Koti Aluejärjestöt

Mitä jäi käteen vaalikeväästä?

Eurovaaleista on nyt muutama viikko kulunut. Vaalien tulosta puitiin mediassa noin vajaan viikon verran vaalipäivän jälkeen. Mediahuomiota eurovaalien analysoinnilta on kuitenkin vienyt SDP:n ja Kokoomuksen puoluekokoukset, Venäjän ilmatilan loukkaukset ja sittemmin jalkapallon MM-turnaus, näin tärkeysjärjestyksessä luetellusti. Eurovaalien syvällisempi analysointi on todella jäänyt vähäiseksi ja tulos unohdettu, lukuun ottamatta tietysti mediaseksikkään Alex Stubbin mahtavaa äänisaalista. Tällä hetkellä näyttää jo siltä, että kelkat on käännetty kohti vajaa vuoden päästä häämöttäviin eduskuntavaaleihin, mikä on tietysti luonnollista otettaessa huomioon maamme ministereiden vaihtuvuuden ja hallituksen epävakaan tilanteen. Eurovaalit kokonaisuudessaan jäivät kuitenkin kotimaanpolitiikan tapahtumien varjoon, tämä näkyy myös varmasti osaltaan matalassa äänestysprosentissa.

Näyttää siltä, että edelleen asenne valtaväestön kesken on sellainen, että Arkadianmäen tapahtumat kiinnostavat huomattavan paljon enemmän kuin ”kaukana Brysselin herrojen tekemät byrokraattiset direktiivit”. Monilla kansalaisilla on surullisen vähän tietoa Euroopan parlamentista ja eurovaaleista. Ymmärrys siitä, että suurinta osaa Suomen poliittisista päätöksistä ei enää tehdä kansallisilla vaatimuksilla vaan nimenomaan kansainvälisillä, toisin sanoen EU:n tasolla, puuttuu lukuisilta kansalaisilta. Tähän ryhmään eivät kuulu pelkästään nuoret, vaan kaikenikäiset henkilöt. Tämän huomasin itsekin keskustellessani kevään mittaan ihmisten kanssa erilaisissa tilanteissa, esimerkiksi sateisena Eurooppa-päivänä Jyväskylän kävelykadulla.

Lisäksi pidän suurena puutteena sitä, että suomenkielistä tietoa Euroopan parlamentin poliittisista ryhmittymistä on niukasti saatavilla. Parlamentin poliittisia ryhmiä tuotiin mielestäni liian vähän esille eivätkä ihmiset tiedä, mitä ne ovat eivätkä täten ymmärrä, etteivät oikeasti äänestä suomalaisia puolueita, vaan henkilöitä, jotka asettuvat parlamentissa valitsemaansa poliittiseen ryhmittymään. Ongelma kiteytyy siihen, että kansalliset suomalaiset puolueemme eivät vastaa poliittisia puolueita EU:n parlamentissa. Eurooppanuoret yhdessä alueellisten toimijoiden ja jäsenjärjestöjen kanssa ovat tehneet paljon työtä juuri tämän EU-tiedon lisäämisen ja eurovaali-tietoisuuden herättämisen eteen. Äänestysprosentti nousi 0,6 prosenttiyksiköllä viime vaaleista, mutta jäi silti kauas haaveista, vaikka monet asiantuntijat ja poliitikot ennustivat, että juuri nämä EU-vaalit ja niiden teemat keräisivät ihmisiä uurnille.

Vaikka äänestysprosentti jäi matalaksi, mikä oli varmasti monelle meille kevään aikana kaikkensa antaneille optimistisille Eurooppa-aktiiveille pettymys, haluaisin kuitenkin nostaa esille muutamia mahtavan kampanjan tehneitä nuoria ehdokkaita. Nuorten äänikuningattareksi voidaan varmasti yksimielisesti nimetä Vasemmistoliiton Li Andersson, joka sai yli huikeat 47 000 ääntä! Li nosti kampanjassaan erityisesti esiin muun muassa talouskriisin hoitamisen ja ilmastopolitiikan. Yksi monista muista hienoista nuorista ehdokkaista oli 30-vuotias energinen ja asiantunteva Kokoomuksen Aura Salla, joka teki sisukkaan ja nuorekkaan, ympäri maata näkyvän kampanjan. Aura keräsi lähes 14 000 ääntä, mikä oli osoitus siitä, että hänen kaltaisiaan nuoria ja tarmokkaita EU-osaajia tarvitaan ja heitä halutaan nähdä tulevaisuudessa.

Hienon kampanjan teki myös SDP:n Nasima Razmyar, johon luotti yli 12 000 äänestäjää! Nasima oli ehdokas, joka toi esiin tällä hetkellä Eurooppaa puhuttavia tärkeitä ajankohtaisia kysymyksiä, kuten ihmisoikeudet ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Nasima on nuori nainen, josta voi todella sanoa, että hänellä on sydän paikallaan! Lisäksi nuorista ehdokkaista haluan nostaa esille Keskustan Petri Honkosen, joka sai lähes 3 000 ääntä. Petri oli ehdokas, joka oli kampanjassaan aidosti läsnä ihmisten kanssa. Vihreiden Touko Aalto sai puolestaan luottamuksen yli 2600 äänestäjältä. Toukon vaaliteemana oli kiteytettynä EU:n oikeudenmukainen talouspolitiikka.

Ehdolla oli monia muitakin hienoja nuoria, jotka suorittavat kevään aikana valtavan suuren työn ja tekivät kampanjaa aidolla tarmokkuudella ja innokkuudella vaikuttaa EU:n tasolla asioihin. Voidaan sanoa, että nämä vaalit olivat ennen kaikkea nuorten vaalit. Eurovaalien 2014 voittajia ovat motivoituneet, innostuneet ja asiantuntevat nuoret poliitikot, jotka ovat varustautuneet tuoreilla ideoilla ja positiivisella asenteella. He ovat niitä, jotka tulevat viemään Suomea eteenpäin tulevaisuudessa ja tulevat tekemään työtä EU-asioiden parissa, joko EU:n tasolla tai Eurooppa-vetoisessa kotimaan politiikassa.

Verena Kaun
Eurooppanuorten hallituksen jäsen ja Jyväskylän Eurooppanuorten varapuheenjohtaja

Ei kiinnosta!

Kokoomuksen ja keskustan puoluekokoukset, tulevat minihallitusneuvottelut, keskustelut huumeiden laillistamisesta sekä ay-jutut ovat nyt politiikan polttavia puheenaiheita. Eurovaalit ja 59,1 prosenttia ovat jo unohtuneet kansan noin kaksi viikkoa kestävästä poliittisesta muistista. Muistutukseksi vielä, että edellä mainittu prosenttiluku kuvastaa sitä osaa kansasta, joka ei käynyt äänestämässä. Viimeiset kuusi vuotta eurooppaa ravistelleet kriisit ja niiden seuraukset eivät tuntuneet hetkauttavan suomalaista kansaa äänestyspäivänä suuntaan tai toiseen. Euroopan unioni ei kiinnosta ja se koetaan etäiseksi.

Tästä seuraa ongelma, jota on kutsuttu jo vuosikymmenet demokratiavajeeksi. Demokratiavaje tarkoittaa tilannetta, jossa ihmiset eivät käy äänestämässä ja, josta seuraa puolestaan legitimiteettiongelma. EU:n on siis vaikeaa oikeuttaa toimintaansa, kun ei tiedetä kansalaisten mielipiteitä. Tästä huolimatta EU: pyörät pyörivät. Se, minne pyörät kuljettavat, on nyt enemmistöltä pimennossa.

En tarkoita, etteikö äänestämättä jättäminen olisi aina paheksuttava asia. On paljon ihmisiä, jotka päättävät tarttua tuumasta toimeen ja tehdä politiikkaa, perustaa puolueen, vaikuttaa järjestöjen kautta, vaikka eivät tilaisuuden tullen kävisi äänestämässä. Nukkuvat äänestäjät aiheuttavat kuitenkin ilmiön, jota on syytä pohtia. Jokainen äänestämättä jättänyt antaa äänensä jonkun toisen äänestäjän käsiin, jonka aikeista ei ole takeita. Laskeskelin, että sain oman ääneni lisäksi eurovaaleissa käytettäväksi noin 1,5 ääntä. Äänestin yhtenäisemmän ja sisämarkkinallisesti paremman, taloudellisesti kestävämmän sekä veroparatiiseista kitketyn unionin puolesta. Ehdokkaani meni myös vaaleissa läpi.

Mikäli joku äänestämättä jättänyt kannatti samanlaisia arvoja kuin minä, voi hän huokaista helpotuksesta. Äänestysaktiivisuus ennakoi kuitenkin sitä, että kyseistä henkilöä ei kiinnosta.

Jesse Jääskeläinen
Eurooppanuorten hallituksen jäsen
Pääkauounkiseudun Eurooppanuorten puheenjohtaja

Helsingin yliopiston Metsätalon sali 1, Unioninkatu 40, maanantaina 4.11. klo 14:30

EUROOPPANUORET & EKSO: MINNE MENET, EUROOPPA? -SEMINAARI

Eurooppanuoret ry ja Euroopan Kulttuurisäätiön Suomen-osasto EKSO järjestävät “Minne menet, Eurooppa?” -seminaarin maanantaina 4.11, teemalla Eurooppa ja nuoret.

Seminaarin ohjelma:

14.30 Tilaisuuden avaus
Aino Tiihonen, Tampereen Eurooppanuorten puheenjohtaja
Risto Veltheim, Euroopan kulttuuriyhdistys – EKSO ry:n puheenjohtaja

14.40 Mitä Eurooppa voi tarjota nuorille?
Alexander Stubb, Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri

15.00 Mitä nuoret odottavat Euroopalta? Mitä Eurooppa odottaa nuorilta? Vad förväntar sig ungdomarna av Europa?Vad förväntar sig Europa av ungdomarna?
Matti Niemi, Nuorten EU-työryhmän puheenjohtaja
Johanna Nyman

16.00 Kahvi

16.30 Millaisen Euroopan me haluamme?
Paneelikeskustelu
Juontajana Sara Miettunen
Osallistujat: Timo Miettinen, Milla Ovaska, Jukka Salovaara, Eerika Savolainen

18.00 Tilaisuus päättyy

Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Tapahtuman Facebook-sivu

TIEDOTE 27.9.2013

JULKAISUVAPAA HETI

Eurooppanuorten Alueiden komitea:

Yleisradion panostettava EU-uutisointiin

Eurooppanuorten Alueiden komitea vaatii Yleisradiota lisäämään EU-uutisointia. Eurooppanuorten Alueiden komitea tervehtii ilolla Jyrki Kasvin aloitetta (20.08.2013) Yleisradion EU-toimituksen vahvistamisesta.

Nykyisen kahden Brysselin kirjeenvaihtajan määrää tulisi lisätä. Ylellä on tällä hetkellä laaja aluetoimitusten verkko, josta esimerkkinä käy 18 henkilön Yle Perämeri -toimitus.

- ”Kattavampi uutisointi Eurooppa-asioista voisi nostaa kansalaisten mielenkiintoa ensi vuoden Euroopan parlamenttivaaleja kohtaan. On tärkeää myös Euroopan unionin demokraattisuuden kannalta, että kansalaiset pystyvät seuraamaan Brysselissä tehtäviä päätöksiä”, pohtii Alueiden komitean puheenjohtaja Tino Aalto.

Euroopan unionissa tehtävät päätökset koskevat meitä kaikkia laajasti ja lisäpanostus Yleisradion EU-toimitukseen toisi Eurooppa-asiat yhä vahvemmin osaksi suomalaisten arkipäivää.

Lisätietoja:

Tino Aalto
Eurooppanuorten Alueiden komitean puheenjohtaja
tianaa@utu.fi, p. 0505748713

Antti Ahonen
Euroopanuorten pääsihteeri ja Alueiden komitean sihteeri
antti.ahonen@euroopppanuoret.fi, p. 0414607921


Eurooppanuoret

Eurooppanuoret ry on vuonna 1997 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton Eurooppa-myönteinen nuorten kansalaisjärjestö, johon voivat liittyä kaikki 15-35-vuotiaat. Järjestön toiminnan tavoitteena on lisätä nuorten tietoisuutta Euroopan yhdentymisestä ja sen vaikutuksista sekä toimia keskustelufoorumina ja vaikuttamiskanavana Eurooppa-asioista kiinnostuneille nuorille. Näitä tarkoituksia varten yhdistys järjestää tapahtumia ja kampanjoita, harjoittaa julkaisutoimintaa sekä osallistuu eurooppalaisen kattojärjestönsä Young European Federalistsin toimintaan. Eurooppanuoret on kansalaisjärjestö Eurooppalainen Suomi ry:n nuorisojärjestö.

0 131

Keski-Suomen kevät on ollut Europpaliikkeen osalta varsin aktiivinen. JEN järjesti huhtikuussa perinteisen Viiniä- ja patonkia illan Jyväskylän viihtyisällä Kirjailijatalolla. Vierailijana illassa oli Eurooppanaisten Katja Tuoko, joka kertoi mielenkiintoista asiaa Eurooppanaisten toiminnasta. Illan aiheena oli tasa-arvo EU:ssa ja paikalle oli saapunut suhteellisen paljon kiinnostunutta yleisöä. Tuoko kertoi myös muun muassa sukupuolten välisistä epätasa-arvoisuukista. Eräs esimerkki tästä on monilla aloilla ja useassa maassa vallitseva naisten matalampi palkkataso. Tästä aiheesta heräsi paljon keskustelua ja mielipiteitä suuntaan jos toiseen esitettiin.  Eurooppanaiset osoittautui myös mielenkiintoiseksi järjestöksi. Eurooppanaisilla ei ole lainkaan alueyhdistyksiä, vaan toiminta on keskittynyt pääkaupunkiseudulle. Tästä heräsikin JENin hallituksen tyttöjen välillä ajatus, että olisi hauskaa tuoda myös Jyväskylään naisenergiaa eurooppalipun alla. Toivottavasti ajatus jää elämään ja saataisiin  jonain päivänä Eurooppanaisten edustusta Keski-Suomeen. Tällöin kaikki miehetkin ovat totta kai tervetulleita mukaan toimintaan!

8. toukokuuta Jyväskylässä sitten räjähti. JEN juhli Eurooppapäivää näyttävästi Jyväskylän kävelykadulla ilmapallojen, arvonnan ja mahtavan auringonpaisteen kera! Teltallamme oli myös Alueiden komitean edustaja Satu Tietari, joka keskusteli ständille tulleiden ihmisten kanssa. Jaoimme paljon EU-materiaalia ja JENin upouusia esitteitä. Tarjolla oli mehua, keksiä ja karkkia. Hitiksi nousivat EU-heliumpalllot, jotka leijailivat lastenvaunuihin kiinnitettyinä sekä ihmisten käsissä ympäri keskustaa. Sää todella suosi JENiläisiä, ständille auttamaan tulleita  eurooppa-aktiiveja sekä kaikkia ohikulkevia kiinnostuneista ihmisiä. Illalla oli ohjelmassa vielä elokuvailta, joka järjestettiin yhteistyössä Eurooppalaisen Keski-Suomen kanssa. Tie pohjoiseen-elokuvan alustajina toimivat Satu Tietari sekä Anu Mäkinen Jyväskylän yliopistosta. Eurooppapäivä oli hieno elämys, jonka aikana saimme myös paljon uusia kokemuksia. Yksi näistä jännittävimmistä ja samalla hauskimmista oli pakettiauton ajaminen yhdessä varapuheenjohtajan Merin kanssa. Emme kumpikaan olleet koskaan ajaneet pakettiautoa ja nyt se piti vielä tehdä Jyväskylän keskustassa. Selvisimme kuitenkin onnellisesti naisenergialla ja Eurooppainnolla!

Viimeinen JENin tämän kevään tapahtuma oli 18.5, kun osallistuimme Yläkaupungin Yö -kapunkifestivaaliin. Ständillämme levitimme EU- ja Eurooppa-tietoa ja  jaoimme heliumpalloja. Illalla heliumi loppui, joten purkasimme viimein telttamme ja lähdimme katsomaan Euroviisuja! Koko JENin kevät on ollut todella hienoa ja touhukasta aikaa. Nyt rauhoitumme hetkeksi viettämään kesää, kukin omille teilleen. Syksyllä aloitamme sitten uudella innolla tapahtumien järjestämisen, joista ensimmäinen tulee olemaan Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan järjestömessuille osallistuminen syyskuun alussa. Tällöin on hyvä tilaisuus bongata uudet fuksit mukaan JENin toimintaan!

Käy katsomassa kuvia kevään tapahtumistamme JENin facebook- sivuilta!

Lämmintä ja iloista kesää kaikille eurooppa-aktiiveille

toivoo,

Verena Kaun

JEN ry pj

Osallistuin huhtikuussa demokratia-aiheiseen JEF-seminaarin Ateenassa. Seminaarissa oli osallistujia  ympäri Eurooppaa, tai oikeastaan laajemmaltikin, esimerkiksi Libanonista. Olin odottanut osallistujia olevan lähinnä EU-maista, joten olin ilahtunut osallistujien monipuolisesta taustasta. Omat huonekaverini olivat Georgiasta ja Romaniasta. Suurimman delegaation paikalle oli lähettänyt Makedonia. Välimeren alueen maiden painottuminen osallistujamaissa oli toki ymmärrettävää seminaarin sijainnin takia. Pohjoismaita edustivat kanssani kaksi norjalaista. Yksi brittikin oli uskaltautunut paikalle. Jotkut olivat pitkän linjan aktiiveja, osa taas tutustumassa toimintaan.

Viikon ohjelma koostui suureksi osaksi erilaisista workshopeista, joissa pohdittiin demokratian toteutumista Euroopassa. Aiheina oli sekä yksittäisiä tapaustutkimuksia eri maista että yleisempiä keskusteluita mm. solidaarisuudesta jäsenmaiden välillä sekä federalismista. Myös käytännön järjestötoimintaan liittyvän demokratian kehittämistä  mietittiin esimerkiksi sellaisista näkökulmista, miten tiedotusta voitaisiin tehostaa ja miten tunnistetaan erilaisten aktiivien arvo toiminnalle ja tuetaan siirtymää tapahtumiin osallistujista niiden kehittäjksi. Tulevat eurovaalit ja erityisesti nuorten äänestysinnon kohottaminen puhuttivat luonnollisesti myös.

Keskellä viikkoa pidettiin demokratia-messut, joille kukin osallistujamaa oli valmistellut esityksen jostakin omassa maassaan ajankohtaisesta demokratiaan liittyvästä, mahdollisesti ongelmallisesta puheenaiheesta. Tein Suomen esityksen kansalaisaloitteesta, koska se on Suomessa uusi asia ja herättänyt kevään aikana paljon keskustelua sekä teemoillaan että poliittisena prosessina. Lisäksi linkkiä EU-tasolle ei tarvinnut erikseen hakea – tulihan eurooppalainen kansalaisaloite voimaan lähes samanaikaisesti suomalaisen kanssa, 1.4.2012. Muiden maiden esityksissä kerrottiin mm. ylikansallisten yritysten kohtuuttomasta poliittisesta vallasta, poliittisten paikkojen kiintiöimisestä etnisen taustan mukaan, politiikkaan osallistumisen esteistä, avoimuuden puutteesta… Vaikka suurin osa näki demokratian kehittyvän positiiviseen suuntaan omassa kotimaassaan, voi todella sanoa, että Euroopassa tapahtuu edelleen paljon asioita, joita ei 2000-luvulle toivoisi.  Erityisesti poliittisten paikkojen jakaminen kansallisuuksien tai uskontojen mukaan on historian valossa ehkä ymmärrettävää, mutta monin paikoin myös jännitteitä ylläpitävää.

Vaikka tilanteet eri maissa ovat hyvin vaihtelevia, myös yhteisiä näkemyksiä yritettiin muodostaa. Väittelyitä käytiin esimerkiksi internetin roolista demokratian edistäjänä ja suoran demokratian mahdollisuuksista.

Keskusteluissa viitattiin jo ensimmäisenä päivänä etelä – pohjoinen-jakoon Euroopassa, ja viikon aikana teema nousi toistuvasti pintaan. Käytin tilaisuuden hyväkseni ja yritin ymmärtää, miten eri puolilta Eurooppaa tulevat ihmiset valtion ja yhteiskunnan roolit kokevat. Osa hallinnoista esiintyi kansalaistensa puheissa suorastaan korruptoituneina ja sosiaalijärjestelmät toimimattomina. Esimerkiksi velkaantuminen nähtiin perheille lähes mahdottomana ongelmana, josta seuraavienkaan sukupolvien on lähes mahdoton päästä eroon. Kysellessäni tilanteen muuttamisen mahdollisuuksista minulle annettiin vastauksina mm. epäluottamus poliitikkoihin ja epäusko tilanteen parantumiseen sekä kääntyminen perheen ja kirkon puoleen hädän hetkellä. Pidän edelleenkin viikon parhaana hetkenä sitä, kun minulle eräässä keskustelussa tiuskaistiin, etten pohjoismaalaisena tule ikinä ymmärtämään eteläeurooppalaista mentaliteettia. On valittevaa, jos näin on, mutta ainakin ymmärrän sitä nyt huomattavasti paremmin kuin aiemmin ja olen hyvin kiitollinen kaikista niistä rehellisistä keskusteluista, joita seminaarissa ja epävirallisissa yhteyksissä käytiin. Kaiken kaikkiaan seminaari oli antoisa ja hauska kokemus.

Liisa Ketolainen
Hallituksen jäsen
Pääkaupunkiseudun Eurooppanuoret ry

Tampereen Eurooppanuoret juhlisti Eurooppa-päivää 9.5 Tampereen Hämeenpuiston Eurooppalaisella ruokatorilla, järjestäen ohjelmaa yhdessä Eurooppalainen Tampere ry:n, Tampere tunnetuksi ry:n ja Tampereen kaupungin kanssa. Hieman heikosta kelistä huolimatta ihmisiä oli liikkeellä todella paljon ja eurooppalaisuus ja kansainvälisyys olivat hyvin esillä päivän teemoina.

Omalla pisteellämme ihmiset tulivat vapaasti juttelemaan polttavista EU-kysymyksistä esittäen niin kriittisiä kuin positiivisia näkökantoja ja tutustuivat samalla Eurooppanuorten toimintaan. Eräskin mies halusi varta vasten tulla kertomaan kuinka Vesilahdella EU-tuella toteutettu ranta-alueen puhdistus oli hyvä esimerkki unionin käytännönläheisestä toiminnasta. Jaoimme ständillä yhdessä Eurooppalaisen Tampereen kanssa infolehtisiä ja Eurooppa-aiheisia oheistuotteita. Etenkin jakamamme pienet EU-liput olivat suuri hitti lasten keskuudessa ja ihmiset huomasivat ne selkeästi ruokatorin katukuvassa.

Keskustelutilaisuus Tampere Euroopassa, eurooppalaisuus Tampereella – mistä syntyy kansainvälinen vetovoima keräsi hyvin kuuntelijoita ja puhujina toimineet Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas, Pirkanmaan maakuntajohtaja Esa Halme, Eurooppanuoret ry:n varapuheenjohtaja Henrik Manner ja EU:n tulevaisuutta juuri pohtineen työryhmän puheenjohtaja Milla Ovaska toivat useita eri näkökulmia ja argumentteja EU-keskusteluun. Päivän aikana järjestettiin myös muuta ohjelmaa, esimerkiksi päätoimittaja ja kaupunginvaltuutettu Jari Niemelä piti esittelyn Hämeenpuiston patsaista ja tämän jälkeen DJ Gekko soitti vanhoja euroviisukappaleita.

Mielestäni tilaisuus oli erittäin onnistunut ja tuntui, että myös Tampereen Eurooppanuoret sai tapahtumasta positiivista julkisuutta. Kotimatkalla oli vielä pakko pysähtyä ostamaan hieman ruokatorin juustoa ja patonkia Eurooppa-päivän hengessä.

0 61

Euroopan yhteisön syntysanat lausuttiin 9.5.1950, kun Ranskan ulkoministeri Robert Schuman esitti, että rauhan turvaamiseksi on välttämätöntä rakentaa eurooppalainen valtioliitto. Euroopan unionia on sen jälkeen kehitetty rauhan ja yhtenäisyyden liitoksi ja tuota alkusysäystä juhlitaan nykyään EU:n laajuisena Eurooppa-päivänä vuosittain 9. toukokuuta.

Tänä vuonna juhlimisen aihetta on erityisen paljon, sillä EU:n kansalaisuus vahvistettiin ensi kertaa Maastrichtin sopimuksessa 20 vuotta sitten. Tämän kunniaksi Euroopan parlamentti on nimennyt vuoden 2013 Euroopan kansalaisuuden teemavuodeksi. Tärkeänä tavoitteena on lisätä tietoisuutta EU-kansalaisuuteen liittyvistä oikeuksista – EU:n tarjoamat mahdollisuudet kun jäävät julkisessa keskustelussa usein uhkakuvien varjoon.

Jokaisella EU:n kansalaisella on esimerkiksi oikeus liikkua, oleskella, opiskella ja työskennellä koko unionin alueella sekä oikeus terveyspalveluihin ja sosiaaliturvaan. Lisäksi kansalaisille turvataan mahdollisuus vaikuttaa EU:n päätöksentekoon asettumalla ehdolle ja äänestämällä Euroopan parlamentin vaaleissa.

Vaikuttamiskeinoja on myös muita. Vuodesta 2012 lähtien kansalaiset ovat voineet osallistua EU:n politiikan muotoilemiseen eurooppalaisella kansalaisaloitteella. Lissabonin sopimuksen nojalla miljoona kansalaista vähintään neljäsosasta jäsenvaltioista voi esittää Euroopan komissiolle uutta lainsäädäntöä. EU-kansalaisaloitteen käyttöönotto on ilahduttava alku eurooppalaiselle kansalaisvaikuttamiselle. Sitä tulee entisestään kehittää matalan kynnyksen osallistumisen mahdollistamiseksi.

Kotimaisiin kansalaisaloitteisiin liittyvästä keskustelusta on käynyt selväksi, että kansalaisaloitteiden käsittelyyn on kiinnitettävä huomiota myös eurooppalaisella tasolla. Miljoonan kansalaisen ääni on vahva – se ansaitsee avoimen käsittelyn ja huolellisen harkinnan.

Euroopan kansalaisuudesta saamme parhaan hyödyn olemalla aktiivisia kansalaisia. Kannustamme kaikkia oululaisia tutustumaan avoinna oleviin kansalaisaloitteisiin Euroopan komission kotisivuilla sekä hyödyntämään unionin tarjoamat mahdollisuudet eurooppalaiseen liikkuvuuteen! Iloista Eurooppa-päivää!

9.5.2013

Eurooppanuoret Oulussa ry

Eurooppalainen Oulunseutu ry

HAUSSA VUODEN NUORI EUROOPPALAINEN 2013

Tuomas Enbuske, Sam Vaherlehto, Eva Wahlström, Tommy Lindgren, Amoc, Jaakko Weuro, Koop Arponen, Laura Lepistö. Kuka seuraavaksi?
Eurooppanuoret ry on vuodesta 2005 alkaen nimittänyt joka vuosi Vuoden nuoren eurooppalaisen. Nimitettävät henkilöt ovat olleet alle 35-vuotiaita eurooppalaisia, jotka toimivat kansainvälistä suvaitsevaisuutta ja rauhaa edistävällä tavalla ja antavat positiivisen kuvan eurooppalaisuudesta.
Nyt etsimme sopivaa henkilöä vuoden 2013 nuoreksi eurooppalaiseksi. Vaikuta valintaamme ja ehdota sopivaa henkilöä 28.4. mennessä! Valittu Vuoden nuori eurooppalainen julkistetaan Eurooppa-päivänä 8.5.2013.
Ehdotuksia valittavaksi henkilöksi voi esittää Facebook-sivullamme tai tällä sivulla tai laittamalla sähköpostia Eurooppanuorten pääsihteerille Antti Ahoselle (antti.ahonen@eurooppanuoret.fi).
Eurooppanuorten Facebook-sivulla on myös 28.4. sulkeutuva neuvoa-antava gallup, jossa voit äänestää suosikkiehdokastasi Vuoden nuoreksi eurooppalaiseksi.
Hallitus päättää Vuoden nuoren eurooppalaisen nimeämisestä ehdotettujen henkilöiden väliltä.

Tervetuloa Eurooppa-iltamiin 8.5.2013!

Eurooppa-päivää vietetään tänä vuonna 8.5.2013. Me, Pääkaupunkiseudun Eurooppanuoret haluamme juhlistaa päivää Euroviisu-henkisillä Eurooppa-iltamilla!

Olet tervetullut rentoihin iltamiin keskiviikkona 8.5 klo 18:00 alkaen Café Esplanadin alakertaan. Tuomas Lassinharju puhuu aiheesta ”Eurovision-laulukilpailu politiikan pelikenttänä.” Iltamassa esiintyvät myös upeat laulajat Amanda Niska feat. Henna Rissanen. Vapaa pääsy, K-18.

Paikka ja aika: 8.5.2013 klo. 18:00 Café Esplanad, Pohjoisesplanadi 37, 00100 Helsinki

Voit klikata itsesi tapahtumaan Facebookissa osoitteessa facebook.com/events/576792049005895/

Lisätietoa: eurooppa.iltamat@gmail.com

Seuraa meitä

887FaniaTykkää
1,125SeuraajaaSeuraa