Tänään 9.5. juhlistetaan Eurooppa -päivää, eikä syyttä! Olemme olleet Euroopan unionin jäseniä 25 vuotta. Näiden vuosien aikana suomalaiset ovat kasvaneet osaksi tätä rauhanprojektia, joka on tuonut meille monia mahdollisuuksia, avannut uusia ovia. Nähdäksemme EU onkin myös Suomelle selkäranka, sellainen vakaa rakenne, joka mahdollistaa muiden elintoimintojen ylläpidon.

Ilmastonmuutos, pakolaiskriisi, populismin nousu, kansainvälinen pandemia – nämä ovat vain esimerkkejä globaaleista ongelmista, joiden hallitsemiseksi me tarvitsemme entistä enemmän vahvaa eurooppalaista yhteistyötä. Suomea on pidetty EU:n mallioppilaana, jossa syntyvät uudet teknologiat ja innovaatiot auttavat ratkaisemaan meitä kaikkia koskettavia haasteita. Näiden parhaiden käytäntöjen adoptoiminen ja jalkauttaminen koko Euroopan tasolle on äärimmäisen tärkeää. Ilman unionia näin tuskin tapahtuisi.

Uhkakuvien torjumisen lisäksi EU:lla on merkittävä rooli markkinatalouden mahdollistajana sekä esimerkiksi digitaalisten sisämarkkinoiden vakiinnuttamisessa. Lissabonin sopimus määrittelee unionin tavoitteeksi kestävän kehityksen toteuttamisen, jonka perustana on talouskasvu ja hintavakaus. Näiden lisäksi sopimuksessa määritellään, että kestävän kehityksen perustana ovat täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä tavoitteleva markkinatalous ja ympäristönsuojelu. Vaikka esimerkiksi EU:n veropolitiikka ei ole ongelmaton, ilman unionia meidän olisi huomattavasti vaikeampaa luoda vastuullisen markkinatalouden pelisääntöjä – puhumattakaan niiden toteutumisen monitoroinnista. Euroopan unioni mahdollistaa meille tavaroiden, ihmisten ja yritysten vapaan liikkuvuuden. Ilman tätä mahdollisuutta markkinatalouden rakentama hyvinvointi jäisi puolitiehen.

Euroopan unioni luo meille turvaa kansallisvaltioiden rajojen yli. Oikeusvaltioperiaate on yksi tärkeimmistä ja oleellisimmista unionin arvoista, joka määrittää sen, että julkinen vallankäyttö perustuu lakiin, ihmisoikeuksien edistäminen ja suojaaminen turvataan ja tuomioistuimet ovat riippumattomia. Mikäli kansallinen tilanteemme näiden arvojen edistämiseksi murenisi syystä tai toisesta, selkärankamme, Euroopan unioni, on varmistamassa meidän jokaisen yhteiset ja yhtäläiset ihmisarvot. Tämän merkitystä ei voi korostaa liikaa.

Näiden suurien teemojen lisäksi nostamme esiin pehmeämmät näkökulmat: eurooppalainen identiteetti on meidän yhteinen. Yhteisen identiteetin rakentuminen vaatii taustalleen aitoa kansainvälistä vuorovaikutusta. Euroopan unioni tarjoaa meille vapaan liikkuvuuden kautta lukemattomia mahdollisuuksia nähdä, kokea ja tuntea erilaisia kulttuureita. Tämä jos mikä laajentaa maailmankuvaamme ja syventää yhteistyömahdollisuuksia yli kansallisrajojen. Meidän sukupolvemme on syntynyt EU-Suomeen ja olemme onnekkaassa asemassa, sillä sen ansiosta olemme päässeet hyödyntämään esimerkiksi työ-, opiskelu-, vaihto- ja harjoittelumahdollisuuksia ympäri Euroopan.

Nähdäksemme juurikin turvallinen kokemus yhteenkuuluvuudesta kietoo meidät EU-kansalaiset arvostettuun selkärankaamme. Suomalaiset ovat sisukas kansa, jolla on oma arvostettu historiansa. Tämä ei kuitenkaan poissulje sitä tosiasiaa, että olemme kiinteä osa Eurooppaa, globaalia yhteiskuntaa, jossa etenkin näinä epävarmoina aikoina korostuvat lähimmäisenrakkaus, välittäminen sekä yhdessä rintamassa uhkakuvien taittaminen. 

Näistä syistä on perusteltua todeta EU:n olevan meidän selkärankamme. Ja näistä syistä erityisesti meillä on tänään aihetta nostaa malja ja fiilistellä Oodia ilolle! Moninaisuudessa me olemme yhtenäisiä!

Teksti: Neea Loimuvirta

Kirjoittaja opiskelee hallintotieteitä Tampereen yliopistossa ja on TENin vuoden 2020 toinen varapuheenjohtaja ja EU-asiavastaava. Kirjoittajan lempiasia EU:ssa on yhteinen identiteetti sekä se, että eurooppalaisia juustoja saa laajasti myös Suomesta.