Eurooppanuorten puheenjohtaja Tuomas Tikkanen pitää puheita Suomesta EU:n mallioppilaana väsyneinä ja kuluneina. Mallioppilas-väitteen nosti viimeisimpänä esiin europarlamentaarikko Merja Kyllönen Helsingin Sanomien haastattelussa.

Eurooppanuoret on pettynyt Kyllösen ulostuloon. Puheenjohtaja Tuomas Tikkasen mukaan Kyllönen on työskennellyt Euroopan parlamentissa yleisesti kiitettävästi ja aktiivisesti sekä nauttinut arvostusta yli puoluerajojen. Erityisesti siksi Eurooppanuoret pitää Kyllösen turvautumista vanhaan mallioppilas-fraasiin erityisen harmillisena.

Komission aloittamia rikkomusmenettelyjä, joita käynnistetään jos jäsenvaltio ei vie direktiiviä kansalliseen lainsäädäntöön, on Suomea vastaan aloitettu viime vuosina 20-38 vuodessa. Luku on EU:n keskikastia.

“Suomessa on laajalti hyväksytty käsitys hyvästä hallinnosta, avoimuudesta ja yhteiskunnallisesta luottamuksesta. Näiden seikkojen uskotaan parantavat maiden elintasoa pitkässä juoksussa. Näistä asioista myös usein soimaamme etenkin eteläisiä ja itäisiä EU-jäsenvaltioita. Meidän tulisi olla ylpeä hyvästä hallinnostamme ja pyrkiä viemään tätä näkemystä myös eteenpäin unionissa”, Tuomas Tikkanen sanoo.

Tikkasen mielestä Kyllösen avaus on harmillinen esimerkki suomalaisesta Eurooppa-keskustelusta, jossa pelataan liiaksi mielikuvilla.

“Kyllönen ei ole suinkaan ainoa, enkä halua mitenkään erityisesti hyökätä häntä vastaan, vaan tämä on laajempi ilmiö. Usein EU:ta haukkuessa poliitikoilta unohtuvat perusasiat. Väite kaiken hölmösti nielevästä Suomesta on faktojen valossa paitsi väärä, myös loukkaus yleisesti asiantuntemuksestaan tunnustettua EU-virkamieskuntaamme kohtaan”, Tikkanen sanoo.

“Puhe EU:n mallioppilaasta on kulunut ja väsynyt heitto, joka olisi aika jo hylätä.”

Tikkasen mukaan myös Euroopan komissiota on tapana haukkua jo sen nimen herättämän tunteen perusteella. Suomen sekä muiden pienten maiden edun on kuitenkin pitkässä juoksussa ajateltu olevan vahvassa ja puolueettomassa komissiossa. Keskustelussa unohdetaan myös se, että EU:n suunnasta päättävät viime kädessä jäsenvaltiot ja valtioiden päämiehistä koostuva Eurooppa-neuvosto.

“Euroopassa suomalaiset poliitikot tekevät hyvää työtä, mutta heti kotimaan poliittisen pelin avauduttua äänensävy vaihtuu astetta populistisemmaksi ja kansansuosiota kalastellaan suuntaamalla heittokirveet Brysselin suuntaan”, Tikkanen lataa.