Tutkimusten mukaan nuorten aktiivisuus järjestötoiminnassa on laskussa.  Nuoret eivät sitoudu samaan malliin perinteiseen järjestötoimintaan. En kuitenkaan sanoisi, että aikalaiseni olisivat jollain tavoin vetelämpiä kuin aiemmat sukupolvet. Aktiivisuuden muoto on muuttunut niin sanotuksi kevytaktivismiksi, jossa toiminta on omaehtoisempaa ja järjestörakenteet eivät ole niin raskaita.

Näen perinteisen järjestötoiminnan kuitenkin nuorelle toimijalle hyödyllisempänä kuin omaehtoisen kansalaisaktivismin, sillä järjestötoiminnasta saatavat opit kantavat pitkälle työelämään. Kokoustamistekniikka, yhdistystoiminnan perusperiaatteet ja keskimääräistä paremmat verkostoitumistaidot ovat järjestötoiminnassa toimineen nuoren etuja, jotka voivat osoittautua myöhemmin elämässä korvaamattoman arvokkaiksi taidoiksi.

Olen muutaman kerran ajautunut keskusteluihin, jossa pohditaan järjestötoiminnan järkevyyttä. Onko mieltä antaa paljon aikaa ja panostusta asiaan, joka on rinnastettavissa vapaaehtoistyöhön. Mielestäni toiminnasta saatava hyöty ja ennen kaikkea oppi on merkittävämpää kuin se, että suuri osa vapaa-ajastani kuluu järjestötoimintaan.

Kansalaisjärjestöjen toiminta on merkittävä tekijä yhteiskunnassamme. Kansalaisjärjestöjen kautta keskustellaan yhteiskunnallisista asioista, tuodaan esille epäkohtia, luodaan keskustelua. Opitaan oikeat vaikuttamistavat.

Liitto- ja vuosikokousputken lähennellessä loppuaan voi kuitenkin todeta, että nuorisojärjestöissä toimiminen on yhä melko suosittua. Näin oli myös Eurooppanuorten viikonlopun vuosikokouksessa. Järjestön hallituspaikoista järjestettiin vaalit, joka mielestäni kertoo toiminnan vireydestä. Moneen kertaan todettiin myös vuosikokouksessa, että Eurooppanuoret ovat kasvava ja eteenpäin suuntaava järjestö. Sitä tietä on hyvä kulkea myös tulevaisuudessa, mutta löytäen myös uudet toiminnan muodot.

 

Meri Kiikkala

Varapuheenjohtaja

0