Saavumme lumiseen ja kylmään Milanoon. Otamme junan Bolognaan, joka sijaitsee tunnin junamatkan päästä Milanosta. Myöhästymme ensimmäisestä junasta, ja seuraava juna olikin lähes kolme tuntia myöhässä. Astuessamme Bolognan rautatieasemalta ulos, kadut ja tiet ovat täyttyneet lumesta ja harmaan ja ruskeansävyisestä loskasta. Bolognassa ei ole satanut lunta näin paljon kymmeneen vuoteen, ja sään tuomien haasteiden takia koulut ja yliopistot sekä muutamat kaupat ovat laittaneet lapun luukulle.

Tapaamme italialaiset ystäväni seuraavana päivänä Bolognan kauppatorilla. Olen tutustunut heihin yliopistovaihdon aikana Maastrichtissa, Alankomaissa. Tunteikkaan kohtaamisen jälkeen saamme ensikosketuksen vaaleihin, kun EU-myönteinen puolue jakaa vastaantulijoille marihuanaa. Italiassa laillistettiin vähän aikaa sitten marihuanan myynti tietyin edellytyksin erikoisliikkeissä. Ystäväni esittelee pieniä pusseja, joihin on liitetty nitojalla vaalipropagandaa. Muuten loskaisella ja lumisella torilla ei kampanjoivia puolueita näy. Italialaisten äänestämisen luonne ei usein ole äänestää jonkin asian puolesta, vaan enemmänkin jotakin toista puoluetta vastaan. Suurin osa äänestäjäkunnasta ei ole kiinnostuneita oikeastaan puolueohjelmista, koska vaalilupaukset ovat yleisesti kovin suuria ja taloudellisesti mahdottomia toteuttaa. Korruption kukoistaessa mitään puoluetta kohtaan ei koeta suuria luottamuksen tunteita. Ystävänikin esittävät, että he äänestävät Berlusconin puoluetta, Forza Italiaa, sekä muita oikeistopuolueita vastaan.

Vaalit ovat herättäneet huolta niin EU:ssa kuin laajemminkin Euroopan valtioissa. Heikko taloustilanne on nostattanut populististen puolueiden kannatusta Euroopassa ja Italiassa Viiden tähden liikkeen suosio lähentelee jopa suosituimman puolueen asemaa. Populististen puolueiden nousu lisää euroalueen poliittisen vakauden riskiä, koska se saattaa haitata hitaasta talouskasvusta nauttivia euromaita.

Italian talous on kohtuullisen hyvässä kasvussa, mikä ei valitettavasti heijastu työpaikkoihin. Nuorisotyöttömyys kukoistaa ja nuorten on vaikeaa saada edes tarjoilijan tai siivoojan töitä. Itsenäistyminen on lähes mahdotonta, kun työmarkkinoiden kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Monet nuoret, jotka saavat töitä, joutuvat alisteiseen asemaan, koska heille ei yleensä tarjota laillista työsopimusta. Työajat ja palkat eivät ole lain turvaamia. Yritykset voivat pompotella nuoria miten haluavat. He voivat aina kiristää työntekijöitä sillä, että jonossa on lukuisia muita työntekijöitä, jotka voivat tehdä halvemmalla työtä. Samaan aikaan avoimet paikat täytetään vanhemmille työntekijöille eikä ole puhettakaan, että opiskelijoilla olisi mahdollisuus palkallisiin työharjoitteluihin.  Nuoret ovat kuin umpikujassa: Vaikka töitä löytyisi sopimuksen kanssa, palkat ovat niin alhaisia, ettei niillä tule toimeen. Ystäväni haaveilevat maisteritutkinnon suorittamista ulkomailla. He uskovat, että parempi tulevaisuus löytyy Italian ulkopuolelta. Pohjoismaalainen hyvinvointivaltio olisikin heidän visionsa tulevaisuuden Italiasta.

Illalla menemme paikallisten suosimaan paikkaan, jossa saa juoda ja syödä niin paljon kuin haluaa alle kahdella kympillä. Musiikin soidessa kovaäänisesti pöytään saapuu erilasia juustoja ja lihoja notkuva tarjoiluvati. Loppumattoman viinin virratessa alamme puhua tarkemmin Viiden tähden liikkeestä, joka on suomalaisessa mediassa usein rinnastettu perussuomalaisiin. Viiden tähden liike on EU-kriittinen ja populistinen puolue. Puolue suosii suoraa demokratiaa ja esittää taistelevansa korruptiota vastaan. Poliittisella kentällä se ei halua asettautua mihinkään lokeroon, eli puolue ei tunnusta olevansa oikealla, keskellä tai vasemmalla. Ystäväni puhuvat usein kriittiseen sävyyn EU:sta ja eurosta, vaikka pitävät EU:ta hyvänä asiana ja haluavat Italian pysyvän EU:ssa. He argumentoivat kuitenkin usein suvereniteetin puolesta, koska EU:n asettamat taloudelliset säädökset ovat itse asiassa heikentäneet Italian tilannetta. Italia on usein Kreikan tavoin jätetty yksin maahanmuuton saralla, mikä on lisännyt tyytymättömyyttä EU:ta kohtaan. Ystäväni kokevat epäoikeudenmukaiseksi nykyisen järjestelmän, jossa haasteet Italialle ovat kohtuuttomat.

Seuraavana päivänä sataa räntää. Oranssinsävyiset, koristeelliset kaakelikävelytiet muuttuvat loskan peittämänä liukkaaksi luisteluradaksi. Junamme Venetsiaan on yli tunnin myöhässä ja ilma on pakkasen puolella. Saapuessamme lopulta Venetsiaan turkoosinväriset kanaalit lumoavat meidät satumaisuudellaan. Lunta ei sentään enää ole, mutta eipä ole oikein italialaista tunnelmaakaan. Katujen vilskeessä näkyy yhä enemmän matkalaukkuja raahaavia turisteja kuin kaduilla kulkevia paikallisia.  Pienet kujat ja kadut sekä tunnelmalliset, kauniit kanaalit täyttyvät valokuvia räpsivistä ihmisistä. Kaupungissa kulkiessa ei uskoisi, että seuraavana päivänä äänestetään Italian tulevaisuudesta. Muutamalta pieneltä torilta kaupungin laitamilta löytyy poliittisin ilmauksin töhrittyjä vaalijulisteita. Joidenkin vaalijulisteiden päälle on liimattu uusia julisteita, jotta epäsovinnaiset kuvat ja epämiellyttävät ilmaukset eivät vaikuttaisi tuleviin äänestäjiin.  Turistien valloittamassa kaupungissa asuntojen hinnat ja vuokrat ovat nousseet niin korkeiksi, että paikalliset ovat joutuneet muuttamaan kehyskuntiin. Ehkä poliittista säpinää olisi löytynyt kaupungin ulkopuolelta.

Ääntenlaskun seuraaminen italiaksi koituu ongelmalliseksi kielimuurin takia, joten painumme nukkumaan. Vaalien lopputuloksen luen seuraavana päivänä Helsingin Sanomista. Vaaleissa neljän puolueen muodostama keskusta-oikeistolainen koalitio sai eniten ääniä. Suurimmaksi puolueeksi nousi ilman vaaliliittoa ystävieni suosima Viiden tähden liike. Puolue sai paljon ääniä varsinkin köyhemmillä alueilla Etelä-Italiassa, jossa työttömyys on Italian korkeinta ja maahanmuutosta koituneet ongelmat haastavia. Yhtä suuri voittaja oli oikeistopopulistinen La Lega. Demokraattinen liike sai vähiten ääniä ja näin ollen puolueen puheenjohtaja irtisanoutui ”vaalilöylytyksen takia”.  Italia on muidenkin Euroopan valtioiden välillä jakautunut niin poliittisesti kuin myös maantieteellisesti. Jännitysnäytelmä kuitenkin vielä jatkuu, kun hallitusneuvottelut alkavat ja seuraavien kuukausien päästä tiedetään, minkälaista politiikkaa Italiassa tullaan toteuttamaan.

Muutaman päivän kuluttua kysyn ystävältäni mielipidettä vaalien tuloksesta Milanossa, koko reissun ainoana aurinkoisena päivänä. Puhumme lehdistössä esitetyistä väitteistä, kuten niin sanotuista ”historiallisista vaaleista”, sekä siitä, voittivatko populistiset puolueet siksi, että Italia on niin sanotusti kriisissä. Ystäväni mukaan vaalit olivat tosiaan historialliset, koska vaalitavan vaihtuminen marraskuussa majoriteettitavasta suhteelliseen vaalitapaan toi politiikkaan toivottua muutosta. Ystäväni kiistää kuitenkin sen ajatuksen, että maan ollessa kriisissä populistiset puolueet saivat valtaa. Vaikka Italialla on haasteita, hän ei näe maansa olevansa ”kriisissä”. Hänen mukaansa oikeistopopulistinen puolue La Lega muutti vain retoriikkaansa kohdistamalla ongelmat maahanmuuttoon ja keräsi varsinkin Italian eteläosissa paljon ääniä. Viiden tähden liike puolestaan houkutteli äänestäjiä vasemmistolaisella politiikallaan. He ajoivat perustulomallia ja julkisen menojen kasvattamista, mikä nostatti puolueen suosiota varsinkin korkean työttömyyden vallitsevilla alueilla Etelä-Italiassa. Viiden tähden puolueen ideologia tehokkaammasta terveydenhuollosta, koulutuksesta ja sosiaaliturvasta kuvastaa ystävieni toivomaa, pohjoiseurooppalaisen hyvinvointivaltion kaltaista Italiaa.

EU-kriittisyydestä huolimatta Viiden tähden liike pitää EU:ta osana Italiaa ja puolueen poliittisia arvoja. EU:n tuomia taloudellisia etuja harvakaan italialainen kieltää, mutta tyytymättömyys EU:ta kohtaan voidaan nähdä yhdeksi osasyyksi populististen puolueiden voittoon. Toki Italiassa koetaan epäluottamusta ja turhautumista niin ammattipolitiikkoja kuin poliittista järjestelmääkin kohtaan. Populistiset puolueet antavat ikään kuin vaihtoehdon homehtuneelle järjestelmälle ja lisäävät kannatustaan vastakkainasettelujen kautta. Lohdullista populistien voitossa on ainakin suurimman puolueen, Viiden tähden liikkeen, myönteinen suhtautuminen EU:hun. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö mahdollisesti uusi, populistinen hallitus tulisi vaatimaan EU:ta tilille esimerkiksi maahanmuuton suhteen. Italialaisten viesti on kuitenkin selkeä: asioiden on muututtava tulevaisuudessa.

Teksti ja kuvat: Karoliina Kuusela