Koti Aluejärjestöt Pääkaupunkiseutu

Ei kiinnosta!

Kokoomuksen ja keskustan puoluekokoukset, tulevat minihallitusneuvottelut, keskustelut huumeiden laillistamisesta sekä ay-jutut ovat nyt politiikan polttavia puheenaiheita. Eurovaalit ja 59,1 prosenttia ovat jo unohtuneet kansan noin kaksi viikkoa kestävästä poliittisesta muistista. Muistutukseksi vielä, että edellä mainittu prosenttiluku kuvastaa sitä osaa kansasta, joka ei käynyt äänestämässä. Viimeiset kuusi vuotta eurooppaa ravistelleet kriisit ja niiden seuraukset eivät tuntuneet hetkauttavan suomalaista kansaa äänestyspäivänä suuntaan tai toiseen. Euroopan unioni ei kiinnosta ja se koetaan etäiseksi.

Tästä seuraa ongelma, jota on kutsuttu jo vuosikymmenet demokratiavajeeksi. Demokratiavaje tarkoittaa tilannetta, jossa ihmiset eivät käy äänestämässä ja, josta seuraa puolestaan legitimiteettiongelma. EU:n on siis vaikeaa oikeuttaa toimintaansa, kun ei tiedetä kansalaisten mielipiteitä. Tästä huolimatta EU: pyörät pyörivät. Se, minne pyörät kuljettavat, on nyt enemmistöltä pimennossa.

En tarkoita, etteikö äänestämättä jättäminen olisi aina paheksuttava asia. On paljon ihmisiä, jotka päättävät tarttua tuumasta toimeen ja tehdä politiikkaa, perustaa puolueen, vaikuttaa järjestöjen kautta, vaikka eivät tilaisuuden tullen kävisi äänestämässä. Nukkuvat äänestäjät aiheuttavat kuitenkin ilmiön, jota on syytä pohtia. Jokainen äänestämättä jättänyt antaa äänensä jonkun toisen äänestäjän käsiin, jonka aikeista ei ole takeita. Laskeskelin, että sain oman ääneni lisäksi eurovaaleissa käytettäväksi noin 1,5 ääntä. Äänestin yhtenäisemmän ja sisämarkkinallisesti paremman, taloudellisesti kestävämmän sekä veroparatiiseista kitketyn unionin puolesta. Ehdokkaani meni myös vaaleissa läpi.

Mikäli joku äänestämättä jättänyt kannatti samanlaisia arvoja kuin minä, voi hän huokaista helpotuksesta. Äänestysaktiivisuus ennakoi kuitenkin sitä, että kyseistä henkilöä ei kiinnosta.

Jesse Jääskeläinen
Eurooppanuorten hallituksen jäsen
Pääkauounkiseudun Eurooppanuorten puheenjohtaja

Helsingin yliopiston Metsätalon sali 1, Unioninkatu 40, maanantaina 4.11. klo 14:30

EUROOPPANUORET & EKSO: MINNE MENET, EUROOPPA? -SEMINAARI

Eurooppanuoret ry ja Euroopan Kulttuurisäätiön Suomen-osasto EKSO järjestävät “Minne menet, Eurooppa?” -seminaarin maanantaina 4.11, teemalla Eurooppa ja nuoret.

Seminaarin ohjelma:

14.30 Tilaisuuden avaus
Aino Tiihonen, Tampereen Eurooppanuorten puheenjohtaja
Risto Veltheim, Euroopan kulttuuriyhdistys – EKSO ry:n puheenjohtaja

14.40 Mitä Eurooppa voi tarjota nuorille?
Alexander Stubb, Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri

15.00 Mitä nuoret odottavat Euroopalta? Mitä Eurooppa odottaa nuorilta? Vad förväntar sig ungdomarna av Europa?Vad förväntar sig Europa av ungdomarna?
Matti Niemi, Nuorten EU-työryhmän puheenjohtaja
Johanna Nyman

16.00 Kahvi

16.30 Millaisen Euroopan me haluamme?
Paneelikeskustelu
Juontajana Sara Miettunen
Osallistujat: Timo Miettinen, Milla Ovaska, Jukka Salovaara, Eerika Savolainen

18.00 Tilaisuus päättyy

Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Tapahtuman Facebook-sivu

Osallistuin huhtikuussa demokratia-aiheiseen JEF-seminaarin Ateenassa. Seminaarissa oli osallistujia  ympäri Eurooppaa, tai oikeastaan laajemmaltikin, esimerkiksi Libanonista. Olin odottanut osallistujia olevan lähinnä EU-maista, joten olin ilahtunut osallistujien monipuolisesta taustasta. Omat huonekaverini olivat Georgiasta ja Romaniasta. Suurimman delegaation paikalle oli lähettänyt Makedonia. Välimeren alueen maiden painottuminen osallistujamaissa oli toki ymmärrettävää seminaarin sijainnin takia. Pohjoismaita edustivat kanssani kaksi norjalaista. Yksi brittikin oli uskaltautunut paikalle. Jotkut olivat pitkän linjan aktiiveja, osa taas tutustumassa toimintaan.

Viikon ohjelma koostui suureksi osaksi erilaisista workshopeista, joissa pohdittiin demokratian toteutumista Euroopassa. Aiheina oli sekä yksittäisiä tapaustutkimuksia eri maista että yleisempiä keskusteluita mm. solidaarisuudesta jäsenmaiden välillä sekä federalismista. Myös käytännön järjestötoimintaan liittyvän demokratian kehittämistä  mietittiin esimerkiksi sellaisista näkökulmista, miten tiedotusta voitaisiin tehostaa ja miten tunnistetaan erilaisten aktiivien arvo toiminnalle ja tuetaan siirtymää tapahtumiin osallistujista niiden kehittäjksi. Tulevat eurovaalit ja erityisesti nuorten äänestysinnon kohottaminen puhuttivat luonnollisesti myös.

Keskellä viikkoa pidettiin demokratia-messut, joille kukin osallistujamaa oli valmistellut esityksen jostakin omassa maassaan ajankohtaisesta demokratiaan liittyvästä, mahdollisesti ongelmallisesta puheenaiheesta. Tein Suomen esityksen kansalaisaloitteesta, koska se on Suomessa uusi asia ja herättänyt kevään aikana paljon keskustelua sekä teemoillaan että poliittisena prosessina. Lisäksi linkkiä EU-tasolle ei tarvinnut erikseen hakea – tulihan eurooppalainen kansalaisaloite voimaan lähes samanaikaisesti suomalaisen kanssa, 1.4.2012. Muiden maiden esityksissä kerrottiin mm. ylikansallisten yritysten kohtuuttomasta poliittisesta vallasta, poliittisten paikkojen kiintiöimisestä etnisen taustan mukaan, politiikkaan osallistumisen esteistä, avoimuuden puutteesta… Vaikka suurin osa näki demokratian kehittyvän positiiviseen suuntaan omassa kotimaassaan, voi todella sanoa, että Euroopassa tapahtuu edelleen paljon asioita, joita ei 2000-luvulle toivoisi.  Erityisesti poliittisten paikkojen jakaminen kansallisuuksien tai uskontojen mukaan on historian valossa ehkä ymmärrettävää, mutta monin paikoin myös jännitteitä ylläpitävää.

Vaikka tilanteet eri maissa ovat hyvin vaihtelevia, myös yhteisiä näkemyksiä yritettiin muodostaa. Väittelyitä käytiin esimerkiksi internetin roolista demokratian edistäjänä ja suoran demokratian mahdollisuuksista.

Keskusteluissa viitattiin jo ensimmäisenä päivänä etelä – pohjoinen-jakoon Euroopassa, ja viikon aikana teema nousi toistuvasti pintaan. Käytin tilaisuuden hyväkseni ja yritin ymmärtää, miten eri puolilta Eurooppaa tulevat ihmiset valtion ja yhteiskunnan roolit kokevat. Osa hallinnoista esiintyi kansalaistensa puheissa suorastaan korruptoituneina ja sosiaalijärjestelmät toimimattomina. Esimerkiksi velkaantuminen nähtiin perheille lähes mahdottomana ongelmana, josta seuraavienkaan sukupolvien on lähes mahdoton päästä eroon. Kysellessäni tilanteen muuttamisen mahdollisuuksista minulle annettiin vastauksina mm. epäluottamus poliitikkoihin ja epäusko tilanteen parantumiseen sekä kääntyminen perheen ja kirkon puoleen hädän hetkellä. Pidän edelleenkin viikon parhaana hetkenä sitä, kun minulle eräässä keskustelussa tiuskaistiin, etten pohjoismaalaisena tule ikinä ymmärtämään eteläeurooppalaista mentaliteettia. On valittevaa, jos näin on, mutta ainakin ymmärrän sitä nyt huomattavasti paremmin kuin aiemmin ja olen hyvin kiitollinen kaikista niistä rehellisistä keskusteluista, joita seminaarissa ja epävirallisissa yhteyksissä käytiin. Kaiken kaikkiaan seminaari oli antoisa ja hauska kokemus.

Liisa Ketolainen
Hallituksen jäsen
Pääkaupunkiseudun Eurooppanuoret ry

Tervetuloa Eurooppa-iltamiin 8.5.2013!

Eurooppa-päivää vietetään tänä vuonna 8.5.2013. Me, Pääkaupunkiseudun Eurooppanuoret haluamme juhlistaa päivää Euroviisu-henkisillä Eurooppa-iltamilla!

Olet tervetullut rentoihin iltamiin keskiviikkona 8.5 klo 18:00 alkaen Café Esplanadin alakertaan. Tuomas Lassinharju puhuu aiheesta ”Eurovision-laulukilpailu politiikan pelikenttänä.” Iltamassa esiintyvät myös upeat laulajat Amanda Niska feat. Henna Rissanen. Vapaa pääsy, K-18.

Paikka ja aika: 8.5.2013 klo. 18:00 Café Esplanad, Pohjoisesplanadi 37, 00100 Helsinki

Voit klikata itsesi tapahtumaan Facebookissa osoitteessa facebook.com/events/576792049005895/

Lisätietoa: eurooppa.iltamat@gmail.com

Tiedote – julkaisuvapaa heti

Eurooppanuoret 18.3.2013

Eurooppanuoret: Valko-Venäjän surkeaan ihmisoikeustilanteeseen on puututtava!

Eurooppanuoret pitää Valko-Venäjän nykyistä ihmisoikeustilannetta surkeana ja vaatii Euroopan unionilta ja sen jäsenvaltioilta nykyistä tiukempia toimia tilanteen parantamiseksi ja Euroopan viimeiseksi diktaattoriksi kutsutun presidentti Aljaksandr Lukašenkan hallinnon uudistamiseksi.

– Valko-Venäjän diktatuurissa elävillä ihmisillä ei ole vapautta puhua oman maansa asioista, saatikka kokoontua yhteen ja tehdä asialle jotakin. Lukašenka on itsevaltaisin ottein riistänyt valkovenäläisiltä monet perusoikeudet, joita muualla Euroopassa pidetään selviönä, sanoo Eurooppanuorten varapuheenjohtaja Henrik Manner.

Valko-Venäjä on EU:n naapurimaa. Eurooppanuorten mielestä on yllättävää ja hyvin valitettavaa, että niinkin läheisen maan kuin Valko-Venäjän ihmisoikeustilanteesta ei keskustella aktiivisesti. Euroopan unioni on asettanut taloudellisia rajoitteita Valko-Venäjän-kauppaan muun muassa aseiden osalta sekä jäädyttänyt Lukašenkan lähipiiriin kuuluvien yritysten varoja. Pakotteiden vaikutukset ovat kuitenkin olleet vähäiset.

– Euroopan unionilla ei ole nykyisellään tosiasiallisia mahdollisuuksia toteuttaa yhtenäistä ja tehokasta ulkopolitiikkaa edes tilanteessa, jossa sille on mitä ilmeisimmin suuri tarve. EU:n epäonnistuminen lähialueen ihmisten perusoikeuksien turvaamisessa on selvä esimerkki tästä, toteaa Manner ja jatkaa: ”Lukašenkan hallinnon aika on tullut jo kauan sitten ja on selvää, että johtajan on vaihduttava kuten myös hallintotapojen. Nyt sen sijaan on EU:n aika panna vihdoin oma pakka kuntoon ulkopolitiikassa.”

Eurooppanuoret osallistuu tänään 18.3. vuoden 2013 Euroopan-laajuiseen Free Belarus Action -kampanjaan. Osana kampanjaa Eurooppanuoret julkistaa YouTubessa kahden valkovenäläisen, Suomessa maanpaossa asuvan demokratia-aktivistin – SAKKI ry:n puheenjohtaja Aleksej Fedotovin sekä vangitun opposition presidenttiehdokkaan Vladimir Neklyayevin tyttären Eva Neklyayevan – haastattelut. Molemmat aktivistit pitävät Free Belarus Action -kampanjaa hyvin tärkeänä, ja he ehdottavat konkreettisena toimenpiteenä Euroopan unionille viisumivapautta, joka helpottaisi valkovenäläisten nuorten ja demokratia-aktivistien liikkumista. Heidän mukaansa viisumivapaus edistäisi demokratisoitumista.

– Eurooppanuoret tukee vapaata liikkuvuutta ja ajatus viisumivapaudesta Valko-Venäjän kanssa on kannatettava keskustelun avaus ja hyvä esimerkki konkreettisista toimenpiteistä, kommentoi varapuheenjohtaja Manner.

Tänään 18.3. klo 17 Eurooppanuoret järjestää osana Free Belarus Action -kampanjaa mielenilmauksen Valko-Venäjän surkeaa ihmisoikeustilannetta vastaan Helsingissä Kolmen sepän patsaalla. Mielenilmauksia järjestävät myös Eurooppanuorten aluejärjestöt Joensuussa, Tampereella ja Turussa ja Hämeen aluejärjestön toimesta sekä Riihimäellä että Hämeenlinnassa.

Lisätietoja:

Henrik Manner
varapuheenjohtaja
puh. 040 707 3580, henrik.manner@eurooppanuoret.fi

Markus Ylimaa
varapuheenjohtaja
puh. 040 374 8192, markus.ylimaa@eurooppanuoret.fi

Antti Ahonen
pääsihteeri
puh. 041 460 7921, antti.ahonen@eurooppanuoret.fi

Taustatietoa Eurooppanuorista:

Eurooppanuoret ry on vuonna 1997 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton nuorten kansalaisjärjestö, johon voivat liittyä kaikki 15–35-vuotiaat. Järjestön toiminnan tavoitteena on lisätä nuorten tietoisuutta Euroopan yhdentymisestä ja sen vaikutuksista sekä toimia keskustelufoorumina ja vaikuttamiskanavana Eurooppa-asioista kiinnostuneille nuorille. Näitä tarkoituksia varten yhdistys järjestää tapahtumia ja kampanjoita, harjoittaa julkaisutoimintaa sekä osallistuu eurooppalaisen kattojärjestönsä Young European Federalistsin toimintaan. Eurooppanuoret on kansalaisjärjestö Eurooppalainen Suomi ry:n nuorisojärjestö. Eurooppanuorten puheenjohtajana toimii vuonna 2013 yht. yo Hanna Harrison.

www.eurooppanuoret.fi

Taustatietoa Free Belarus Actionista:

Eurooppanuorten eurooppalainen kattojärjestö Young European Federalists on kampanjoinut vuodesta 2006 lähtien vuosittain Valko-Venäjän perusoikeustilanteen parantamiseksi. Osana Free Belarus Action -kampanjaa nuoret eri puolilta Eurooppaa osoittavat mieltään joka vuosi 18.3. ja vaativat, että valkovenäläisten perusvapauksien toteutuminen on turvattava. Kampanjan tarkoituksena on kiinnittää huomiota Euroopan viimeiseksi diktaattoriksi kutsutun Valko-Venäjän presidentin Aljaksandr Lukašenkan hallinnon tekemiin räikeisiin ihmisoikeusloukkauksiin ja valkovenäläisten kyvyttömyyteen puhua oman maansa asioista. Muun muassa tukkimalla patsaiden suita nuoret haluavat osoittaa, että tilanteen muuttamiseksi on Euroopan aukaistava suunsa ja tartuttava toimeen.

Vuonna 2012 vastustustaan Valko-Venäjän perusoikeustilanteelle ja diktatuurille osoitti nuoria lähes 100 kaupungissa ympäri maailmaa. Suomesta tapahtumaan osallistui eurooppanuoria viidessä eri kaupungissa, ja Helsingissä järjestettiin mielenosoitus eduskuntatalon edustalla.

www.free-belarus.eu
www.facebook.com/FreeBelarusJEF
Kuvia vuoden 2012 tapahtumasta (myös Suomesta, mm. Turusta): www.flickr.com/photos/jefeurope/sets/72157629618884035/

Eurooppanuorten Valko-Venäjä-mielenosoitus Helsingissä sekä eri puolilla Suomea maanantaina 18.3.2013 – mielenilmaukset Suomessa osa yleiseurooppalaista tempausta

Eurooppanuoret osallistuu jälleen Valko-Venäjän surkeaa ihmisoikeustilannetta ja diktatuurihallintoa vastaan protestoivaan Free Belarus Action -kampanjaan. Eurooppanuoret järjestää oman valtakunnallisen tapahtuman Helsingissä. ”Free Belarus Action” -mielenilmaus järjestetään kello 17 alkaen maanantaina 18.3, jolloin kokoonnutaan Kolmen Sepän patsaalla. Lisäksi Eurooppanuoret on haastanut aluejärjestönsä mukaan kampanjaan.

Eurooppanuorten eurooppalainen kattojärjestö Young European Federalists eli JEF on kampanjoinut vuodesta 2006 lähtien vuosittain Valko-Venäjän ihmisoikeustilanteen parantamiseksi. Osana kampanjaa nuoret eri puolelta Eurooppaa ovat osoittaneet mieltään tukkimalla patsaiden suita ja vaatimalla sananvapautta valkovenäläisille. Kampanjan tarkoituksena on kiinnittää huomiota Euroopan viimeiseksi diktaattoriksi kutsutun Valko-Venäjän presidentin Aljaksandr Lukašenkan hallinnon tekemiin räikeisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Vuonna 2012 vastustustaan Valko-Venäjän nykyiselle ihmisoikeustilanteelle osoitti nuoria yli 100 kaupungissa ympäri maailmaa. Suomesta tapahtumaan osallistui tuolloin Eurooppanuorten jäseniä viidessä eri kaupungissa, mm. Helsingissä järjestettiin mielenosoitus eduskuntatalon edustalla.

Valokuvia ja videoita ympäri Eurooppaa järjestettävästä tapahtumasta tullaan välittömästi, reaaliaikaisena myös julkaisemaan internetissä.

Eurooppanuorten alueaktiivi, tai muuten Free Belarus Actioneista kiinnostunut! Tahdotko mukaan Free Belarus Actioniin, mutta alueellasi ei ole vielä tapahtumaa suunnitteilla? Ota yhteyttä, keskusjärjestö voi neuvoa ja opastaa tapahtuman tai tempauksen järjestämisessä!

Lisätietoja Free Belarus Actioneista Suomessa:

Henrik Manner
Eurooppanuorten kv-asioista vastaava varapuheenjohtaja
puh. +358 40 7073580
henrik.manner@eurooppanuoret.fi

Antti Ahonen
Eurooppanuorten pääsihteeri
puh. +358 41 460792
antti.ahonen@eurooppanuoret.fi

Lisätietoa Internetissä:

www.facebook.com/FreeBelarusJEF
www.free-belarus.eu
www.facebook.com/eurooppanuoret

Taustatietoa Eurooppanuorista:

Eurooppanuoret ry on vuonna 1997 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton nuorten kansalaisjärjestö, johon voivat liittyä kaikki 15-35-vuotiaat. Järjestön toiminnan tavoitteena on lisätä nuorten tietoisuutta Euroopan yhdentymisestä ja sen vaikutuksista sekä toimia keskustelufoorumina ja vaikuttamiskanavana Eurooppa-asioista kiinnostuneille nuorille. Näitä tarkoituksia varten yhdistys järjestää tapahtumia ja kampanjoita, harjoittaa julkaisutoimintaa sekä osallistuu eurooppalaisen kattojärjestönsä Young European Federalistsin toimintaan. Eurooppanuoret on kansalaisjärjestö Eurooppalainen Suomi ry:n nuorisojärjestö. Eurooppanuorten puheenjohtajana toimii vuonna 2013 yht. yo Hanna Harrison.

Kutsu Pääkaupunkiseudun Eurooppanuoret ry:n ylimääräiseen yhdistyksen kokoukseen.

Arvoisat jäsenet, tervetuloa osallistumaan yhdistyksemme ylimääräiseen kokoukseen. Kokous järjestetään 25.3.2013 klo 18 alkaen kahvila Factoryssa (Aleksanterinkatu 13, 5. kerros). Kokouksen asialistalla vuosien 2010 ja 2011 tilinpäätösten hyväksyminen. Kokouksen jälkeen luvassa epävirallisia keskusteluja yhdistyksen toiminnasta kuluvalle vuodelle, mikäli kiinnostaa tulevat tapahtumat ja muut aktiviteetit, kannattaa tulla paikalle.

Lisätietoja
Joona Haavisto
Puheenjohtaja
040 532 3597
joona.haavisto@gmail.com

Helmikuussa saatiin tilaisuus katsoa Suomea vuonna 2030, nimittäin Minerva-salissa julkaistiin Suomen Tulevaisuusselonteon ennakkoraportti. Paikalla 14.2. oli edustajia selonteon tehneistä organizaatioista, muun muassa Tekesistä, Sitrasta, Suomen akatemiasta sekä joukko opiskelijoita, jotka olivat olleet suunnitteluryhmässä. Lisäksi henkilöitä oli eri ministeriöistä, kansalaisjärjestöistä ja mediaväkeä. Itse näytin olevan Eurooppanuorten ainut edustaja.

Selontekoa on ollut tekemässä eri alan asiantuntijoita pyrkien näkemään mihin suuntaan maailma on menossa ja ennakoiden näin Suomen tulevaisuuden tuulia. Toisin tulevaa on vaikea ennakoida, joten selonteko on vain suuntaa antava ja ihanne, jota kohti pyritään. Yhteistyö on ollut monialaista kansainvälisesti sekä kansallisesti, joka näkyy ennakkoraportissa. Pääkohdista huomataan, että selonteko pyrkii priorisoimaan ihmisten tarpeet tulevaisuudessa sekä kansallisesti että globaalisti. Lisäksi painopisteinä ovat yrittäjyys sekä digiaika, joita korostettiin monessa puheessa. Suomea siis halutaan ohjata kohti paremmin voivaa kansakuntaa yrittäjyyden ja digitaalisuuden avulla. Se ei myöskään unohda ympäristöasioita ja työelämää. Kuinka tavoitteisiin pyritään? Osaamisen ja kyvykkyyden kautta. Selonteossa pidetään koulutusta yhtenä tärkeimpänä tekijänä ja näin ollen tulevaisuuden koulutus Suomessa tulee näkemään uudenlaisen ilmeen: oppilaita opetetaan kuinka opitaan. Toisaalta viime kädessä vastuu kuitenkin vierritetään kansalaisten ja yritysten hartioille.

Alku esittelyn jälkeen luvassa oli ryhmä työskentelyä kahdeksassa eri aihealueessa. Itse valitsin lähimmän ja ”kaukaisimman” alueen: maailma. Näin Eurooppanuorten edustajan katsoin sen olevan sopivin aihe, joten avarsin mieleni maailmaa syleileväksi. Ryhmässä minun lisäkseni oli myös yksi henkilö liikkenne- ja viestintäministeriöstä. Ryhmätöiden tarkoituksena oli vielä hioa ja antaa uusia mahdollisia tavoitteita tai toimia selontekoon, sillä ne saatetaan lisätä edelleen viimeiseen versioon. Ryhmässämme saimme aikaiseksi hyvä ideoita, joita kehuttiin mainioksi. Korostimme arktisen alueen kehittämistä ja Suomen asiantuntemusta Venäjä-asioissa. Lisäksi itse katsoin, että Suomen tulee olla globaalissa poliittisessa ytimessa ollen aktiivisesti uudistamassa maailmanyhteisöä. Jotta tähän pääsisimme toin esille idea, että valtion tulisi mahdollistaa kaikkien halukkaiden nuorten vaihtoon lähtemisen vähintään kolmeksi kuukaudeksi. Moni tietää varmasti kokemuksista, että vaihtoaika voi olla jopa opiskelun parasta aikaa. Ryhmätyöt vielä esiteltiin muille ja lopuksi oli vielä tiivis koonti päivän antimista.

Ennakkoraporttiin voi käydä tutustumassa osoitteessa: www.2030.fi. Sivuilla on myös kysely koskien ennakkoraporttia. Rohkaisenkin kaikkia tutustumaan siihen ja ottamaan kantaa, onko suunta oikea?

Kai Ruotsalainen
Varapuheenjohtaja
Pääkaupunkiseudun Eurooppanuoret PENu ry

Torstaina 14.2. Suomessa järjestettiin ensimmäistä kertaa One Billion Rising -tapahtumia. One Billion Rising on Yhdysvalloissa perustetun V-Day-liikkeen maailmanlaajuinen naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen kampanja, jonka tarkoituksena on saada ihmiset ympäri maailman nousemaan väkivaltaa vastaan. Kampanjan nimi tulee siitä tiedosta, että joka kolmas tyttö tai nainen kohtaa väkivaltaa elämänsä aikana. Se tarkoittaa miljardia ihmistä. V-Day on erilaisia hyväntekeväisyystapahtumia järjestämällä kerännyt vuosien aikana yli 90 miljoonaa dollaria ja käyttänyt sen naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiseen työhön, eli mm. koulutus- ja mediakampanjoihin ja turvakotien ja väkivallan vastaisen työn tukemiseen esim. Haitissa, Kongossa, Egyptissä ja Irakissa. Liikkeen 15-vuotissyntymäpäivänä 14.2.2013 One Billion Rising -tapahtumia järjestettiin 207 maassa – nyt viimein myös Suomessa.

Kuva: Christina Timonen

Helsingissä Lasipalatsin aukiolla järjestetyssä tilaisuudessa kuultiin yli tusina puheenvuoroja poliitikoilta, tutkijoilta ja järjestöjen edustajilta. Yhteistyötahoina mukana olivat mm. Ensi- ja turvakotien liitto, Tukinainen, Amnestyn Suomen osasto, YK-liitto, Naisten linja, Väkivaltaobservatorio, Nytkis ja ulkoministeriön Ihmisoikeustuomioistuin- ja sopimusasioiden yksikkö. Myös Hämeen Eurooppanuoret osallistuivat tapahtumaan. Järjestöt jakoivat tapahtumassa aiheeseen liittyvää materiaalia ja kahvia ja keskustelivat ihmisten kanssa.

Tapahtumaan kuului myös One Billion Rising -kampanjaan kuuluvan Break the Chain -tanssin tanssiminen. Brysselissä mepit tanssivat kyseisen tanssin jo pari viikkoa ennen varsinaista tapahtumapäivää. Yksi Lasiapalatsin tapahtuman puhujista olikin itseoikeutetusti europarlamentaarikko ja aktiivinen naisten oikeuksien puolestapuhuja Sirpa Pietikäinen. Pietikäinen vaati painokkaasti toimia väkivaltaa vastaan ja kertoi poliittisen keskustelun naisiin kohdistuvasta väkivallasta lisääntyvän jatkuvasti. Tasa-arvoministeri Paavo Arhinmäki taas muistutti naisiin kohdistuvan väkivallan olevan rakenteellinen ilmiö, joka siksi vaatii toimia yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Ministeri myös korosti miesten mukaansaamisen tärkeyttä väkivallan vastaisessa työssä.

Helsingin tapahtumassa vastustettiin väkivaltaa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Naisiin kohdistuva väkivalta ei rajoitu tiettyyn ihmisryhmään, luokkaan tai kulttuuriin. Amnestyn Suomen osaston naisten oikeuksien asiantuntija Pia Puu Oksanen kertoi, että kuudessa maassa maailmassa on edelleen abortin täyskielto. Suomen UN Womenin edustaja Hanna Kemppainen totesi sukupuoleen perustuvan väkivallan olevan oire sukupuolten välisestä epätasa-arvosta ja naisten syrjinnästä. YK:n tietojen mukaan kehitysmaissa jopa 70% naisista kokee väkivaltaa. Yli 60 miljoonaa alaikäistä tyttöä pakotetaan avioliittoon, 140 miljoonaa naista joutuu kokemaan sukuelintensä silpomisen ja yli 600 miljoonaa naista asuu maissa, joissa perheväkivalta ei ole edes rikos. Nämä ovat karmaisevia lukuja. Väkivalta on ihmisoikeusrikkomus ja inhimillinen tragedia ja aina jo itsessään tuomittavaa, mutta se myös estää yhteiskuntien kehitystä mm. estämällä tyttöjen kouluttautumista ja naisten yhteiskunnallista osallistumista. Huolestuttavia uutisia kuuluu kuitenkin Suomestakin. Esimerkiksi Monika-Naisten liiton puheenjohtaja Nasima Razmyar kertoi liiton tietoon tulleiden ihmiskauppa-, pakkoavioliitto- ja kunniaväkivaltatapausten lisääntyneen.

Suomen osalta erityisenä huomionkohteena tapahtumassa oli turvakotipaikkojen riittämätön määrä. Suomi on allekirjoittanut Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen yleissopimuksen, jonka suositusten mukaan Suomessa pitäisi olla noin 530 turvakotipaikkaa. Turvakotipaikkojen lisääminen ja alueellisesti tasaisempi jakautuminen on kirjattu myös hallitusohjelmaan, mutta kehityksen suunta on tällä hetkellä päinvastainen. Sen jälkeen kun vuoden vaihteessa Espoon ja Porin turvakodit suljettiin, Suomessa on enää 108 turvakotipaikkaa. Suomesta puuttuu siis yli 400 turvakotipaikkaa. Tutkimusten mukaan turvakoteihin hakeudutaan usein vasta kun väkivalta on pitkään jatkunutta ja tilanne on jo vaikea. Ihmisten pitää hädän hetkellä päästä turvaan. Kuitenkin Suomeen tarvittaisiin lisää myös sellaisia matalan kynnyksen palveluita, jotka mahdollistaisivat avun hakemisen mahdollisimman helposti ja läheltä jo silloin, kun koetaan väkivallan uhkaa.

Tapahtumassa allekirjoitettiin vetoomusta, jossa vaaditaan Suomen turvakotipaikkojen määrän nostamista kansainvälisten vaatimusten tasolle ja matalan kynnyksen palveluiden saatavuuden parantamista. Vetoomuksen voi allekirjoittaa sähköisesti osoitteessa www.adressit.com/lisaa_turvakoteja_ja_matalan_kynnyksen_palveluita

Liisa Ketolainen
Hallituksen jäsen
Pääkaupunkiseudun Eurooppanuoret ry

Eurooppanuorten Alueiden komitea järjestäytyi viikonvaihteessa vuoden ensimmäisessä kokouksessaan ja valitsi uuden johdon. Puheenjohtajaksi vuodelle 2013 valittiin valtiotieteiden ylioppilas Tino Aalto, 24, Turun Eurooppanuorista.
- Eurooppanuoret on nopeasti kasvava järjestö. Olemme saaneet lisättyä Eurooppanuorten aluejärjestöjen määrää uusiin kaupunkeihin ja näiden uusien osastojen sekä myös vanhojen osastojen tukemisessa Alueiden komitealla on tärkeä rooli, vastavalittu puheenjohtaja Tino Aalto korostaa.
Eurooppanuorten Alueiden komitessa jokaisella kolmestatoista alueellisesta järjestöstä on oma edustajansa.
- Vuodesta on tulossa työntäyteinen ja odotan innolla tulevia koitoksia. Eurooppanuoret tarjoaa tänäkin vuonna nuorille loistavan vaikuttamiskanavan ja mahdollisuuden kehittää omia taitojaan. Ajatuksia pitää myös jo nyt kohdistaa ensi vuonna käytäviin parlamenttivaaleihin. Meidän pitää kiinnittää huomiota muun muassa äänestysaktiivisuuden nostoon, Aalto jatkaa.
Varapuheenjohtajiksi valittiin lukiolainen ja Lahden nuorisovaltuuston puheenjohtaja Janne Mattila, 17, Hämeen Eurooppanuorista sekä helsinkiläinen valtiotieteiden ylioppilas Liisa Ketolainen, 29, Pääkaupunkiseudun Eurooppanuorista.
Lisätietoja:
Tino Aalto
Eurooppanuorten Alueiden komitean puheenjohtaja
tianaa@utu.fi, p. 0445359400
Antti Ahonen
Euroopanuorten pääsihteeri ja Alueiden komitean sihteeri
antti.ahonen@euroopppanuoret.fi, p. 0445359400
Eurooppanuorten Alueiden komitean puheenjohtajiston yhteystiedot:
Puheenjohtaja Tino Aalto
tianaa@utu.fi, p.0505748713
Varapuheenjohtaja Janne Mattila
janne.mattila@lyk.fi
Varapuheenjohtaja Liisa Ketolainen
liisa.ketolainen@helsinki.fi

Taustatietoa Eurooppanuorista:

Eurooppanuoret ry on vuonna 1997 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton Eurooppa-myönteinen nuorten kansalaisjärjestö, johon voivat liittyä kaikki 15-35-vuotiaat. Järjestön toiminnan tavoitteena on lisätä nuorten tietoisuutta Euroopan yhdentymisestä ja sen vaikutuksista sekä toimia keskustelufoorumina ja vaikuttamiskanavana Eurooppa-asioista
kiinnostuneille nuorille. Näitä tarkoituksia varten yhdistys järjestää tapahtumia ja kampanjoita, harjoittaa julkaisutoimintaa sekä osallistuu eurooppalaisen kattojärjestönsä
Young European Federalistsin toimintaan. Eurooppanuoret on kansalaisjärjestö Eurooppalainen Suomi ry:n nuorisojärjestö. Eurooppanuorten päätöksenteosta vuosikokousten välillä vastaavat hallitus sekä Alueiden komitea, jossa ovat edustettuina Eurooppanuorten 13 aluejärjestöä. Eurooppanuorten hallituksen puheenjohtajana toimii vuonna 2013 yht. yo Hanna Harrison ja Alueiden komitean puheenjohtajana valt. yo Tino Aalto.

Seuraa meitä

896FaniaTykkää
1,134SeuraajaaSeuraa