Eurooppanuoret jakaa perinteisen Eurooppaherätys-palkinnon suomalaisille EU-lobbareille. Palkinnon perusteena on disinformaation levittäminen EU-elinten tekemistä päätöksistä.

Eurooppanuoret jakaa perinteisen antipalkintonsa Eurooppaherätyksen suomalaisille EU-lobbareille. Eurooppaherätys on Eurooppanuorten vuosittain jakama huomautus henkilölle tai taholle, joka tuntuu unohtaneen eurooppalaisen yhteistyön merkityksen.

“Suomalaiset EU-lobbarit ovat kunnostautuneet kuluneena vuonna kyseenalaisella tavalla viestimällä omia alojaan koskevista EU-päätöksistä harhaanjohtajavasti ja vääristellen”, Eurooppanuorten varapuheenjohtaja Elli Luukkainen perustelee.

Luukkainen nostaa esiin esimerkiksi Lihakeskusliiton toiminnan niin sanotussa saunapalvikohussa. Liiton lobbarit jättivät palvaamisen kieltämissä koskeneessa tiedotteessaan kertomatta sen, että EU tarjoaa perinteiselle palvaukselle lupaa jatkaa, jos Suomen virkamiehet vain tätä lupaa hakevat. Toinen hyvä esimerkki on Suomessa noussut kohu Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan hiilinieluja koskeneesta päätöksestä.

Viime vuonna Eurooppanuoret antoi Eurooppaherätyksen Ylen silloiselle vastaavalle päätoimittajalle Atte Jääskeläiselle, sillä Euroopan unionin päätöksenteko oli sen merkitykseen nähden raskaasti aliedustettuna Ylen uutis- ja ajankohtaissisällöissä. Nyt vuorossa on Luukkaisen mukaan harhaanjohtavan EU-uutisoinnin toinen rakennuspalikka: omaa agendaansa medialle syöttävät lobbarit.

“Suomalaiset toimittajat ja EU-lobbarit ovat muodostaneet eräänlaisen epäpyhän symbioosin, jossa lobbarit syöttävät omaa agendaansa toimittajille, joilla ei ole resursseja seurata tiiviisti EU-päätöksentekoa. Näin lobbareiden näkökulma niellään usein sellaisenaan, eikä kriittiseen journalismiin kyetä, vaikka siihen olisi haluakin”, Luukkainen sanoo.

Eurooppanuoret pitää suomalaisten EU-lobbareiden toimintaa vastuuttomana. Järjestön mielestä lobbareiden viestinnässä turvaudutaan usein EU-vastaiseen retoriikkaan ja päätösten tahalliseen vääristelyyn, joka on omiaan lisäämään EU-vastaisia asenteita, vaikka niihin ei olisikaan todellisia perusteita.

“Kyse on eräänlaisesta lobbaripopulismista. Siihen eivät syyllisty suinkaan kaikki suomalaiset EU-lobbarit, mutta kuitenki riittävän iso osa, että palkinto kannatti jakaa koko alalle”, Luukkainen sanoo.

“Toivoisimme, että median lisäksi myös suomalaiset lobbarit katsoisivat tässä asiassa peiliin ja pyrkisivät eettisesti kestävään toimintaan. Lobbaus on kiinteä ja toimivakin osa EU-päätöksentekoa ja koko ala on parhaimmillaan keskeinen linkki Suomen ja Brysselin välillä. EU-päätöksiä saa kritisoida, mutta kritiikin tulisi perustua faktoihin, ei tietojen vääristelyyn.”