Koti Aluejärjestöt

Suomen EU-jäsenyyden alkamisesta on kulunut jo 20 vuotta. Sen kunniaksi Eurooppanuoret listaa (ainakin) 20 hyvää syytä kuulua Euroopan unioniin.

Miksi EU on hyvä?

1. Koska EU:n kansalaisilla on oikeus hakeutua koulutukseen muihin jäsenvaltioihin samoilla ehdoilla kuin niiden kansalaiset
2. Koska EU mahdollistaa ihmisten, tuotteiden ja palveluiden vapaan liikkuvuuden!
3. Koska yhdessä Euroopan unioni on merkittävämpi poliittinen vaikuttaja kuin jäsenmaat erikseen
4. Koska EU on rauhanprojekti
5. Koska EU:n Erasmus+ – ohjelma mahdollistaa opiskelun, harjoittelun tai vapaaehtoistoiminnan ulkomailla ja tukee oppilaitosten ja organisaatioiden yhteistyötä kansainvälisten kumppanien kanssa opetuskäytäntöjen ja nuorisotyön uudistamiseksi.
6.  Koska yhteisvaluutta € mahdollistaa vakaammat hinnat kuluttajille ja kansalaisille
7. Koska Eurooppalaisella sairaanhoitokortilla saat sairaanhoitoa EU-maassa, jos tarviset akuuttia hoitoa
8. Koska EU:n symbolit passi, lippu, hymni ja yhteinen raha luovat yhteistä eurooppalaista identiteettiä
9. Koska Eurooppa-päivänä 9. toukokuuta juhlitaan yhdessä Euroopan rauhaa ja yhtenäisyyttä
10. Koska EU on edesauttanut luonnon- ja ympäristönsuojelua: EU:n ympäristövaatimukset ovat maailman tiukimpia, ja unioni toimii näin esimerkkinä muille mm. ilmastonmuutoksen torjunnassa
11. Koska EU:n kansalaisella on oikeus kääntyä minkä tahansa EU-maan diplomaattiviranomaisten puoleen EU:n ulkopuolisessa maassa, jossa kansalaisen omalla maalla ei ole edustustoa
12. Koska EU:n kautta kansainväliset projektit, kuten kehitysavun koordinointi, voidaan suorittaa tehokkaammin
13. Koska Euroopan unioni edistää yhdessä aktiivisesti arvojaan, joita ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen
14. Koska europarlamenttivaalien kautta EU-kansalaiset voivat vaikuttaa suoremmin yleiseurooppalaiseen päätöksentekoon
15. Koska EU muodostaa yhden maailman suurimmista markkina-alueista, mikä tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia jäsenvaltioiden markkinatoimijoille

Postaamme jatkuvasti lisää syitä, seuraa siis meitä sosiaalisessa mediassa ja nettisivujemme kautta, ja osallistu keskusteluun hashtageilla #Suomi20EU ja #vaalit2015 !

Eurooppanuoret haastaa Sinutkin listaamaan hyviä syitä Suomelle kuulua Euroopan unioniin ja jakamaan ne kanssamme sosiaalisessa mediassa.


SEURAA KAMPANJAA:

Suomi20EU -kampanjasivut Facebookissa
Twitterissä
Instagramissa

 

P.S. Myös Linnaseminaarin teema on tänä vuonna Suomi 20 vuotta EU:ssa. Linnaseminaariin pääsee ilmoittautumaan täältä

Onko eduskuntavaaliehdokas vielä hakusessa? Puhuvatko nuoret ehdokkaat yhtä paljon toistensa päälle kuin puoleiden puheenjohtajat vaalitenteissä? Tule ottamaan selvää!

Eurooppanuoret, EYP – Finland ja Pääkaupunkiseudun Eurooppanuoret järjestävät yhdessä Nuorten Suuren Eduskuntavaalipaneelin Eurooppasalissa 13.4.

Tapahtuma alkaa klo 16:30 kahveilla, jonka jälkeen paneeli käynnistyy klo 17:00. Paneelin on tarkoitus loppua viimeistään klo 18:30. Kahvit on varattu 75 ensimmäiselle. Paneelin lopussa on aikaa yleisökysymyksille.

Mitä: Nuorten Suuri vaalipaneeli
Missä: Eurooppasali, Malminkatu 16
Milloin: Ma 13.4. kahvitarjoilu klo 16:30 & paneelin aloitus klo 17:00

Varmistuneet panelistit:
Kokoomus: Daniel Sazonov
SDP: Matti Niemi
Keskusta: Teppo Säkkinen
Vihreät: Maria Ohisalo
Vasemmistoliitto: Mia Haglund
Kristillisdemokraatit: Remo Ronkainen
RKP: Patrik Gayer
Piraattipuolue: Ahto Apajalahti

Paneelin järjestäjinä toimivat:

Eurooppanuoret – JEF
EYP – Finland
Pääkaupunkiseudun Eurooppanuoret

Paneeli on avoin ja ilmainen kaikille!

Tapahtuma Facebookissa

 

Kehitysyhteistyö on aihe, josta monella on jonkinlainen mielikuva. Samaan aikaan aihe saattaa tuntua kaukaiselta, eikä varsinaista tietoa sen keinoista, tavoitteista tai saavutuksista –konkreettisista seikoista – aina ole. Vuosi 2015 on Euroopan unionin kehitysyhteistyön teemavuosi, mutta vuoden edettyä jo maaliskuuhun moni yllättyy kuullessaan koko teemavuodesta. Välillä jopa ihmettellään sitä, tekeekö EU todella kehitysyhteistyötä. YK:n vuosituhattavoitteet ovat arkipuheessa jo käyneet tutuiksi, mutta EU:ta ei monesti pidetä aktiivisena kehitysaputoimijana. Mistä tämä johtuu ja mitä kehitysavulle kuuluu?

EU on maailman suurin kehitysavun antaja. Yli puolet kaikesta annettavasta kehitysavusta tulee EU:lta tai sen jäsenvaltioilta. Tämän valossa tuntuu erikoiselta ajatella, että yleinen tietämys kehitysavusta on verrattain matalalla tasolla. Kehitysyhteistyön teemavuonna tiedotus pyritäänkin nostamaan keskiöön. Näin halutaan tuoda selvemmin esiin sitä, mitä avulla todella saadaan aikaan. Tämänkaltaiselle tiedotukselle todella on tarvetta, sillä saavutetuistakaan tavoitteista ei monesti tiedetä. Esimerkiksi äärimmäisen köyhyyden vähentämisessä on tavoitteiden mukaisesti onnistuttu: se on puolittunut 1990-luvulta. Valtioiden ja kansainvälisten organisaatioiden on luonnollisesti haastavampaa saada hyväksyntä kehitysavulle mikäli sen myötä aikaansaatu kehitys ei ole kansalaisille selvää.

Positiivista tosin on, että neljä viidestä EU-kansalaisesta kokee kehitysavun tärkeäksi. Yleinen asenne siis puhuu avun tarpeellisuuden puolesta. Nyt eduskuntavaalien alla keskustelu avun keinoista ja rahoituksesta voidaan toki problematisoida, mikä toisaalta on tervetullutta. Keinoista pitää käydä keskustelua, jotta voidaan löytää toimivimmat ratkaisut.

Toinen syy, miksi kehitysavun suhteen eletään kiinnostavia hetkiä on YK:n vuosituhattavoitteiden tänä vuonna umpeutuva aikaraja. Tampereen Eurooppanuorten kehitysyhteistyöseminaarissa 23.3. puhunut kehitysministeri Sirpa Paatero kertoi vuosituhattavoitteiden jälkeisistä suunnitelmista. Tavoitteet luotiin vuosille 2000-2015, ja neuvottelut Post 2015 –tavoitteista ovat parhaillaan käynnissä. Näissä uusissa tavoitteissa erityisen mielenkiintoista on näkökulmamuutos: nyt mietitään sitä, mitä kunkin valtion tulisi tehdä. Tavoitteet laaditaan näin pelkkien kehitysmaiden sijaan jokaiselle maalle spesifisti. Uskon tämän universaaliohjelman tarjoavan erityisen hyvät lähtökohdat tehokkaaseen toimintaan.

Kehitysministerinä vuosituhattavoitteiden muotoilun aikaan toiminut Satu Hassi kertoi seminaarissa, että sitoutuminen päättyviin vuosituhattavoitteisiin on hänen mielestään ollut jopa yllättävän vahvaa. Hassi kuvasi myös kehitysavun tämänhetkisiä haasteita, ja totesi kehitysaputoiminnan olevan mahdollisesti tehokaampaa kansainvälisten toimijoiden organisoidessa sitä. Näin esimerkiksi EU voi apua koordinoidessaan olla yksittäisiä kansallisvaltioita tehokkaampi. Tämä näyttäytyy keinona edistää kehitysavun resurssien kohdentamista optimaalisesti, mutta kuten Hassi totesi, valtioiden on tällöin vaikeampaa eritellä omia saavutuksiaan.

Keskeistä sekä Paateron että Hassin mielestä on rakenteellisen kehityksen turvaaminen kehitysavun piirissä. Näin voidaan edistää kaikkia avun keskeisiä tavoitteita, kuten köyhyyden vähentämistä, sukupuolten tasa-arvoa, koulutuksen vahvistamista, verojen oikeudenmukaista liikkumista sekä ehkäistä aivovuotoa, eli koulutetun työvoiman karkaamista paremmin toimiviin yhteiskuntiin. Kehitysavussa kyse on näin lopulta monitahoisesta ja –tasoisesta toiminnasta, jossa globaalin riippuvuuden ja teema kytkeytyy talouteen, ilmastoon ja globaaleihin resursseihin ymmärtäminen on keskeistä.

 

Jasmiini Kaasinen
Kirjoittaja on Eurooppanuorten hallituksen jäsen ja Tampereen Eurooppanuorten puheenjohtaja

31.12.2014

 

Eurooppalaista turvallisuusyhteistyötä Vancouverista Vladivostokiin – kokemuksia malli-ETYJ -projektista

 

Joulukuun viides päivä 2014 Sveitsin Baselissa hyväksyivät kaikki 57 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ:n osanottajavaltiota yksimielisesti nuoria koskevan julistuksen, jossa korostettiin nuorten potentiaalia ETYJ:n päämäärien toteuttamisessa. Minä sekä yli viisikymmentä muuta nuorta yli viidestäkymmenestä eri maasta istuimme tuolloin kyseisessä ETYJ:n ministerineuvoston kokouksessa ja kuuntelimme valtioidemme edustajien loppupuheenvuoroja ja tunsimme haikeutta vuoden kestäneen projektin lähestyessä loppuaan.

 

ETYJ:n ministerineuvoston kokous järjestettiin Baselissa 4.-5.12.2014, ja minulla oli ainutlaatuinen mahdollisuus osallistua tähän tilaisuuteen yhtenä “nuorista suurlähettiläistä”. Kyseessä oli malli-ETYJ -projekti – ETYJ:n puheenjohtajamaa Sveitsin ajama hanke, johon jokaisesta 57 osanottajavaltiosta haettiin yksi 18-30 -vuotias henkilö vuoden ajaksi työskentelemään nuorena suurlähettiläänä nuorten toimintasuunnitelman aikaansaamiseksi.

 

Malli-ETYJ -projekti koostui kolmesta useapäiväisestä tapaamisesta sekä työskentelystä näiden välillä. Simuloimme vuoden aikana sekä ETYJ:n pysyvää neuvostoa että ministerineuvostoa ja tapaamisten välillä työskentelimme keskusteluportaalin kautta. Lopputuloksena oli kaikkien osanottajien yksimielisesti hyväksymä 144-kohtainen dokumentti – meidän näkemyksemme nuorten toimintasuunnitelmasta, joka lopulta esiteltiin oikeassa ministerineuvoston kokouksessa ja luovutettiin jokaisen osanottajavaltion ulkoministerille.

 

Omien sanojensa mukaan Sveitsin puheenjohtajuuden pääteemoihin kuului nuorten äänen kuuluviin saaminen organisaatiossa sekä näiden osallistaminen ETYJ:n toimintaan käytännössä. Kyseinen projekti ei varsinaisesti ollutkaan perinteinen simulaatio kuten ympäri maailmaa järjestettävät malli-YK -kokoukset, vaan alusta saakka edustimme ennen kaikkea omia kokemuksiamme nuorina, pyrkimyksenämme tuottaa “oikea” dokumentti, josta olisi hyötyä jatkossakin. Nykyinen puheenjohtajamaa Sveitsi, sekä vuoden 2015 puheenjohtajamaa Serbia ovatkin ilmaisseet, että heidän tavoitteenaan on käyttää malli-ETYJ:n nuorten toimintasuunnitelmaa suunnitteilla olevan ETYJ:n virallisen nuorten toimintasuunnitelman inspiraationa ja pohjana.

 

ETYJ järjestönä

 

ETYJ organisaationa on kokemukseni mukaan melko vieras monille meille länsimaissa – kenttämissioiden sijaitessa lähinnä Balkanilla ja Keski-Aasian maissa. Nyt Ukrainan kriisin myötä järjestö on kuitenkin meilläkin ollut otsikoissa enemmän kuin viime vuosina. Järjestönä ETYJ toimii laajan turvallisuuskäsityksen pohjalta: ETYJ:n toiminta-agenda jakautuu kolmeen ulottuvuuteen, jotka ovat poliittis-sotilaalliset kysymykset, talous- ja ympäristökysymykset sekä inhimillisen ulottuvuuden kysymykset. Erikoisuutena organisaation toiminnassa ovat konsensuspäätökset, eli kaikkien valtioiden on oltava yksimielisiä jotta päätös syntyisi. Päätökset ovat myös järjestön omien sanojensa mukaan vain poliittisesti, eivät juridisesti sitovia.

 

Suomen näkökulmastahan kyseessä on erityisen mielenkiintoinen organisaatio, sillä kuten historiantunneilta muistamme, pidettiin Euroopan turvallisuus ja yhteistyökokous Helsingissä vuonna 1975, minkä katsotaan olleen yksi keskeisistä askelista kylmän sodan liennytyksessä. Tällä hetkellä järjestössä on myös useita suomalaisia keskeisissä asemissa: vähemmistövaltuutettuna toimii Astrid Thors ja ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtajana Ilkka Kanerva. Ensi vuonna organisaatio juhlistaa 40-vuotista taivaltaan Helsinki +40 -prosessilla, jonka tavoitteena on vahvistaa ETYJ:iä modernina organisaationa, joka kykenee vastaamaan uuden vuosituhannen mukanaan tuomiin turvallisuushaasteisiin.

 

ETYJ:iin kuuluvat EU:n kaikki 28 jäsenvaltiota, ja unionin osallistuminen ETYJ:n toimintaan on aktiivista kaikilla toiminnan sektoreilla. Asioissa, joissa käsiteltävä aihe kuuluu EU:n toimivaltaan, toimii unionin puheenjohtajamaan edustaja EU:n edustajana ETYJ:n toimielimissä. Tämä ei kuitenkaan estä yksittäisiä jäsenvaltioita käyttämästä puhevaltaansa, jota suurin osa valtioista käyttikin esimerkiksi ministerineuvoston avajaistilaisuudessa.

 

Nuorten toimintasuunnitelmassa käsitellyt teemat ovat myös lähellä EU:n intressejä. Kuluvan vuoden aikana osallistuin myös EU:n nuorisotapahtumaan 2014, jossa käsitellyt teemat – nuorisotyöttömyys, nuorten osallistaminen politiikkaan sekä nuorten suojeleminen ihmiskaupalta – olivat keskessä asemassa myös toimintasuunnitelmassamme.

 

Nuorten toimintasuunnitelma

 

Lopullinen, yksimielisesti hyväksytty dokumenttimme rakentuu kolmen pääteeman ympärille: suojelu, edistäminen ja osallistuminen (Protection, Promotion, Participation). Tavoitteena on antaa suosituksia ETYJ:n toiminnan kehittämiseksi, jotta osanottajamaat omilla tahoillaan ja ETYJ:n organisaatio omassa kapasiteetissaan ottaisivat toiminnassaan ja päätöksissään nuoria koskevat kysymykset paremmin huomioon. Toimintasuunnitelmassa keskeisiä kohtia ovat esimerkiksi koulutuksen tärkeys turvallisuuden tukemisessa, ihmiskaupan vastainen työ, median rooli, kestävän rauhan rakentaminen sekä talouteen ja ympäristöön liittyvä turvallisuus.

 

Vaikka “mandaattimme” päättyy Sveitsin puheenjohtajuuden päättyessä, tästä eteenpäin roolinamme on vähintäänkin seurata prosessin etenemistä kansainvälisellä tasolla ja pyrkiä edistämään nuorten osallistamista omissa maissamme, mahdollisesti toimintasuunnitelman sisältämien ideoiden pohjalta.

 

Ministerineuvoston kokouksessa hyväksytyn nuoria koskevan julistuksen viimeisessä lauseessa annetaan tunnustusta “Sveitsin puheenjohtajuuden nuoria koskevalle aloitteelle”. Toivon mukaan tulevina vuosina nähdään konkreettisempiakin toimia nuorten ottamiseksi mukaan ETYJ:n toimintaan.
Antti-Pekka Manninen,
Turun Eurooppanuorten ulkosuhdevastaava vuonna 2014
Lisätietoa

ETYJ: http://www.osce.org
EU ja ETYJ: http://eeas.europa.eu/delegations/vienna/eu_osce/index_en.htm
Malli-ETYJ -projekti: http://model-osce.ch
Malli-ETYJ nuorten toimintasuunnitelma:

http://model-osce.ch/wp-content/uploads/2013/12/Model-OSCE-Youth-Action-Plan.pdf

KOKOUSKUTSU

 

Lapin Eurooppanuoret ry:n vuosikokous 5.12.2014

 

Aika: 5.12. klo 18
Paikka: Kauppayhtiö (Valtakatu 24), Rovaniemi
Käsitellään sääntömäiset asiat: vuoden 2015 hallitus, toiminta ja vuoden 2013 tilinpäätös ja toimintakertomus. Tervetuloa mukaan!

Lisätietoja: puheenjohtaja Maria-Riitta Mällinen, mariariitta.mallinen@gmail.com

 

 

 

 

KUTSU

 

EUROOPPANUORET RY:N VUOSIKOKOUKSEEN 2014

 

Arvoisat jäsenet, tervetuloa osallistumaan sääntömääräiseen vuosikokoukseen ja siten vaikuttamaan Eurooppanuorten toimintaan.

Kokous järjestetään lauantaina 29. marraskuuta kello 14 alkaen, Pääkaupunkiseudun Eurooppanuorten isännöimänä Helsingissä. Tarkka kokoustila: Simonkatu 6, MTK. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.

Kokousta edeltää Eurooppanuorten ja MTK:n yhdessä järjestämä ilmasto- ja energia-aiheinen seminaari kello 11.30 alkaen. Vuosikokouksen seminaarin jälkeen varsinainen vuosikokous alkaa ilmoittautumisilla.

Henkilöillä, jotka ovat viimeistään 10 päivää ennen vuosikokousta – eli viimeistään keskiviikon 19.11. kuluessa – maksaneet vuoden 2014 jäsenmaksunsa, on sääntöjen mukaan äänioikeus kokouksessa.

Vuosikokouksen käytännön järjestelyiden sujuvuuden vuoksi toivomme, että kokoukseen osallistuvat ilmoittautuisivat pääsihteerille viimeistään 26. marraskuuta osoitteeseen antti.ahonen@eurooppanuoret.fi. Kokoukseen voi kuitenkin saapua myös ilman ennakkoilmoittautumista. Kokouspaikalla on kahvitarjoilua.

Eurooppanuoret korvaa tämän vuoden jäsenmaksunsa suorittaneille jäsenille matkakorvauksia vuosikokoukseen 10 euron omavastuulla 50 euroon saakka. Matkakorvaus suoritetaan alkuperäisiä lippuja ja kuitteja vastaan. Majoituksesta ja muista kuluista jokainen vastaa itse. Edullisen majoituksen varaaminen (nais- tai miespaikka Omena-hotellista) tuetulla hinnalla 20 euroa / hlö onnistuu myös toimiston kautta – sähköpostitse pääsihteeriltä, osoitteesta antti.ahonen@eurooppanuoret.fi, 26.11. asti tai niin kauan kuin tilaa riittää (HUOM! Majoituspaikkoja on rajoitetusti!).

Haluatko ehdolle Eurooppanuorten valtakunnallisiin luottamustehtäviin? Kaikki hallituspaikat valitaan vuosittain. Tehtäviin voi ilmoittautua kokouspaikalla. Lisäksi viimeistään 16.11. ehdokkuudestaan pääsihteerille osoitteeseen antti.ahonen@eurooppanuoret.fi ilmoittaneiden esittelykirjeet julkaistaan ylimääräisessä Uutiskirjeessä, joka lähetetään 17.11.2014 kaikille Eurooppanuorten sähköpostilistalla oleville, ja julkaistaan Eurooppanuorten nettisivuilla (nettisivuille päivitetään myöhemminkin ehdokkuudestaan ilmoittaneet).

 

Vuosikokouksen tietoja ja vuosikokousdokumentteja päivitetään lähempänä ajankohtaa sivulle eurooppanuoret.fi/vuosikokous.

 

TERVETULOA VUOSIKOKOUKSEEN!

 

Eurooppanuorten hallituksen puolesta,

Mariam Rguibi
Eurooppanuorten puheenjohtaja

Antti Ahonen
Eurooppanuorten pääsihteeri

 

 

Mitä jäi käteen vaalikeväästä?

Eurovaaleista on nyt muutama viikko kulunut. Vaalien tulosta puitiin mediassa noin vajaan viikon verran vaalipäivän jälkeen. Mediahuomiota eurovaalien analysoinnilta on kuitenkin vienyt SDP:n ja Kokoomuksen puoluekokoukset, Venäjän ilmatilan loukkaukset ja sittemmin jalkapallon MM-turnaus, näin tärkeysjärjestyksessä luetellusti. Eurovaalien syvällisempi analysointi on todella jäänyt vähäiseksi ja tulos unohdettu, lukuun ottamatta tietysti mediaseksikkään Alex Stubbin mahtavaa äänisaalista. Tällä hetkellä näyttää jo siltä, että kelkat on käännetty kohti vajaa vuoden päästä häämöttäviin eduskuntavaaleihin, mikä on tietysti luonnollista otettaessa huomioon maamme ministereiden vaihtuvuuden ja hallituksen epävakaan tilanteen. Eurovaalit kokonaisuudessaan jäivät kuitenkin kotimaanpolitiikan tapahtumien varjoon, tämä näkyy myös varmasti osaltaan matalassa äänestysprosentissa.

Näyttää siltä, että edelleen asenne valtaväestön kesken on sellainen, että Arkadianmäen tapahtumat kiinnostavat huomattavan paljon enemmän kuin ”kaukana Brysselin herrojen tekemät byrokraattiset direktiivit”. Monilla kansalaisilla on surullisen vähän tietoa Euroopan parlamentista ja eurovaaleista. Ymmärrys siitä, että suurinta osaa Suomen poliittisista päätöksistä ei enää tehdä kansallisilla vaatimuksilla vaan nimenomaan kansainvälisillä, toisin sanoen EU:n tasolla, puuttuu lukuisilta kansalaisilta. Tähän ryhmään eivät kuulu pelkästään nuoret, vaan kaikenikäiset henkilöt. Tämän huomasin itsekin keskustellessani kevään mittaan ihmisten kanssa erilaisissa tilanteissa, esimerkiksi sateisena Eurooppa-päivänä Jyväskylän kävelykadulla.

Lisäksi pidän suurena puutteena sitä, että suomenkielistä tietoa Euroopan parlamentin poliittisista ryhmittymistä on niukasti saatavilla. Parlamentin poliittisia ryhmiä tuotiin mielestäni liian vähän esille eivätkä ihmiset tiedä, mitä ne ovat eivätkä täten ymmärrä, etteivät oikeasti äänestä suomalaisia puolueita, vaan henkilöitä, jotka asettuvat parlamentissa valitsemaansa poliittiseen ryhmittymään. Ongelma kiteytyy siihen, että kansalliset suomalaiset puolueemme eivät vastaa poliittisia puolueita EU:n parlamentissa. Eurooppanuoret yhdessä alueellisten toimijoiden ja jäsenjärjestöjen kanssa ovat tehneet paljon työtä juuri tämän EU-tiedon lisäämisen ja eurovaali-tietoisuuden herättämisen eteen. Äänestysprosentti nousi 0,6 prosenttiyksiköllä viime vaaleista, mutta jäi silti kauas haaveista, vaikka monet asiantuntijat ja poliitikot ennustivat, että juuri nämä EU-vaalit ja niiden teemat keräisivät ihmisiä uurnille.

Vaikka äänestysprosentti jäi matalaksi, mikä oli varmasti monelle meille kevään aikana kaikkensa antaneille optimistisille Eurooppa-aktiiveille pettymys, haluaisin kuitenkin nostaa esille muutamia mahtavan kampanjan tehneitä nuoria ehdokkaita. Nuorten äänikuningattareksi voidaan varmasti yksimielisesti nimetä Vasemmistoliiton Li Andersson, joka sai yli huikeat 47 000 ääntä! Li nosti kampanjassaan erityisesti esiin muun muassa talouskriisin hoitamisen ja ilmastopolitiikan. Yksi monista muista hienoista nuorista ehdokkaista oli 30-vuotias energinen ja asiantunteva Kokoomuksen Aura Salla, joka teki sisukkaan ja nuorekkaan, ympäri maata näkyvän kampanjan. Aura keräsi lähes 14 000 ääntä, mikä oli osoitus siitä, että hänen kaltaisiaan nuoria ja tarmokkaita EU-osaajia tarvitaan ja heitä halutaan nähdä tulevaisuudessa.

Hienon kampanjan teki myös SDP:n Nasima Razmyar, johon luotti yli 12 000 äänestäjää! Nasima oli ehdokas, joka toi esiin tällä hetkellä Eurooppaa puhuttavia tärkeitä ajankohtaisia kysymyksiä, kuten ihmisoikeudet ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Nasima on nuori nainen, josta voi todella sanoa, että hänellä on sydän paikallaan! Lisäksi nuorista ehdokkaista haluan nostaa esille Keskustan Petri Honkosen, joka sai lähes 3 000 ääntä. Petri oli ehdokas, joka oli kampanjassaan aidosti läsnä ihmisten kanssa. Vihreiden Touko Aalto sai puolestaan luottamuksen yli 2600 äänestäjältä. Toukon vaaliteemana oli kiteytettynä EU:n oikeudenmukainen talouspolitiikka.

Ehdolla oli monia muitakin hienoja nuoria, jotka suorittavat kevään aikana valtavan suuren työn ja tekivät kampanjaa aidolla tarmokkuudella ja innokkuudella vaikuttaa EU:n tasolla asioihin. Voidaan sanoa, että nämä vaalit olivat ennen kaikkea nuorten vaalit. Eurovaalien 2014 voittajia ovat motivoituneet, innostuneet ja asiantuntevat nuoret poliitikot, jotka ovat varustautuneet tuoreilla ideoilla ja positiivisella asenteella. He ovat niitä, jotka tulevat viemään Suomea eteenpäin tulevaisuudessa ja tulevat tekemään työtä EU-asioiden parissa, joko EU:n tasolla tai Eurooppa-vetoisessa kotimaan politiikassa.

Verena Kaun
Eurooppanuorten hallituksen jäsen ja Jyväskylän Eurooppanuorten varapuheenjohtaja

Ei kiinnosta!

Kokoomuksen ja keskustan puoluekokoukset, tulevat minihallitusneuvottelut, keskustelut huumeiden laillistamisesta sekä ay-jutut ovat nyt politiikan polttavia puheenaiheita. Eurovaalit ja 59,1 prosenttia ovat jo unohtuneet kansan noin kaksi viikkoa kestävästä poliittisesta muistista. Muistutukseksi vielä, että edellä mainittu prosenttiluku kuvastaa sitä osaa kansasta, joka ei käynyt äänestämässä. Viimeiset kuusi vuotta eurooppaa ravistelleet kriisit ja niiden seuraukset eivät tuntuneet hetkauttavan suomalaista kansaa äänestyspäivänä suuntaan tai toiseen. Euroopan unioni ei kiinnosta ja se koetaan etäiseksi.

Tästä seuraa ongelma, jota on kutsuttu jo vuosikymmenet demokratiavajeeksi. Demokratiavaje tarkoittaa tilannetta, jossa ihmiset eivät käy äänestämässä ja, josta seuraa puolestaan legitimiteettiongelma. EU:n on siis vaikeaa oikeuttaa toimintaansa, kun ei tiedetä kansalaisten mielipiteitä. Tästä huolimatta EU: pyörät pyörivät. Se, minne pyörät kuljettavat, on nyt enemmistöltä pimennossa.

En tarkoita, etteikö äänestämättä jättäminen olisi aina paheksuttava asia. On paljon ihmisiä, jotka päättävät tarttua tuumasta toimeen ja tehdä politiikkaa, perustaa puolueen, vaikuttaa järjestöjen kautta, vaikka eivät tilaisuuden tullen kävisi äänestämässä. Nukkuvat äänestäjät aiheuttavat kuitenkin ilmiön, jota on syytä pohtia. Jokainen äänestämättä jättänyt antaa äänensä jonkun toisen äänestäjän käsiin, jonka aikeista ei ole takeita. Laskeskelin, että sain oman ääneni lisäksi eurovaaleissa käytettäväksi noin 1,5 ääntä. Äänestin yhtenäisemmän ja sisämarkkinallisesti paremman, taloudellisesti kestävämmän sekä veroparatiiseista kitketyn unionin puolesta. Ehdokkaani meni myös vaaleissa läpi.

Mikäli joku äänestämättä jättänyt kannatti samanlaisia arvoja kuin minä, voi hän huokaista helpotuksesta. Äänestysaktiivisuus ennakoi kuitenkin sitä, että kyseistä henkilöä ei kiinnosta.

Jesse Jääskeläinen
Eurooppanuorten hallituksen jäsen
Pääkauounkiseudun Eurooppanuorten puheenjohtaja

Helsingin yliopiston Metsätalon sali 1, Unioninkatu 40, maanantaina 4.11. klo 14:30

EUROOPPANUORET & EKSO: MINNE MENET, EUROOPPA? -SEMINAARI

Eurooppanuoret ry ja Euroopan Kulttuurisäätiön Suomen-osasto EKSO järjestävät “Minne menet, Eurooppa?” -seminaarin maanantaina 4.11, teemalla Eurooppa ja nuoret.

Seminaarin ohjelma:

14.30 Tilaisuuden avaus
Aino Tiihonen, Tampereen Eurooppanuorten puheenjohtaja
Risto Veltheim, Euroopan kulttuuriyhdistys – EKSO ry:n puheenjohtaja

14.40 Mitä Eurooppa voi tarjota nuorille?
Alexander Stubb, Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri

15.00 Mitä nuoret odottavat Euroopalta? Mitä Eurooppa odottaa nuorilta? Vad förväntar sig ungdomarna av Europa?Vad förväntar sig Europa av ungdomarna?
Matti Niemi, Nuorten EU-työryhmän puheenjohtaja
Johanna Nyman

16.00 Kahvi

16.30 Millaisen Euroopan me haluamme?
Paneelikeskustelu
Juontajana Sara Miettunen
Osallistujat: Timo Miettinen, Milla Ovaska, Jukka Salovaara, Eerika Savolainen

18.00 Tilaisuus päättyy

Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Tapahtuman Facebook-sivu

TIEDOTE 27.9.2013

JULKAISUVAPAA HETI

Eurooppanuorten Alueiden komitea:

Yleisradion panostettava EU-uutisointiin

Eurooppanuorten Alueiden komitea vaatii Yleisradiota lisäämään EU-uutisointia. Eurooppanuorten Alueiden komitea tervehtii ilolla Jyrki Kasvin aloitetta (20.08.2013) Yleisradion EU-toimituksen vahvistamisesta.

Nykyisen kahden Brysselin kirjeenvaihtajan määrää tulisi lisätä. Ylellä on tällä hetkellä laaja aluetoimitusten verkko, josta esimerkkinä käy 18 henkilön Yle Perämeri -toimitus.

- ”Kattavampi uutisointi Eurooppa-asioista voisi nostaa kansalaisten mielenkiintoa ensi vuoden Euroopan parlamenttivaaleja kohtaan. On tärkeää myös Euroopan unionin demokraattisuuden kannalta, että kansalaiset pystyvät seuraamaan Brysselissä tehtäviä päätöksiä”, pohtii Alueiden komitean puheenjohtaja Tino Aalto.

Euroopan unionissa tehtävät päätökset koskevat meitä kaikkia laajasti ja lisäpanostus Yleisradion EU-toimitukseen toisi Eurooppa-asiat yhä vahvemmin osaksi suomalaisten arkipäivää.

Lisätietoja:

Tino Aalto
Eurooppanuorten Alueiden komitean puheenjohtaja
tianaa@utu.fi, p. 0505748713

Antti Ahonen
Euroopanuorten pääsihteeri ja Alueiden komitean sihteeri
antti.ahonen@euroopppanuoret.fi, p. 0414607921


Eurooppanuoret

Eurooppanuoret ry on vuonna 1997 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton Eurooppa-myönteinen nuorten kansalaisjärjestö, johon voivat liittyä kaikki 15-35-vuotiaat. Järjestön toiminnan tavoitteena on lisätä nuorten tietoisuutta Euroopan yhdentymisestä ja sen vaikutuksista sekä toimia keskustelufoorumina ja vaikuttamiskanavana Eurooppa-asioista kiinnostuneille nuorille. Näitä tarkoituksia varten yhdistys järjestää tapahtumia ja kampanjoita, harjoittaa julkaisutoimintaa sekä osallistuu eurooppalaisen kattojärjestönsä Young European Federalistsin toimintaan. Eurooppanuoret on kansalaisjärjestö Eurooppalainen Suomi ry:n nuorisojärjestö.

Seuraa meitä

997FaniaTykkää
184SeuraajaaSeuraa
1,375SeuraajaaSeuraa