Miten taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta edistetään Euroopan unionissa?

 

Sopimuksessa Euroopan unionista 174 artiklassa todetaan, että edistääkseen koko unionin sopusointuista kehitystä EU kehittää ja harjoittaa toimintaansa ”taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden” lujittamiseksi.

Tällä tarkoitetaan sitä, että unioni pyrkii vähentämään alueiden välisiä kehityseroja ja ”muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä”. Tällaista koheesiopolitiikkaa eli EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa toteuttavat erityisesti EU:n rakennerahastot: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja koheesiorahasto. Rakennerahastoja hallinnoidaan ohjelmakausittain, joista nykyisen (2014–2020) teema on ”Kestävää kasvua ja työtä”. Suomi saa tukea sekä Euroopan aluekehitysrahastosta että Euroopan sosiaalirahastosta.

EAKR tähtää taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseen unionissa korjaamalla eri alueiden välistä epätasapainoa. Tässä yhteydessä kiinnitetään huomiota myös alueellisiin erityispiirteisiin, sillä aluekehitysrahastosta on mahdollista saada tukea niin kaupunkialueiden kuin syrjäisten alueiden ongelmien torjuntaan.

ESR:n avulla pyritään parantamaan työ- ja koulutusmahdollisuuksia koko EU:ssa. Sosiaalirahaston painopisteitä ovat myös muun muassa sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta, työvoiman liikkuvuuden tukeminen ja koulutukseen investointi.

Koheesiorahasto on tarkoitettu vain jäsenvaltioille, joiden bruttokansantulo (BKTL) asukasta kohti on alle 90 % EU:n keskiarvosta: näitä ovat esimerkiksi Bulgaria, Kreikka ja Portugali. Koheesiorahasto tähtää vähentämään taloudellista ja sosiaalista eriarvoisuutta EU:n alueella sekä edistämään kestävää kehitystä. Koheesiorahastosta voidaan tukea ympäristöön, energiaan ja liikenteeseen liittyviä hankkeita, kuten Euroopan laajuisia liikenneverkkoja.

 

Millainen merkitys on koheesiopolitiikan onnistuneella toteuttamisella ja ohjelmakauden tavoitteiden saavuttamisella mainittujen EU-rahoitusvälineiden avulla?

Alue- ja rakennepolitiikan toteuttamisessa on kyse erityisesti siitä, että unionissa pyritään vähentämään unionin alueiden välisiä kehityseroja, sillä ne voivat merkittävästi haitata muun muassa EU:n sisämarkkinoiden toimintaa. Esimerkiksi suuret sosiaaliset erot, joihin ESR-rahoituksella pyritään puuttumaan, voivat haitata henkilöiden vapaan liikkuvuuden toteutumista. Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhdentyminen on näin ollen oikeastaan monilta osin jo sidottu muihin EU:n perusperiaatteisiin, kuten vapaaseen liikkuvuuteen ja sisämarkkinoiden toiminnan edistämiseen. Euroopan alue- ja koheesiopolitiikan määrärahat kaudella 2014–2020 ovat jopa 351,8 miljardia euroa, joten kysymys on myös hyvin merkittävästä EU-talousarvion menoerästä.

Rakennerahastoilla ja koheesiopolitiikan tehokkaalla toteutumisella voi osaltaan tulevina vuosina olla hyvin merkittävä rooli Euroopan nostamisessa talouskriisistä ja uuden taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen luomisessa unionissa.

 

Pia 

 

Pia Laukkanen

Kirjoittaja on Eurooppanuorten hallituksen jäsen

 

 

 

Lähteet:

Sopimus Euroopan unionin toiminnasta
EU-aluepolitiikka:
http://ec.europa.eu/regional_policy/fi/policy/what/investment-policy/
EAKR: http://ec.europa.eu/regional_policy/fi/funding/erdf/
ESR: http://ec.europa.eu/regional_policy/fi/funding/social-fund/
Koheesiorahasto: http://ec.europa.eu/regional_policy/fi/funding/cohesion-fund/
Rahastojen määrärahat: http://ec.europa.eu/regional_policy/fi/funding/available-budget/
Eurooppatiedotus: EU-rahoitus http://eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?contentid=92852#.VcmiOfknKIk

0