Koti Aluejärjestöt Pääkaupunkiseutu

Terve kaikki!
Olen Simo Rissanen, 22 vuotias helsinkiläinen ja ehdolla toiselle kaudelle Eurooppanuorten hallitukseen. Työskentelen järjestöasiantuntijana ja suoritan ympäristöekonomian opintoja Helsingin Yliopistolla. Olen kuluneen vuoden aikana vastannut Eurooppanuorten kannanotoista ja edustanut järjestöämme mm. Allianssi ry:n ja kattojärjestömme Young European Federalistsin kokouksissa.
Eurooppanuoret perustettiin luomaan keskustelua ja tuomaan positiivista näkökulmaa Eurooppa-keskusteluun. Eurooppanuoret on myös järjestö, jossa koko historiansa ajan on toiminut aktiivisia nuoria eri taustoista, järjestöistä ja puolueista. Aikana, jolloin julkinen keskustelu on polarisoitunut ja rajoja vaaditaan suljettavaksi, tarvitaan foorumeita, joissa kansainvälisyys nähdään mahdollisuutena ja, joissa luodaan mahdollisuuksia yhteistyölle. Globaalit ongelmat kuten ilmastonmuutos ja pakolaiskriisi vaativat ylikansallisia ratkaisuja ja Eurooppanuorilla on nyt mahdollisuus nostaa profiiliaan ja korostaa EU:n merkitystä ongelmien ratkaisijana. Tätä tavoitetta haluan olla ensi kaudella mukana edistämässä!
Julkisen keskustelun lisäksi Eurooppanuorten tulee olla entistä näkyvämpi suomalaisella järjestökentällä. Ensi vuonna haluan ottaa entistä suuremman roolin Eurooppanuorten yhteistyön rakentajana. Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa luo paitsi verkostoja, myös antaa mahdollisuuden olla viemässä eurooppalaisia arvoja eri nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen toimintaan. Järjestöyhteistyö mahdollistaa myös toiminnan laajentamisen yhä voimakkaammin myös yliopistokentän ulkopuolelle. Eurooppa tarjoaa mahdollisuuksia suomalaisille aina duunarista tohtoriin ja säilyttääksemme Suomen paikan EU:ssa, täytyy jokaisen kansalaisen ymmärtää eurooppalaisen yhteistyön tuomat edut. Yhteiset tapahtumat ja kannanotot ovat myös erinomaista jäsenhankintaa ja luovat järjestöstämme houkuttelevan yhteistyökumppanin ja toimintaympäristön yhteiskunnallisesti valveutuneille nuorille.

 
Simo Rissanen
0504669003
rissanen@hotmail.com

Terve kaikki,

Nimeni on Niko Ruostetsaari, 23, ja olen ehdolla Eurooppanuorten hallitukseen kaudelle 2016. Olen toiminut aktiivisesti kahden vuoden ajan Pääkaupunkiseudun Eurooppanuorissa, jonka puheenjohtajana olen vaikuttanut kuluneen vuoden. Eurooppanuorten suurin aluejärjestö on tarjonnut vertaansa vailla olevan näköalapaikan järjestömme toimintaan, minkä suoman kokemuksen turvin kurotan nyt kohti liittohallitusta. Kuluneet kaksi kuukautta olen työskennellyt myös Eurooppalaisella Suomella korkeakouluharjoittelijana vastuualueenani joulukuussa postitettavan Eurooppalainen-lehden toimitustyö. Opintojeni puolesta olen valtiotieteiden kandidaatti Helsingin yliopistosta pääaineenani yleinen valtio-oppi. Mainittakoon vielä, että syntyjään olen kotoisin Tampereelta, missä vietin elämäni ensimmäiset 20 kultaista vuotta.
Muutama sana visiostani. Eurooppanuorten tehtävä on toimia äänekkäästi osana suomalaista ja kansainvälistä Eurooppa-liikettä, joka on Eurooppaa koetelleiden peräkkäisten shokkien seurauksena ajautunut puolustuskannalle. Euroopan unionin kriisiä toitotetaan jatkuvalla syötöllä. Unionista on tullut kansallismielisille kriitikoille a sitting duck, kuten politiikan tutkija Margaret Canovan on asian ilmaissut.

Eurooppa tarvitsee puolustajansa. Sankarin, joka auttaa istuvan ankan jaloilleen seisomaan. Meidän on asemoitava Eurooppanuoret aktiiviseksi osaksi leveäharteista EU-myönteistä Eurooppa-liikettä, jonka missio on palauttaa integraation olemassaolon oikeutus takaisin keskusteluun. Kriisien sijaan EU tarkoittaa meille kaikille jokapäiväisiä tärkeitä arkipäivän asioita, joita usein osaamme arvostaa vasta ne menetettyämme. Irlannin Eurooppa-liike kiteyttää ongelman mainiosti mainoskynänsä printissä: ”EU is like this pen – boring but useful.” Siitäkin voidaan keskustella, onko EU todellakin tylsä ja jos on, niin miksi.

Mikä sitten on Eurooppanuorten rooli tässä laajassa integraatiota puolustavassa kansanrintamassa? Merkittävä. Taistelu ihmisten sieluista ja mielistä käydään juuri meidän alle 35-vuotiaiden nuorten parissa. Painokkailla kannanotoilla, näkyvällä viestinnällä ja jatkuvalla EU-myyttien purkamisella voimme alleviivata, että EU on meidän yhteinen projektimme. On meidän etumme tehdä siitä entistäkin parempi. Edellä mainitut toimet synnyttävät parhaimmillaan positiivisen noidankehän, joka innostaa mukaan yhä enemmän aktiivisia nuoria, mikä edelleen vahvistaa sanomaamme. Eurooppanuorten elinvoima perustuu nimenomaan aktiivisten ruohonjuuritason toimijoiden varaan. Potentiaali innostaa mukaan energisiä aktiiveja kautta maan erottaa meidät muista suomalaisista Eurooppa-toimijoista. Tämän potentiaalin valjastaminen hyötykäyttöön on meidän velvollisuutemme.

 

Nähdään Tampereella,

Niko Ruostetsaari
niko.ruostetsaari@helsinki.fi
puh. +358 50 404 3960

 

Eurooppanuoret, näkyvä pelinrakentaja.                                               

Julkinen keskustelu Suomessa on vaarassa ummehtua taantumukselliseen rajat kiinni –ajatteluun, eivätkä eurooppalaisten arvojen puolesta pidä ääntä kuin harvat. Eurooppanuorilla on nyt historiallinen mahdollisuus näytellä tärkeää roolia tässä keskustelussa ja tuoda kärkkäästi esiin omia kantojaan paremman Euroopan puolesta. Haluan olla mukana johtamassa tätä prosessia Eurooppanuorten varapuheenjohtajana.

Taustani.

Haen Eurooppanuorten varapuheenjohtajaksi. Olen tällä hetkellä istuva Eurooppanuorten hallituksen jäsen, minkä lisäksi toimin aktiivisesti laajemmin nuorisojärjestökentällä. Edustan Eurooppanuoria seuraavat kaksi vuotta kotimaisen kattojärjestömme Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin hallituksessa, minkä lisäksi olen toiminut viimeiset kaksi vuotta Allianssin kansainvälisen politiikan jaoston puheenjohtajana. Tämän lisäksi minulla on taustaa Suomen Lukiolaisten Liiton, Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton sekä Varusmiesliiton hallituksista. Nuorisopolitiikka on tullut tutuksi myös työskennellessäni opetus- ja kulttuuriministeriössä nuorisotyön- ja politiikan vastuualueella. Olen edustanut suomalaisia nuoria Allianssin kautta eurooppalaisissa ja kansainvälisissä rakenteissa, kuten European Youth Forumissa.

Tätä kautta olen nähnyt konkreettisesti eurooppalaisen yhteistyön arvon, mikä motivoi minua jatkamaan Eurooppanuorissa. Tässä muutamia näkemyksiäni järjestömme kehittämiseksi.

Vahvasti kansainvälinen, kansainvälisesti vahva. Niin Euroopassa kuin kotona.

Visiossani Eurooppanuoret on aktiivinen pelinrakentaja kansainvälisellä ja suomalaisella järjestökentällä ja nuorten keskuudessa. Kattojärjestömme JEFin mittakaavassa Eurooppanuoret on yksi vahvimpia jäsenjärjestöjä. Tästä osoituksena ovat myös omat viimeisimmässä kongressissa Zürichissä läpäisemämme ehdokkaat miltei jokaisessa järjestön rakenteessa. Tätä linjaa on pyrittävä jatkamaan.

Kansainvälisyys on koko Eurooppa-liikkeen keskeinen perusarvo, ja tämän vuoksi on keskeistä, että jokaiselle halukkaalle voidaan tarjota mahdollisuus osallistua tähän yhteistyöhön Eurooppanuorten kautta. Kansainvälisyys ei saa kuitenkaan jäädä vain ”sinne menemisen” tasolle. Meidän on aktiivisesti tuotava keskustelua ja hyviä esimerkkejä eurooppalaisilta kontakteiltamme Suomeen. Tässä konkretisoituu ainutlaatuinen roolimme – olemme ainoa Eurooppa-aatteelle –ja keskustelulle omistettu nuorisojärjestö Suomessa. Tämä on ehdoton vahvuutemme ja pelivalttimme.

Aktiivinen ja näkyvä pelinrakentaja – julkisuudessa ja järjestökentällä.

Eurooppanuorilla on keskeinen asema Suomen järjestökentällä ja sen julkisessa keskustelussa. Tätä roolia meidän on vahvistettava entisestään. Meidän on kyettävä ennakoivalla toiminnalla osoittamaan järjestömme merkitys ja kyky tuoda uusia avauksia sekä levitettävä niitä. Siis vakuuttamaan nuoret eurooppalaisuudesta. Suunnitelmallisella, mutta nopean reagoinnin viestinnällä kykenemme ottamaan kokoamme suuremman roolin suomalaisessa Eurooppa-keskustelussa.

Euroopan puolestapuhujia ei näinä aikoina suuresti löydy. Meidän ei täydy tasoitella kantojamme liikaa, vaan argumentoida myös kärkkäästi ja väkevästi arvojemme puolesta. Aktiivisella tapahtumatoiminnalla taas luomme pohjaa viestillemme, ja levitämme keskustelua laajemmalle.

Ketterä, houkutteleva, kokemuksia tarjoava. Siis Eurooppanuoret.

Järjestö hengittää sen toimijoistaan. Eihän voisi olla Eurooppanuoria ilman eurooppanuoria. Pysyäksemme eloisana, meidän on panostettava toiminnan houkuttelevuuteen kattavalla valtakunnallisella tapahtumapaletilla yhdessä piirien kanssa. Linnaseminaarin kaltaisia, laajalta skaalalta osallistujia kerääviä tapahtumia tarvitaan lisää. Seminaarit yliopistokaupungeissa tarjoavat luontevan väylän lähteä mukaan toimintaan. Laadukas tapahtumatoiminta, tehokas ja nopea viestintä sekä kansainvälinen perusvireemme tarjoavat eväät järjestön houkuttelevuuden kasvattamiseksi.

Eurooppanuorissa ja suomalaisissa nuorisojärjestöissä saamani kokemuksen turvin haluan olla luotsaamassa Eurooppanuoria vuonna 2016 varapuheenjohtajana. Kansainvälisyys, vahva vuorovaikutus ympäröivän kentän keskellä sekä järjestöllinen kehittäminen ovat teemoja, joihin meillä on mahdollisuus panostaa ja siten kehittää järjestöstämme yhä näkyvämpi pelinrakentaja suomalaisessa Eurooppa-keskustelussa.

Sitä tarvitaan enemmän kuin koskaan.

 

Nähdään Tampereella!

Tuomas Tikkanen

 

Pääkaupunkiseudun Eurooppanuoret asettavat Jesse Jääskeläisen ehdolle Eurooppanuorten puheenjohtajaksi vuodelle 2016

Taipaleeni Eurooppanuorissa alkoi varhain, kun etsin abiturienttina tietoa EU-aiheista yhteiskuntaopin yo-kirjoituksiin. Nettiä selaillessani törmäsin sattumalta Eurooppanuorten sivuihin. Kiinnostus heräsi ja pienen harkinnan jälkeen liityin jäseneksi. Aktiivisen toimintani Eurooppanuorissa aloitin vuonna 2013 PENun taloudenhoitajana, josta jatkoin seuraavana vuonna PENun puheenjohtajaksi. Samalla sain luottamuksen toimia myös Eurooppanuorten hallituksen jäsenenä. Tie Eurooppanuorten hallituksesta johti lopulta järjestömme varapuheenjohtajuuteen. Näiden tehtävien tuoma kokemus ja luottamus, lukemattomien tapahtumien järjestäminen sekä keskustelut jäsenistön kanssa herättivät haluni ottaa lisää vastuuta järjestömme toiminnasta, tällä kertaa puheenjohtajan roolissa.

Kolme tärkeintä tavoitettani ensi vuodelle ovat: Eurooppanuorten vaikuttavuuden lisääminen, järjestöllinen kehittäminen alueiden perspektiivistä ja laadukkaan toiminnan järjestäminen ympäri Suomen.

Eurooppanuorten tärkeimpiä tehtäviä on toimia keskustelun avaajana ja edistäjänä Eurooppaa ja EU:ta koskevissa asioissa. ”Rajat kiinni”-puheen lisääntyminen ja EU:ta ravistelevat poliittiset jännitteet osoittavat kuinka paljon työtä meillä on tehtävänä. Ensi vuonna meidän on tuotava näkyvästi oma kantamme EU:sta ja Euroopasta valtakunnalliseen nuorisopoliittiseen keskusteluun. Tämä edellyttää sitä, että tarjoamme myös aktiivisen keskusteluareenan erilaisille mielipiteille ja näkemyksille Euroopasta. Mikäli saan luottamuksen toimia puheenjohtajana, sitoudun edistämään järjestömme roolia näkyvänä Eurooppa-keskustelijana ja osallistajana.

Toimiessani aluejärjestön puheenjohtajana ja valtakunnallisen hallituksen jäsenenä, minulla oli ainutlaatuinen tilaisuus tarkastella paikallistason suhdetta koko järjestön toimintaan. Suurimman osan toiminnastamme, vaikuttamistyöstämme ja jäsenhankinnastamme tekevät juuri aluejärjestöjen aktiivit. Eri alueidenjärjestöjen välillä on kuitenkin merkittäviä eroja. Aluejärjestöillemme onkin mahdollistettava sellaiset puitteet, että jokaisella aluejärjestöllä on mahdollista järjestää jäsenistömme näköistä toimintaa. Tämä tarkoittaa hyvien käytäntöjen, tuen ja hiljaisen tiedon jakamista omilla foorumeillamme, unohtamatta hauskanpitoa. Järjestömme rakennetta ja toimintaa on muokattava sellaiseen suuntaan, että nämä asiat löytävät toisensa ilman turhia päällekkäisyyksiä. Tämän kehityksen eteen olen valmis tekemään hartiavoimin työtä!

Järjestömme jäsenmäärä kasvaa tasaisen varmasti, ja tätä myöten kasvaa myös vaatimustaso toimintamme laadusta ja määrästä. Aluetapaamisten ja järjestöpäivien vakiinnuttaminen kuluneina vuosina on ollut hyvä merkki siitä, miten meidän tulisi valtakunnallisena järjestönä toimia. Seuraava askel ja haaste ovat tapahtumiemme mittakaavan sekä monimuotoisuuden kasvattaminen. Koulutuksen ja substanssin lisäksi voimme tarjota jäsenillemme mahdollisuuden päästä haastamaan toisiaan Eurooppaan liittyvistä kysymyksistä, esimerkiksi pitkäjänteisemmän EU-tapahtumakonseptin avulla. Yhtäältä haluan olla aktivoimassa jäseniämme kansainväliseen toimintaan ja kohtaamaan muita eurooppanuoria JEF:in tapahtumiin.

Arvoisat Eurooppanuoret, pyydän luottamustanne toimia Eurooppanuorten puheenjohtajana ensi vuonna. Koen, että minulla on edellytykset sekä kokemusta ottaa vastaan luottamuksen vaatimat haasteet sekä motivaatio kehittää järjestöstämme yhä merkittävämpi toimija. Kuluvana vuonna olen osoittanut omistautumiseni järjestöllemme sen varapuheenjohtajana. Näistä syistä uskon olevani oikea valinta järjestömme puheenjohtajaksi.

 

Yhteydenotot ja kysymykset:

Email: jesse.jaaskelainen(at)eurooppanuoret.fi
Phone: 045 324 5805

Facebook: facebook.com/jjjpuheenjohtajaksi/
Twitter: @jessejaaskelain

 

 

Onko eduskuntavaaliehdokas vielä hakusessa? Puhuvatko nuoret ehdokkaat yhtä paljon toistensa päälle kuin puoleiden puheenjohtajat vaalitenteissä? Tule ottamaan selvää!

Eurooppanuoret, EYP – Finland ja Pääkaupunkiseudun Eurooppanuoret järjestävät yhdessä Nuorten Suuren Eduskuntavaalipaneelin Eurooppasalissa 13.4.

Tapahtuma alkaa klo 16:30 kahveilla, jonka jälkeen paneeli käynnistyy klo 17:00. Paneelin on tarkoitus loppua viimeistään klo 18:30. Kahvit on varattu 75 ensimmäiselle. Paneelin lopussa on aikaa yleisökysymyksille.

Mitä: Nuorten Suuri vaalipaneeli
Missä: Eurooppasali, Malminkatu 16
Milloin: Ma 13.4. kahvitarjoilu klo 16:30 & paneelin aloitus klo 17:00

Varmistuneet panelistit:
Kokoomus: Daniel Sazonov
SDP: Matti Niemi
Keskusta: Teppo Säkkinen
Vihreät: Maria Ohisalo
Vasemmistoliitto: Mia Haglund
Kristillisdemokraatit: Remo Ronkainen
RKP: Patrik Gayer
Piraattipuolue: Ahto Apajalahti

Paneelin järjestäjinä toimivat:

Eurooppanuoret – JEF
EYP – Finland
Pääkaupunkiseudun Eurooppanuoret

Paneeli on avoin ja ilmainen kaikille!

Tapahtuma Facebookissa

Ei kiinnosta!

Kokoomuksen ja keskustan puoluekokoukset, tulevat minihallitusneuvottelut, keskustelut huumeiden laillistamisesta sekä ay-jutut ovat nyt politiikan polttavia puheenaiheita. Eurovaalit ja 59,1 prosenttia ovat jo unohtuneet kansan noin kaksi viikkoa kestävästä poliittisesta muistista. Muistutukseksi vielä, että edellä mainittu prosenttiluku kuvastaa sitä osaa kansasta, joka ei käynyt äänestämässä. Viimeiset kuusi vuotta eurooppaa ravistelleet kriisit ja niiden seuraukset eivät tuntuneet hetkauttavan suomalaista kansaa äänestyspäivänä suuntaan tai toiseen. Euroopan unioni ei kiinnosta ja se koetaan etäiseksi.

Tästä seuraa ongelma, jota on kutsuttu jo vuosikymmenet demokratiavajeeksi. Demokratiavaje tarkoittaa tilannetta, jossa ihmiset eivät käy äänestämässä ja, josta seuraa puolestaan legitimiteettiongelma. EU:n on siis vaikeaa oikeuttaa toimintaansa, kun ei tiedetä kansalaisten mielipiteitä. Tästä huolimatta EU: pyörät pyörivät. Se, minne pyörät kuljettavat, on nyt enemmistöltä pimennossa.

En tarkoita, etteikö äänestämättä jättäminen olisi aina paheksuttava asia. On paljon ihmisiä, jotka päättävät tarttua tuumasta toimeen ja tehdä politiikkaa, perustaa puolueen, vaikuttaa järjestöjen kautta, vaikka eivät tilaisuuden tullen kävisi äänestämässä. Nukkuvat äänestäjät aiheuttavat kuitenkin ilmiön, jota on syytä pohtia. Jokainen äänestämättä jättänyt antaa äänensä jonkun toisen äänestäjän käsiin, jonka aikeista ei ole takeita. Laskeskelin, että sain oman ääneni lisäksi eurovaaleissa käytettäväksi noin 1,5 ääntä. Äänestin yhtenäisemmän ja sisämarkkinallisesti paremman, taloudellisesti kestävämmän sekä veroparatiiseista kitketyn unionin puolesta. Ehdokkaani meni myös vaaleissa läpi.

Mikäli joku äänestämättä jättänyt kannatti samanlaisia arvoja kuin minä, voi hän huokaista helpotuksesta. Äänestysaktiivisuus ennakoi kuitenkin sitä, että kyseistä henkilöä ei kiinnosta.

Jesse Jääskeläinen
Eurooppanuorten hallituksen jäsen
Pääkauounkiseudun Eurooppanuorten puheenjohtaja

Helsingin yliopiston Metsätalon sali 1, Unioninkatu 40, maanantaina 4.11. klo 14:30

EUROOPPANUORET & EKSO: MINNE MENET, EUROOPPA? -SEMINAARI

Eurooppanuoret ry ja Euroopan Kulttuurisäätiön Suomen-osasto EKSO järjestävät “Minne menet, Eurooppa?” -seminaarin maanantaina 4.11, teemalla Eurooppa ja nuoret.

Seminaarin ohjelma:

14.30 Tilaisuuden avaus
Aino Tiihonen, Tampereen Eurooppanuorten puheenjohtaja
Risto Veltheim, Euroopan kulttuuriyhdistys – EKSO ry:n puheenjohtaja

14.40 Mitä Eurooppa voi tarjota nuorille?
Alexander Stubb, Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri

15.00 Mitä nuoret odottavat Euroopalta? Mitä Eurooppa odottaa nuorilta? Vad förväntar sig ungdomarna av Europa?Vad förväntar sig Europa av ungdomarna?
Matti Niemi, Nuorten EU-työryhmän puheenjohtaja
Johanna Nyman

16.00 Kahvi

16.30 Millaisen Euroopan me haluamme?
Paneelikeskustelu
Juontajana Sara Miettunen
Osallistujat: Timo Miettinen, Milla Ovaska, Jukka Salovaara, Eerika Savolainen

18.00 Tilaisuus päättyy

Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Tapahtuman Facebook-sivu

Osallistuin huhtikuussa demokratia-aiheiseen JEF-seminaarin Ateenassa. Seminaarissa oli osallistujia  ympäri Eurooppaa, tai oikeastaan laajemmaltikin, esimerkiksi Libanonista. Olin odottanut osallistujia olevan lähinnä EU-maista, joten olin ilahtunut osallistujien monipuolisesta taustasta. Omat huonekaverini olivat Georgiasta ja Romaniasta. Suurimman delegaation paikalle oli lähettänyt Makedonia. Välimeren alueen maiden painottuminen osallistujamaissa oli toki ymmärrettävää seminaarin sijainnin takia. Pohjoismaita edustivat kanssani kaksi norjalaista. Yksi brittikin oli uskaltautunut paikalle. Jotkut olivat pitkän linjan aktiiveja, osa taas tutustumassa toimintaan.

Viikon ohjelma koostui suureksi osaksi erilaisista workshopeista, joissa pohdittiin demokratian toteutumista Euroopassa. Aiheina oli sekä yksittäisiä tapaustutkimuksia eri maista että yleisempiä keskusteluita mm. solidaarisuudesta jäsenmaiden välillä sekä federalismista. Myös käytännön järjestötoimintaan liittyvän demokratian kehittämistä  mietittiin esimerkiksi sellaisista näkökulmista, miten tiedotusta voitaisiin tehostaa ja miten tunnistetaan erilaisten aktiivien arvo toiminnalle ja tuetaan siirtymää tapahtumiin osallistujista niiden kehittäjksi. Tulevat eurovaalit ja erityisesti nuorten äänestysinnon kohottaminen puhuttivat luonnollisesti myös.

Keskellä viikkoa pidettiin demokratia-messut, joille kukin osallistujamaa oli valmistellut esityksen jostakin omassa maassaan ajankohtaisesta demokratiaan liittyvästä, mahdollisesti ongelmallisesta puheenaiheesta. Tein Suomen esityksen kansalaisaloitteesta, koska se on Suomessa uusi asia ja herättänyt kevään aikana paljon keskustelua sekä teemoillaan että poliittisena prosessina. Lisäksi linkkiä EU-tasolle ei tarvinnut erikseen hakea – tulihan eurooppalainen kansalaisaloite voimaan lähes samanaikaisesti suomalaisen kanssa, 1.4.2012. Muiden maiden esityksissä kerrottiin mm. ylikansallisten yritysten kohtuuttomasta poliittisesta vallasta, poliittisten paikkojen kiintiöimisestä etnisen taustan mukaan, politiikkaan osallistumisen esteistä, avoimuuden puutteesta… Vaikka suurin osa näki demokratian kehittyvän positiiviseen suuntaan omassa kotimaassaan, voi todella sanoa, että Euroopassa tapahtuu edelleen paljon asioita, joita ei 2000-luvulle toivoisi.  Erityisesti poliittisten paikkojen jakaminen kansallisuuksien tai uskontojen mukaan on historian valossa ehkä ymmärrettävää, mutta monin paikoin myös jännitteitä ylläpitävää.

Vaikka tilanteet eri maissa ovat hyvin vaihtelevia, myös yhteisiä näkemyksiä yritettiin muodostaa. Väittelyitä käytiin esimerkiksi internetin roolista demokratian edistäjänä ja suoran demokratian mahdollisuuksista.

Keskusteluissa viitattiin jo ensimmäisenä päivänä etelä – pohjoinen-jakoon Euroopassa, ja viikon aikana teema nousi toistuvasti pintaan. Käytin tilaisuuden hyväkseni ja yritin ymmärtää, miten eri puolilta Eurooppaa tulevat ihmiset valtion ja yhteiskunnan roolit kokevat. Osa hallinnoista esiintyi kansalaistensa puheissa suorastaan korruptoituneina ja sosiaalijärjestelmät toimimattomina. Esimerkiksi velkaantuminen nähtiin perheille lähes mahdottomana ongelmana, josta seuraavienkaan sukupolvien on lähes mahdoton päästä eroon. Kysellessäni tilanteen muuttamisen mahdollisuuksista minulle annettiin vastauksina mm. epäluottamus poliitikkoihin ja epäusko tilanteen parantumiseen sekä kääntyminen perheen ja kirkon puoleen hädän hetkellä. Pidän edelleenkin viikon parhaana hetkenä sitä, kun minulle eräässä keskustelussa tiuskaistiin, etten pohjoismaalaisena tule ikinä ymmärtämään eteläeurooppalaista mentaliteettia. On valittevaa, jos näin on, mutta ainakin ymmärrän sitä nyt huomattavasti paremmin kuin aiemmin ja olen hyvin kiitollinen kaikista niistä rehellisistä keskusteluista, joita seminaarissa ja epävirallisissa yhteyksissä käytiin. Kaiken kaikkiaan seminaari oli antoisa ja hauska kokemus.

Liisa Ketolainen
Hallituksen jäsen
Pääkaupunkiseudun Eurooppanuoret ry

Tervetuloa Eurooppa-iltamiin 8.5.2013!

Eurooppa-päivää vietetään tänä vuonna 8.5.2013. Me, Pääkaupunkiseudun Eurooppanuoret haluamme juhlistaa päivää Euroviisu-henkisillä Eurooppa-iltamilla!

Olet tervetullut rentoihin iltamiin keskiviikkona 8.5 klo 18:00 alkaen Café Esplanadin alakertaan. Tuomas Lassinharju puhuu aiheesta ”Eurovision-laulukilpailu politiikan pelikenttänä.” Iltamassa esiintyvät myös upeat laulajat Amanda Niska feat. Henna Rissanen. Vapaa pääsy, K-18.

Paikka ja aika: 8.5.2013 klo. 18:00 Café Esplanad, Pohjoisesplanadi 37, 00100 Helsinki

Voit klikata itsesi tapahtumaan Facebookissa osoitteessa facebook.com/events/576792049005895/

Lisätietoa: eurooppa.iltamat@gmail.com

Tiedote – julkaisuvapaa heti

Eurooppanuoret 18.3.2013

Eurooppanuoret: Valko-Venäjän surkeaan ihmisoikeustilanteeseen on puututtava!

Eurooppanuoret pitää Valko-Venäjän nykyistä ihmisoikeustilannetta surkeana ja vaatii Euroopan unionilta ja sen jäsenvaltioilta nykyistä tiukempia toimia tilanteen parantamiseksi ja Euroopan viimeiseksi diktaattoriksi kutsutun presidentti Aljaksandr Lukašenkan hallinnon uudistamiseksi.

– Valko-Venäjän diktatuurissa elävillä ihmisillä ei ole vapautta puhua oman maansa asioista, saatikka kokoontua yhteen ja tehdä asialle jotakin. Lukašenka on itsevaltaisin ottein riistänyt valkovenäläisiltä monet perusoikeudet, joita muualla Euroopassa pidetään selviönä, sanoo Eurooppanuorten varapuheenjohtaja Henrik Manner.

Valko-Venäjä on EU:n naapurimaa. Eurooppanuorten mielestä on yllättävää ja hyvin valitettavaa, että niinkin läheisen maan kuin Valko-Venäjän ihmisoikeustilanteesta ei keskustella aktiivisesti. Euroopan unioni on asettanut taloudellisia rajoitteita Valko-Venäjän-kauppaan muun muassa aseiden osalta sekä jäädyttänyt Lukašenkan lähipiiriin kuuluvien yritysten varoja. Pakotteiden vaikutukset ovat kuitenkin olleet vähäiset.

– Euroopan unionilla ei ole nykyisellään tosiasiallisia mahdollisuuksia toteuttaa yhtenäistä ja tehokasta ulkopolitiikkaa edes tilanteessa, jossa sille on mitä ilmeisimmin suuri tarve. EU:n epäonnistuminen lähialueen ihmisten perusoikeuksien turvaamisessa on selvä esimerkki tästä, toteaa Manner ja jatkaa: ”Lukašenkan hallinnon aika on tullut jo kauan sitten ja on selvää, että johtajan on vaihduttava kuten myös hallintotapojen. Nyt sen sijaan on EU:n aika panna vihdoin oma pakka kuntoon ulkopolitiikassa.”

Eurooppanuoret osallistuu tänään 18.3. vuoden 2013 Euroopan-laajuiseen Free Belarus Action -kampanjaan. Osana kampanjaa Eurooppanuoret julkistaa YouTubessa kahden valkovenäläisen, Suomessa maanpaossa asuvan demokratia-aktivistin – SAKKI ry:n puheenjohtaja Aleksej Fedotovin sekä vangitun opposition presidenttiehdokkaan Vladimir Neklyayevin tyttären Eva Neklyayevan – haastattelut. Molemmat aktivistit pitävät Free Belarus Action -kampanjaa hyvin tärkeänä, ja he ehdottavat konkreettisena toimenpiteenä Euroopan unionille viisumivapautta, joka helpottaisi valkovenäläisten nuorten ja demokratia-aktivistien liikkumista. Heidän mukaansa viisumivapaus edistäisi demokratisoitumista.

– Eurooppanuoret tukee vapaata liikkuvuutta ja ajatus viisumivapaudesta Valko-Venäjän kanssa on kannatettava keskustelun avaus ja hyvä esimerkki konkreettisista toimenpiteistä, kommentoi varapuheenjohtaja Manner.

Tänään 18.3. klo 17 Eurooppanuoret järjestää osana Free Belarus Action -kampanjaa mielenilmauksen Valko-Venäjän surkeaa ihmisoikeustilannetta vastaan Helsingissä Kolmen sepän patsaalla. Mielenilmauksia järjestävät myös Eurooppanuorten aluejärjestöt Joensuussa, Tampereella ja Turussa ja Hämeen aluejärjestön toimesta sekä Riihimäellä että Hämeenlinnassa.

Lisätietoja:

Henrik Manner
varapuheenjohtaja
puh. 040 707 3580, henrik.manner@eurooppanuoret.fi

Markus Ylimaa
varapuheenjohtaja
puh. 040 374 8192, markus.ylimaa@eurooppanuoret.fi

Antti Ahonen
pääsihteeri
puh. 041 460 7921, antti.ahonen@eurooppanuoret.fi

Taustatietoa Eurooppanuorista:

Eurooppanuoret ry on vuonna 1997 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton nuorten kansalaisjärjestö, johon voivat liittyä kaikki 15–35-vuotiaat. Järjestön toiminnan tavoitteena on lisätä nuorten tietoisuutta Euroopan yhdentymisestä ja sen vaikutuksista sekä toimia keskustelufoorumina ja vaikuttamiskanavana Eurooppa-asioista kiinnostuneille nuorille. Näitä tarkoituksia varten yhdistys järjestää tapahtumia ja kampanjoita, harjoittaa julkaisutoimintaa sekä osallistuu eurooppalaisen kattojärjestönsä Young European Federalistsin toimintaan. Eurooppanuoret on kansalaisjärjestö Eurooppalainen Suomi ry:n nuorisojärjestö. Eurooppanuorten puheenjohtajana toimii vuonna 2013 yht. yo Hanna Harrison.

www.eurooppanuoret.fi

Taustatietoa Free Belarus Actionista:

Eurooppanuorten eurooppalainen kattojärjestö Young European Federalists on kampanjoinut vuodesta 2006 lähtien vuosittain Valko-Venäjän perusoikeustilanteen parantamiseksi. Osana Free Belarus Action -kampanjaa nuoret eri puolilta Eurooppaa osoittavat mieltään joka vuosi 18.3. ja vaativat, että valkovenäläisten perusvapauksien toteutuminen on turvattava. Kampanjan tarkoituksena on kiinnittää huomiota Euroopan viimeiseksi diktaattoriksi kutsutun Valko-Venäjän presidentin Aljaksandr Lukašenkan hallinnon tekemiin räikeisiin ihmisoikeusloukkauksiin ja valkovenäläisten kyvyttömyyteen puhua oman maansa asioista. Muun muassa tukkimalla patsaiden suita nuoret haluavat osoittaa, että tilanteen muuttamiseksi on Euroopan aukaistava suunsa ja tartuttava toimeen.

Vuonna 2012 vastustustaan Valko-Venäjän perusoikeustilanteelle ja diktatuurille osoitti nuoria lähes 100 kaupungissa ympäri maailmaa. Suomesta tapahtumaan osallistui eurooppanuoria viidessä eri kaupungissa, ja Helsingissä järjestettiin mielenosoitus eduskuntatalon edustalla.

www.free-belarus.eu
www.facebook.com/FreeBelarusJEF
Kuvia vuoden 2012 tapahtumasta (myös Suomesta, mm. Turusta): www.flickr.com/photos/jefeurope/sets/72157629618884035/

Seuraa meitä

1,016FaniaTykkää
198SeuraajaaSeuraa
1,494SeuraajaaSeuraa