Pääkaupunkiseudun Eurooppanuoret vaatii määrätietoista ja sosiaalisesti oikeudenmukaista ilmastopolitiikkaa päätöksenteon keskiöön

Ilmaston lämpeneminen ja sen aiheuttama ympäristön muutos ovat suurimpia Euroopan unioniin nyt ja lähitulevaisuudessa kohdistuvia uhkia. Mikäli lämpenemistä ei pysäytetä IPCC:n suosittelemaan 1,5 asteen lämmönnousuun, unionissa ja sen lähialueilla tapahtuu peruuttamattomia luonnonmuutoksia, joiden vaikutukset aiheuttavat sosiaalista, poliittista ja taloudellista epävakautta EU:n jäsenmaille. Euroopan unioni on sitoutunut toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, mutta konkreettinen suunnittelu on vasta käynnissä. Pääkaupunkiseudun Eurooppanuoret korostaa tarvetta toteuttaa kaikki unionin ilmastotoimet sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla, vaarantamatta unionin jäsenmaiden kansalaisten tasavertaista mahdollisuutta hyvinvointiin. Esitämme toimia ja ratkaisuja kolmella unionin päästöjä tuottavalle sektorille: energiasektorille, liikennesektorille ja maataloussektorille.

Energiasektori on suurin yksittäinen Euroopan unionin alueen ilmastopäästöjen lähde. Suurin osa sektorin päästöistä aiheutuu fossiilisen energian tuotannosta ja sen käytöstä teollisuudessa sekä asuinrakennuksissa. EU on energiantuotannon päästöjen vähentämiseksi laatinut  2030 energia- ja ilmastokehyksen sekä komission 2050-strategian, jotka toteutuessaan tarkoittavat uusiutuvien energiantuotantomuotojen laajempaa käyttöönottoa sekä teollisuuden ja asumisen energiatehokkuuden parantamista. Strategiassa esitetty tavoite uusiutuvan energian osuuden nostamisesta 80%:iin kokonaistuotannosta tulee täyttää ja toteuttaa sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Unionin energiataloudellisesti vakaammilla alueilla on taattava nopea uusiutuvan energian käyttöönotto ja keskityttävä energiatehokkuuden parantamiseen yhteiskunnan kaikilla aloilla. Erityistä huomiota on  kuitenkin kiinnitettävä unionin fossiilisista polttoaineista riippuvaisille ja energiaköyhille alueille, joilla tällä hetkellä asuu 10-20% unionin kansalaisista. Näitä alueita on taloudellisesti tuettava siirtymässä kohti vähäpäästöistä energiasektoria, ja siksi Pääkaupunkiseudun Eurooppanuoret vaatii rahoituksen kohdentamista erityisesti näiden alueiden uusiutuvan energiainfrastruktuurin kehittämiseen sekä niiden asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamiseen. 

Liikennesektorin päästöt muodostavat kolmanneksen Euroopan unionin kokonaispäästöistä. Sen päästöillä on kuitenkin suuri vähennyspotentiaali, sillä suurin osa sektorin päästöistä on tieliikenteen päästöjä, joihin on mahdollista vaikuttaa suoraviivaisesti oikeudenmukaisilla tavoilla. Pääkaupunkiseudun Eurooppanuoret vaatii, että Euroopan unioni toteuttaa asettamansa tavoitteet tieliikenteen päästövähennyksistä ja pyrkii kohti hiilineutraalia liikennettä vuoteen 2050 mennessä. Tämä on saavutettava sähköistämällä tieliikenne, mitä varten on luotava standardoitu unionin laajuinen sähköinfrastruktruuri ja sähköautot tasapuolisesti kaikille mahdollistava sähkönjakelujärjestelmä. Lisäksi Euroopan unionin tulee ohjata alue- ja kaupunkisuunnittelua niin, että rahoitusta myönnetään vain vähähiilisiin hankkeisiin, ja että liikenteen pääpaino siirtyy kaupunkialueilla yksityisautoilusta laajamittaiseen julkiseen liikenteeseen. Raideliikenteen roolia on kasvatettava, raideverkkojen kuntoa ja kattavuutta on parannettava ja ylläpidettävä, autottomia alueita tulee lisätä ja pysäkointialueita tulee sijoittaa julkisen liikenteen solmukohtien läheisyyteen. Lyhyen aikavälin päästövähennyksiä on tavoiteltava polttoaineverotuksen regressiivisellä kiristämisellä, kompensoiden samanaikaisesti sen aiheuttamaa taloudellista painetta pienituloisillekansalaisille muuta verotusta säätämällä.

Maataloussektori tuottaa energia- ja liikennesektorien jälkeen eniten päästöjä Euroopan unionin alueella. Kasvihuonepäästöjen lisäksi se kuormittaa luonnonympäristöjä haitallisilla typpi- ja fosforipäästöillä ja heikentää nykymuodossaan maatalouden käyttöön sopivan maan kuntoa. Pääkaupunkiseudun Eurooppanuoret katsoo, että Euroopan unionin on toimittava jatkossa johtavana tahona maatalouden päästöjen vähentämisessä ja määritettävä jäsenvaltioille suuntaviivat vähennysten toteuttamiseksi oikeudenmukaisella tavalla ja unionin ruokaturvaa vaarantamatta. Maatalouden päästövähennykset on toteutettava sitomalla unionin maataloustuet päästövähennystavoitteisiin, rajaamalla tukien myöntämisehtoja kannustamaan siirtymistä vähäpäästöiseen tuotantoon ja pois korkeapäästöisistä tuotantomuodoista. Maatalousmaan hiilensidontakapasiteettia on lisättävä ja sitä edistävien kasvien kasvatusta on tuettava maataloustuilla. Maaperän kuntoa kuormittavaa ja ympäröivälle luonnolle haitallista kemiallista lannoitusta on vähennettävä ja siirtymistä kohti biologista ravinteidensidontaa parantavien kasvien kasvattamista on tuettava taloudellisesti. Maataloustukien myöntämisehtoihin on myös sisällytettävä pientilojen välistä työnjakoa ja yhteiskasvatusta tukevia kohtia, sillä maatalouden päästöjä voidaan vähentää oikeudenmukaisesti myös pientilojen yhteistyötä tehostamalla. Näin voidaan tehokkaasti ohjata maatalouden pieniä ja suuria toimijoita kohti vähäpäästöisempää tuotantoa vaarantamatta heidän toimeentuloaan.

Ilmastotavoitteisiin pyrkiminen on perusteltua myös työmarkkinoiden näkökulmasta, sillä eri sektoreiden ilmastotoimet luovat myös potentiaalia taloudelliselle kehitykselle ja mahdollistavat elinikäisen oppimisen hyödyntämisen suuressa murroksessa olevilla aloilla. Keskittymällä energiatehokkuuden parantamiseen unionin rakennuskantaa uusimalla voidaan luoda unioniin 2 miljoonaa uutta työpaikkaa, joka arvioiden mukaan johtaisi 0,7% nousuun bruttokansantuotteessa unionin alueella. Lisäksi uuden energiainfrastruktuurin luominen synnyttää uusia työpaikkoja uusiutuvan energiantuotannon alalla. Liikennesektorilla tieliikenteen sähköistyminen luo nykyistä paremman pohjan alusta- ja jakamistalouden sovelluksille ja niitä hyödyntäville yrityksille, mikä luo sektorille työpaikkoja. Euroopan unionin on tuettava kehitystä luomalla alan toimijoille yhtenäiset standardit ja kehitettävä niiden osalta sisämarkkinoiden sääntelyä. Maataloussektorilla pientilojen yhteistoiminnan tukeminen ja monokulttuuriviljelyä monipuolistavien kasvien viljelyn tukeminen kasvattavat tuottavuutta ja luovat lisätyövoiman tarvetta.

Ilmastonmuutoksen sosiaalisesti oikeudenmukaisen torjumisen tulee olla Euroopan unionin seuraavien toimikausien keskeisimpiä teemoja. Sen toteutumisesta huolehtiminen on tärkeä osa unionin perusperiaatteiden ydintä, ja sen kautta vastataan unioniin kohdistuviin koheesio- ja turvallisuusongelmiin sekä vahvistetaan unionin taloutta. Tämän takia Pääkaupunkiseudun Eurooppanuoret vaatii suomalaisilta europarlamentaarikoilta ja komissaarilta toimia eri sektoreiden ilmastotoimien edistämiseksi edellä mainituilla tavoilla.

Pääkaupunkiseudun Eurooppanuoret

Lisätietoja:

Kia Karhunen
Puheenjohtaja
kia.karhunen[at]helsinki.fi

Vilppu Kaartinen
Varapuheenjohtaja
vilppu.kaartinen[at]gmail.com

Matti Myllynen
Vaikuttamistoiminta- ja jäsenhankintavastaava
matti.myllynen[at]helsinki.fi

  1. Greenhouse gas emissions, by source sector, EU-28, 1990 and 2017 (percentage of total). Eurostat, EEA. https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/pdfscache/1180.pdf
  2. Tackling Fuel Poverty in Europe, Recommendations Guide for Policy Makers”. Report produced in the framework of the Intelligent Energy Europe project EPEE- European Fuel Poverty and Energy Efficiency, September 2009. https://ec.europa.eu/energy/en/content/introduction-5
  3. Greenhouse gas emissions, by source sector, EU-28, 1990 and 2017 (percentage of total). Eurostat, EEA. https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/pdfscache/1180.pdf
  4. Greenhouse gas emissions, by source sector, EU-28, 1990 and 2017 (percentage of total). Eurostat, EEA. https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/pdfscache/1180.pdf
  5. Renovate Europe campaign. https://www.renovate-europe.eu/about-the-campaign/