jota myös Euroopan komissio on toimillaan pyrkinyt
ratkaisemaan. Vuonna 2006 julkaistussa Euroopan komission tiedonannossa ”Euroopan
väestökehitys – haasteista mahdollisuuksiin”, ratkaisut jaetaan viiteen toimintalinjaan, joiden
avulla pyritään luomaan parannuksia muun muassa perheelämän
ja työelämän yhdistämiseen, jäsenmaiden taloudellisen kilpailukyvyn parantamiseen kuin myös
maahanmuuttajien vastaanottamiseksi ja kotouttamiseksi. Ongelman laajuus hahmottuu
paremmin juuri toimintalinjojen kautta; ongelma ulottuu paitsi perhepoliitikkaan ja
taloudellisiin kysymyksiin, myös humanitaarisiin kysymyksiin sekä koulutuspolitiikaan. Lähes
jokainen elämänalue ja eri elämänvaihe vaikuttaa ongelman syntyyn.

Miten ongelman sitten saisi korjattua? Miten harmaantuva Eurooppa saataisiin
tulevaisuudessa jälleen elinvoimaiseksi maanosaksi? Nuorena kansalaisena näen
keskeisimpänä ratkaisuna ongelmaan itseäni lähinnä olevat asiat; koulutuspolitiikan
kehittämisen ja työmarkkinoiden joustavuuden lisäämisen. Näin siirtymät uusiin
elämänvaiheisiin, vaikkapa opiskelujen parista työelämään tai perhevapaalta takaisin töihin,
sujuisivat mahdollisimman helposti. Tämä auttaisi ratkaisemaan Euroopan matalaan
työllisyyteen liittyvät ongelmat edes osittain. Etenkin huonon taloustilanteen aikana nuoret
perheet eivät uskalla hankkia lapsia, mutta työmarkkinoiden joustolla ja kannustavuudella
ongelmaa saataisiin helpotettua.

Syntyvyyden parantamisen lisäksi Euroopan unionin jäsenmaiden tulisi pystyä
houkuttelemaan ammattitaitoista työikäistä väestöä täyttämään työmarkkinoiden tarpeet
seuraavan 20 vuoden aikana. Euroopan unionin tehtäväksi jää monimuotoisuuden
edistäminen yhdessä ennakkoluulojen torjunnan kanssa, jotta maahanmuuttajien integraatio
sujuisi kivuttomammin.

Euroopan unioni on käännekohdassa seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Samaan
aikaan määritellään uudelleen myös globaaleja valtasuhteita. Tästä syystä eläkepommiakaan
ei voi enää sivuuttaa, vaan Euroopan unionin on tehtävä yhteistä politiikkaa harmaantuvan
Euroopan nuorruttamiseksi.

 

Meri Kiikkala

Eurooppanuorten varapuheenjohtaja

0