Home Blog

0 172
Puheet Schengenin romahtamisesta syövät yritysten tulevaisuususkoa. Se on ongelma, joka koskee meitä jokaista.

Teksti Juho Mäki-Lohiluoma

Schengen-alue on ajautunut historiansa suurimpaan kriisiin. Puhutaan rajatarkastuksista, ihmisten liikkumisen vaikeutumisesta ja kansallisista ratkaisuista. Lasketaan, kuinka paljon rajatarkastukset maksaisivat (5-18 miljardia euroa) ja kuinka paljon maiden rajat ylittävän kaupan kustannukset lisääntyisivät (110 miljardia). Sen jälkeen pohditaan, ovatko luvut suuria vai pieniä.

Tämä on kuitenkin vain pieni osa kokonaiskuvaa. Kustannusten sijaan pitäisi puhua kasvusta, investoinneista ja siitä, minkälaisena alueena Eurooppa globaalitalouden isossa kuvassa näyttäytyy.

Investoinnit eivät tapahdu tyhjiössä. Uutta tehdasta ei avata eikä kiertotalouden tuotekehitykseen satsata, jos usko tulevaisuuteen horjuu tai riskit ovat suuria. Tämä on fakta, josta ei oikeastaan edes kiistellä. Silti sen huomioiminen näyttää olevan vaikeaa. Kun elinkeinoelämän kannanottoja seuraa, yksi viesti toistuu kerrasta toiseen: Tarvitaan vakautta ja tulevaisuususkoa. Luottamusta siihen, että investoinnit kannattavat ja Eurooppa on tulevaisuudessakin vakaa markkina-alue, jossa on järkevää kasvaa.

Juuri tämän luottamuksen kannalta puheet Schengenin romahduksesta ovat tuhoisia. Havainnollistan väitettä ajatusleikillä:

Kuuririyritys Ruohonleikkuri suunnittelee investointia rajat ylittävään liiketoimintaansa. Vaikkapa 100 uuden hybridirekan ostamista. Se laskee investoinnin maksavan itsensä takaisin 10 vuoden aikana. Investoinnilla yritys parantaa kilpailukykyään ja laskee kustannuksiaan, ja sen työllistävä vaikutus on huomattava.

Samaan aikaan Ruohonleikkuri on huolissaan. Euroopan talousnäkymät ovat epävarmoja, mutta investointia ei silti kannata hylätä. Vaikka alan kasvunäkymät olisi arvioitu yläkanttiin, investointi maksaa todennäköisesti itsensä takaisin. Riski kannattaa ottaa.

Muutaman päivän kuluttua Ruohonleikkuri kuulee, että rajatarkastuksia ollaan palauttamassa Schengen-alueelle. Yritys laskee päätöksen nostavan sen kustannuksia huomattavasti. Investointi kannattaa kuitenkin edelleen, jos alan kasvunäkymät pitävät paikkansa. Muussa tapauksessa ollaan ongelmissa.

Samaan aikaan käy kuitenkin ilmi, että yhdellä yrityksen keskeisimmistä markkina-alueista suunnitellaan kansanäänestystä EU-jäsenyydestä. Arviot mahdollisen eron vaikutuksista ovat epävarmoja ja vaihtelevia. Paikallinen valuutta sukeltaa hieman ja markkinoille leviää epävarmuutta.

Investointilaskelmat pitää tehdää uudestaan ja mukaan pitää lisätä joukko riskejä: Mitä käy alueen vakaudelle, mitä talouskasvulle? Entä mitä kuriiripalveluiden sääntelylle, jossa on ennen ollut yhtenäiset pelisäännöt koko EU-alueella? Saako joku nyt sääntelystä johtuvaa kilpailuetua? Voidaanko yritys sulkea markkinoilta? Kuinka nopeasti uusia ylikansallisia sopimuksia ylipäätään pystyttäisiin solmimaan?

Lopulta Ruohonleikkuri luovuttaa. Riski on liian suuri.

Pian Ruohonleikkurin päätös saavuttaa toisen investointihaluisen firman, kuljetuspalveluyritys Turvakengän. Myös turvakenkä harkitsee riskejä ja jättää kasvusatsauksen tekemättä. Saman tekee myös kolmas taho, konsulttipalveluita tarjoava Sääntelyviidakko.

Pienimuotoinen paniikki leviää alalle ja investoinnit pysähtyvät. Työpaikat jäävät luomatta, toiminta tehostamatta ja kasvu saavuttamatta. Siten myös verotulot putoavat.

Oheinen esimerkki on ajatusleikki, mutta perustuu todellisuuteen. Kun epävarmuustekijöitä on monta, nousee kynnys investoinneille, jotka ovat kaiken hyvinvoinnin keskeinen moottori. Tämän väitteen allekirjoittaa koko poliittinen kenttä, oikeistosta tai vasemmistoon.

On helppo pohtia sitä, kuinka paljon olemassa olevaa varallisuutta katoaisi, jos Schengen heitettäisiin romukoppaan. Voidaan laskea rajatarkastusten hintoja, virkamiesten palkkoja. Paljon olennaisempaa kuitenkin on, kuinka paljon varallisuutta jää luomatta, kuten ajatusleikin esimerkissä käy. Sen määrää voimme vain arvailla.

Schengenin mielekkyyttä ei voi tarkastella ideologissa tyhjiössä, sillä satsauksia kasvuun joko tehdään tai jätetään tekemättä päivittäin. Satsausten synnylle keskeisiä ovat vakaa ja järkevä säädösympäristö, laaja markkina-alue ja pieni poliittinen riski.

Niiden takaaminen ilman Schengeniä taitaa olla utopiaa.

Kirjoittaja on Eurooppanuorten viestintävastaava, joka ei täysin ymmärrä taloutta, mutta kuuntelee niitä jotka ymmärtävät. 

 

Haluatko kirjoittaa blogille vastineen? Eurooppanuorten blogialusta on avoin jäsenten ja järjestön toiminnasta kiinnostuneiden Eurooppa-aiheisille kirjoituksille. Laita mailia juho.maki-lohiluoma(a)eurooppanuoret.fi.

0 334
Eurooppanuoret vaatii EU-mailta tiiviimpää yhteistyötä laittoman veronkierron kitkemiseksi. Nykyinen järjestelmä rokottaa eurooppalaisten pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä. Näillä yrityksillä on harvoin halua tai mahdollisuuksia veroparatiisien käyttämiseen.

 

Euroopan unionin alueella jopa 85 prosenttia uusista työpaikoista syntyy tällä hetkellä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Eurooppanuoret arvioi verojärjestelmän aukkojen tilkitsemisen parantavan eurooppalaisten pk-yritysten kilpailukykyä ja luovan tilaa uudelle kasvulle. Järjestön mielestä pk-yritysten asema jää veroparatiiseista puhuttaessa usein liian vähälle huomiolle.

“Markkinoilla eivät pärjää parhaat yritykset, vaan härskeimmät ja suurimmat. Ne, joilla on halua ja taloudelliset edellytykset veronkiertoon, voittavat. Kilpailuasetelma on tällä hetkellä täysin epäreilu”, jyrähtää Eurooppanuorten puheenjohtaja Jesse Jääskeläinen.

Euroopan komissio arvioi pk-yritysten olevan EU-alueen kasvun ja hyvinvoinnin keskeinen moottori. Komissio on käynnistänyt useita Euroopan laajuisia ohjelmia, joilla kasvuhaluisia yrityksiä tuetaan. Eurooppanuorten mukaan tärkein on kuitenkin vielä tekemättä:

“Parhaiten kasvua tuetaan sillä, että veronkierto ja harmaa talous laitetaan kuriin. Viedään yritykset samalle viivalle ja tuodaan reilu peli takaisin markkinoille”, Jääskeläinen linjaa.

Eurooppanuorten mukaan tavoitteeseen päästäisiin EU-maiden tiiviimmällä yhteistyöllä, joka antaisi paremmat mahdollisuudet puuttua veronkiertoon. Yhtenäinen unioni voisi paremmalla valvonnalla taata yhdenvertaisen kohtelun kaikille EU-kansalaisille ja sisämarkkinoilla toimiville yrityksille.

“Tämä on sääntelytekninen haaste, mutta samalla kyse on meidän jokaisen etiikasta ja moraalista. Ongelmaan täytyy löytää ratkaisu. Ei yksinkertaisesti voi olla eurooppalaisten arvojen mukaista, että kansalaiset ja yritykset asetetaan näin eriarvoiseen asemaan”, Jääskeläinen sanoo.

“Myös meillä kuluttajilla on valta ja vastuu. Eurooppanuorissa käytämme omaa valtaamme siten, että siirrämme järjestömme tilit pois Nordeasta, jonka nyt paljastuneita toimintatapoja emme voi hyväksyä”, Jääskeläinen linjaa.

 

Lisätietoa

Eurooppanuoret on alle 35-vuotiaiden nuorten kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta Euroopan yhdentymisestä ja sen vaikutuksista sekä toimia keskustelufoorumina ja vaikuttamiskanavana Eurooppa-asioista kiinnostuneille nuorille. Järjestön äänellä mediaan kommentoi puheenjohtaja Jesse Jääskeläinen. 

Jesse Jääskeläinen
Puheenjohtaja, Eurooppanuoret ry.
jesse.jaaskelainen@eurooppanuoret.fi
+358 45 324 5805

Juho Mäki-Lohiluoma
Viestintävastaava, Eurooppanuoret ry.
juho.maki-lohiluoma@eurooppanuoret.fi
+358 41 546 0606

 

Kuva: © European Union 2014 – European Parliament / CC BY-NC-ND 2.0 / http://bit.ly/1YddIMh

Members making statement during vote on motion of censure against the Commission. From the left: Barbara Spinelle, Eleonora Forenza, Curzio Maltese.

0 410
Yhtenäinen Eurooppa on osa nuoren eurooppalaisen sukupolven identiteettiä, ja puheet sen rajoittamisesta tuntuvat utopistisilta ja tarpeettomilta, kirjoittaa Eurooppanuorten hallituksen jäsen Riina Bhatia.

Viimeaikaisessa keskustelussa ollaan pohdittu paljon Schengenin alueen tulevaisuutta. Monet ovat olleet huolissaan siitä, voiko vuonna 1985 tehty sopimus toimia nykyisessä Euroopassa, jossa maailmanpoliittiset muutokset ovat tuoneet haasteita myös omien rajojen sisälle. Keskustelun osapuolet jakautuvat perinteisiin ’’kyllä’’ ja ’’ei’’ -leireihin, joissa molemmat osapuolet maalailevat uhkakuvia Schengenin alueen tulevaisuudesta.

Kriisi Schengenin alueesta saa meidät nuoret huomaamaan, miten meille aiemmin itsestään selvät arkipäiväiset ajatukset eivät olekaan ehkä huomenna mahdollisuuksia. Viikonlopusta Prahassa tai Lontoossa tulee vaikeampaa, jos sinne pitää hakea viisumia. Entä jos haluankin kesätöihin Brysseliin, taikka Malagaan? Ehkä tämä ei tunnukaan enää niin houkuttelevalta, kun tiedossa on tuntematon ja byrokraattinen tie työlupien saamiseksi. Tämä sekoittaa identiteettiämme eurooppalaisina ja vie meitä kauemmas toisistamme.

Moni tätä blogitekstiä lukevan nuoren ensimmäiset muistot ovat vasta ajalta, kun Suomi oli osaa Euroopan unionia. Ensimmäiset ulkomaanmatkat taittuivat perheen kanssa rajattomassa Euroopassa, jossa vain kahden tunnin automatkan päässä häämöttäisi täysin toisenlainen kieli, kulttuuri ja historia. Olemme kasvaneet yhteiskunnassa, jossa alueiden ja ihmisten väliset erot ovat arkipäivää. Niitä ei kummeksuta, vierasteta, pidetä vähempiarvoisina, vaan ne ovat arkipäivää. Matkustamisen helppous on yksi niistä tekijöistä, jotka ovat luoneet nuorille sukupolville yhteiseurooppalaisen identiteetin.

Schengenin sopimus on yksi Euroopan unionin perustavanlaatuisimmista sopimuksista, joka edustaa ja edistää yhtenäistä Eurooppaa. Sen solmimisen myötä Euroopan Unionin jäsenvaltiot luovuttivat rajatarkastuksista, edistäen ja helpottaen Euroopan sisäistä liikkumista. Turvapaikanhakijoiden määrän valtava nousu Euroopassa on saanut jäsenvaltiot kyseenalaistamaan Schengenin sopimuksen. Tällainen ajattelu kuitenkin uhkaa Euroopan unionin olemassaoloa ja estää todellisen ongelmanratkaisun, jonka tulisi keskittyä yhteisen turvapaikkapolitiikan ja naapuruuspolitiikan kehittämiseen.

Eurooppanuorten kansainvälinen kattojärjestö Young European Federalists järjesti helmikuun alussa ”Don’t Touch My Schengen” -kampanjan, joka keräsi laajan osajanottajamäärän ympäri Eurooppaa. Tämä kuvasti sitä, mitä me tässä keskustelussa tarvitsemme. On tärkeää muistuttaa mieleen niitä arkipäiväisiä asioita, jotka Schengenin sopimus meille mahdollistaa. Edulliset matkustusyhteydet, niiden vaivattomuus ja EU:n vaihto-opiskeluohjelmat ovat esimerkkejä siitä miten Schengenin -sopimus on madaltanut nuorille sukupolville kynnystä tutustua muihin eurooppalaisiin nuoriin, ja luonut välillemme solidaarisuutta ja yhteenkuuluvuutta. Tämä on yksi Euroopan unionin merkittävimmistä saavutuksista, eikä tätä tulisi unohtaa.

Yhtenäinen Eurooppa on osa nuoren eurooppalaisen sukupolven identiteettiä, ja puheet sen rajoittamisesta tuntuvat utopistisilta, ja tarpeettomilta. On vaikea kuvitella, mitä maailmalle jossa elämme tapahtuisi, jos palasimme takaisin aikaan ja käytäntöihin, joita emme ole koskaan edes eläneet. Olisiko lopputuloksena identiteettimurros, kasvava nationalismi ja me – nuo ajattelun paluu eurooppalaisten välille?

On meidän nuorten vuoro muistuttaa vahvempia sukupolvia siitä, mitä he aikoinaan meille loivat ja mistä syystä. Yhtenäinen Eurooppa on meidän kaikkien etu.

0 356
Eurooppanuoret seuraa hyvin huolestuneina keskustelua Schengenin sopimuksen mahdollisesta romuttamisesta. Luopuminen mahdollisuudesta matkustaa ja siirtyä Schengen-maasta toiseen ilman viisumia olisi merkittävä askel taaksepäin sekä eurooppalaisuudelle että jokaisen Euroopan valtion kansalaiselle, myös suomalaisille.

Erityisesti nuorille Schengenin sopimus mahdollistaa helpon vaihto-opiskelun, tutkintojen-, työharjoitteluiden suorittamisen sekä työsuhteiden muodostamisen muissa EU-maissa. Kansainvälisten yhteyksien kautta nuoret muodostavat rajat ylittäviä ystävyyksiä ja parisuhteita, tutustuvat kulttuureihin sekä näkevät maailmaa. Tällainen kulttuurinvaihto ehkäisee tietämättömyydelle rakentuvia uhkakuvia ja estää meitä siiloutumasta nopeasti muuttuvassa maailmassa.

“Nyt käynnissä oleva keskustelu rajatarkastuksien käyttöönotosta on seurausta EU-jäsenvaltioiden haluttomuudesta löytää yhteistä ratkaisua yhteiseen ongelmaan. Käyttöönotettavat erilaiset ja koordinoimattomat kansalliset rajapolitiikat ovat lyhytnäköisiä sovelluksia”, toteaa Eurooppanuorten puheenjohtaja Jesse Jääskeläinen.

”Schengenin sopimuksen takaaman vapaan liikkuvuuden säilyttäminen on meidän kaikkien yhteinen etumme, jonka vaaliminen on sukupolvemme historiallinen velvollisuus”, hän jatkaa.

Eurooppalainen Young European Federalists -järjestö, jonka jäsenjärjestö Eurooppanuoret on, järjesti helmikuussa ”Don’t Touch My Schengen” -kampanjan. Kampanja tavoitti yli miljoona seuraajaa sosiaalisessa mediassa. YEF-Europe ja Eurooppanuoret peräänkuuluttavat yhtenäistä politiikkaa EU:n ulkorajoille, jossa siirtolaiset rekisteröidään ja turvapaikanhakijat tutkitaan perustuen sekä EU:n että kansainväliseen turvapaikkapolitiikkaan. Tilanteen ratkaisu edellyttää 28 erillisen turvapaikkapolitiikan sijaan eurooppalaisia vastauksia, sillä ongelma on Euroopan yhteinen.

 

Lisätietoa

Eurooppanuoret on alle 35-vuotiaiden nuorten kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta Euroopan yhdentymisestä ja sen vaikutuksista sekä toimia keskustelufoorumina ja vaikuttamiskanavana Eurooppa-asioista kiinnostuneille nuorille. Järjestön äänellä mediaan kommentoi puheenjohtaja Jesse Jääskeläinen. 

Jesse Jääskeläinen
Puheenjohtaja, Eurooppanuoret ry.
jesse.jaaskelainen@eurooppanuoret.fi
+358 45 324 5805

0 390

Helsingin Sanomien kyselyssä jopa 71 prosenttia 15-24-vuotiaista nuorista ilmoitti kannattavansa Suomen EU-jäsenyyttä. Eurooppanuorten puheenjohtajaa Jesse Jääskeläistä tulos ei yllättänyt

“Nuoret kokevat Eurooppa-identiteetin omakseen. Euroopan unionia pidetään lähes itsestään selvänä osana Suomea ja suomalaisuutta”, Jääskeläinen arvioi.

Eurooppanuoret on kansalaisjärjestö, joka järjestää nuorille EU-aiheisia keskustelutilaisuuksia ja tapahtumia. Järjestöllä on kattava näkemys nuorten Eurooppa-keskustelun nykytilasta.

“Tapaamme paljon suomalaisia nuoria tapahtumissa ja esimerkiksi kouluvierailuilla. Kyllä sieltä tulee hyvin vahva viesti siitä, että Suomi kuuluu Eurooppaan ja me haluamme olla osa sitä arvoyhteisöä”, Jääskeläinen sanoo.

Täysin kritiikittömästi nuoret eivät Jääskeläisen mukaan kuitenkaan Euroopan unioniin suhtaudu. Osa kritiikistä on hänen mukaansa hyvinkin oikeutettua, mutta keskusteluissa kritiikki kuitenkin usein kääntyy keskusteluksi siitä, miten EU:n ongelmia saadaan korjattua. Harva pitää eroa EU:sta mielekkäänä vaihtoehtona.

“Nuoret vaativat parempaa Eurooppaa, mutta usein myös enemmän Eurooppaa, eli syvempää integraatiota ja enemmän eurooppalaista yhteistyötä. Nämä vaatimukset olisi syytä ottaa vakavasti”, Jääskeläinen sanoo.

 

Lisätietoa

Eurooppanuoret on alle 35-vuotiaiden nuorten kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta Euroopan yhdentymisestä ja sen vaikutuksista sekä toimia keskustelufoorumina ja vaikuttamiskanavana Eurooppa-asioista kiinnostuneille nuorille. Järjestön äänellä mediaan kommentoi puheenjohtaja Jesse Jääskeläinen.

Jesse Jääskeläinen
Puheenjohtaja, Eurooppanuoret ry.
jesse.jaaskelainen@eurooppanuoret.fi
+358 45 324 5805

Juho Mäki-Lohiluoma
Viestintävastaava, Eurooppanuoret ry.
juho.maki-lohiluoma@eurooppanuoret.fi
+358 41 546 0606

0 355

Eurooppanuoret ilmaisee huolensa Euroopan lähialueiden ihmisoikeuksien toteutumisesta järjestön Euroopan laajuisena Democracy Under Pressure -päivänä. Demokraattinen päätöksenteko ei ole itsestäänselvyys vaan asia, jonka eteen tulee tehdä aktiivisesti työtä paikallisesti ja globaalisti. Esimerkiksi Valko-Venäjän nykyinen ihmisoikeustilanne on edelleen huolestuttava, mutta keskustelua saati tekoja tilanteen parantamiseksi ei tehdä riittävästi.

– On erikoista, että Euroopan keskellä on valtio, jossa ihmisillä ei ole vapautta puhua oman maansa asioista, kokoontua yhteen ja tehdä aktiivisesti ongelmille jotakin. Yhtäältä on surullista, että EU:ssa ei keskustella riittävän aktiivisesti toimista, joilla tilannetta voitaisiin parantaa, sanoo Eurooppanuorten puheenjohtaja Jesse Jääskeläinen.

– Valko-Venäjän hallinto on kovin ottein karsinut valkovenäläisiltä monet perusoikeudet, joita muualla Euroopassa pidetään itsestäänselvinä. EU:n toimet Valko-Venäjän tilanteeseen ovat olleet epäonnistuneita ja passiivisia, jatkaa Jääskeläinen.

Euroopan unioni purki hiljattain useita pakotteita Valko-Venäjää kohtaan, sillä pakotteiden vaikutuksia pidettiin vähäisinä. Tämä on esimerkki siitä, että EU ei edelleen kykene auttamaan vaikeissa tilanteissa olevien lähialueiden ihmisten perusoikeuksien turvaamisessa.

Democracy Under Pressure -päivän tarkoitus on herättää keskustelua demokratian ongelmista Euroopassa ja sen lähialueilla. Eurooppanuoret pitää tärkeänä, että tietoisuutta ihmisoikeusongelmista lisätään ja pidetään yllä. Vain rakentavan dialogin avulla löydetään sellaiset ratkaisut, joilla demokratiaa edistetään.

Hae nyt Bulgarian Eurooppanuorten (JEF-Bulgaria) ja UEF-Bulgarian järjestämään seminaariin Bulgarian Sofiassa 10.-17.4!

JEF-Bulgaria ja UEF-Bulgaria järjestävät yhdessä Bulgarian ylioppilasliikkeen kanssa kansainvälisen seminaarin ”E(U)volution – The Generation” Bulgarian pääkaupungissa Sofiassa 10.-17.4.2016.

Eurooppanuorilla on mahdollisuus tukea 2-4 seminaariosallistujaa. Jos siis haluat hakea Eurooppanuorten tuella, laita vapaamuotoinen lyhyt hakemuksesi 1.3. mennessä osoitteeseen tuomas.tikkanen@eurooppanuoret.fi. Valituille ilmoitetaan viimeistään 5.3. ja heidän tulee vielä laittaa hakemuksensa JEF-Bulgarian kautta!

Osallistumismaksu on 75 euroa ja se maksetaan itse. Osallistumismaksu sisältää majoituksen sekä ruokailut. Järjestäjä maksaa osallistujille osan matkakuluista (max. 225 e). Mahdollisesta yli jäävästä matkojen osuudesta Eurooppanuoret korvaa 50% (max. 200 euroa korvausta).

HUOM! Voit myös halutessasi hakea seminaariin suoraan (ks. tiedot alta, 10.3. mennessä) tai vaikka et tulisi valituksi. Tämä haku koskee siis vain niitä, jotka haluavat Eurooppanuorten tuen matkakustannuksiin.
Lisätietoja: Tuomas Tikkanen, Eurooppanuorten kv-työryhmän puheenjohtaja, sp. tuomas.tikkanen@eurooppanuoret.fi

 

Lisätietoja seminaarista löytyy alta.
E(U)volution: The Generation

10-17 April 2016, Sofia

The National Student Confederation along with JEF and UEF-Bulgaria have the pleasure of inviting you to the international seminar ”E(U)volution: The Generation” which will be held in Sofia from 10 to 17 April 2016.

The project aims at informing young people how the European institutions work and the rights attached to the European citizenship in order to provide them with knowledge and skills for active participation in the democratic life of the union. The better young Europeans understand their rights as EU citizens, the more informed decisions they can take in their personal lives. This will lead to a more vibrant democratic life in Europe at all levels.

The participants will be acquainted with the efforts of the European federalists to strengthen European democracy, seek ways to improve the European political debate and develop strategies to raise the awareness and the information level of the young citizens about the various possibilities for creating and being part of the European civil society.

Through the exchange of ideas, methodology and best practices, combined with discussions with experts, politicians and representatives of EU institutions the participants will improve their skills in the European communication and acquire competence about how to develop activities fostering active European citizenship

The political, social, economic and cultural aspects that the seminar addresses will contribute to shape a vision how to strengthen European democracy and reaffirm the concept of active European citizenship.The ideas and knowledge generated during the course can be used by every participant and be implemented at local level.

Methodology:

Panel discussions, working groups, lectures, plenary sessions, simulation games and information market will be some of the methods used to debate these issues.

The rich social program will enable the participants to explore the night life in Sofia, enjoy a horse ride in Vitosha mountain (optional) and see the Rila Monastery, one of the most significant and picturesque monuments on the Balkans, part of the UNESCO book of world heritage.
PARTICIPATING CONDITIONS

AGE: 18-35

ELIGIBLE COUNTRIES: EU Member states only

TRAVEL REIMBURSEMENT: Travel expenses of the participants to Sofia and the way back to a maximum of 275 EUR

ACCOMMODATION: Double rooms in a 3* hotel in the city centre provided by the organizers.

FOOD: 3 meals/day provided by the organisers

PARTICIPATION FEE: 75 EUR/PERSON

Deadline for applying: 10 March 2016!!!

FOR MORE DETAILS AND APPLICATION FORM: nsc@scas.acad.bg ; ehsofia@hotmail.com

0 969

Puolan asia on meidän – EU pysyy lestissään

 

Kannanotto 21.1.2016. Vapaa julkaistavaksi.

Puolan viime marraskuussa valitun hallituksen toimet median vapautta ja riippumatonta oikeuslaitosta kohtaan herättävät huolta valtion sitoutumisesta yhteisiin eurooppalaisiin arvoihin. Hallitus on vaihtanut maan yleisradion johtoa ja korkeimman oikeuden tuomareita sekä muuttanut oikeusistuimen toimintaperiaatetta, mikä on vienyt Puolaa poispäin niistä demokraattisen oikeusvaltion periaatteista, joihin kaikki jäsenvaltiot ovat unioniin liittyessään sitoutuneet. Toteutetut toimet kaventavat kansalaisten demokraattista liikkumavaraa ja heikentävät median roolia vallan valvojana. Vaaleilla valitulla hallituksella on oikeus poliittiseen suunnanmuutokseen, mutta kansanvalta ei voi tarkoittaa enemmistön rajoittamatonta mielivaltaa.

Euroopan komissio on ensimmäistä kertaa ottanut käyttöön niin sanotun oikeusvaltiomekanismin, jossa ensimmäiseksi tarkastellaan toteutuuko oikeusvaltioperiaate Puolassa.

“Ulkoministeri Timo Soinin blogissaan ja mediassa esittämä mielipide, että kyseessä on Puolan sisäinen asia, johon muiden ei tule puuttua on hälyttävän kyseenalainen. Jos komissio päätyy esittämään rangaistusta Puolalle, tulee myös Suomen hallituksen ottaa siihen kantaa.”

“Euroopan unioni on arvoyhteisö, jonka jäsenet ovat velvoitettuja kunnioittamaan demokraattisen oikeusvaltion perusperiaatteita. On meidän yhteinen etumme varmistaa, että jäsenyysneuvotteluista tunnetut Kööpenhaminan kriteerit ovat muutakin kuin pelkkää puhetta.”

Tarvitsemme konkreettisia keinoja estää nyt nähdyt arvopohjamme törkeät loukkaukset, toteaa Eurooppanuorten puheenjohtaja Jesse Jääskeläinen.

Puola on muiden EU-maiden tavoin sitoutunut eurooppalaisiin arvoihin, joista on mahdoton tinkiä. EU:n tulee aktiivisesti edistää periaatteidensa toteutumista. Eurooppanuoret on länsimaisen demokratian, sananvapauden ja oikeuslaitoksen puolestapuhuja niin Puolan kuin Unkarin tilannetta silmällä pitäen, kuin myös muissa valtioissa.

Lisätietoja:

Jesse Jääskeläinen,

Eurooppanuorten puheenjohtaja

jesse.jaaskelainen@eurooppanuoret.fi,

+358 45 3245805

 

0 1215

Haku Eurooppanuorten työryhmiin on avattu

 

Mikä työryhmä? Eurooppanuorten hallitus on viime vuosien tapaan päättänyt myös tänä vuonna avata järjestöllistä ja poliittista valmistelutyötä ja koordinointia jäsenille. Kuhunkin työryhmään valitaan 2-6 jäsentä hallituksen ulkopuolelta avointen hakemusten perusteella. Tervetuloa mukaan!

Kuka voi hakea? Haku on avoin kaikille Eurooppanuorten jäsenille.

Kuinka haen työryhmän jäseneksi? Työryhmiin haetaan vapaamuotoisella hakemuksella (pituus mielellään enintään yksi A4). Hakemukset lähetetään sähköpostitse osoitteeseen toimisto@eurooppanuoret.fi viimeistään sunnuntain 7.2.2016 kuluessa.

Mihin työryhmiin voin hakea ja mitä ne tekevät?

Aluejärjestötyöryhmä

Aluejärjestötyöryhmän toimenkuvaan kuuluvat aluetoiminta ja yhteistyö alueyhdistysten kanssa, yhteydenpito alueille sekä alueyhdistysten tukeminen ja kehittäminen eri tavoin. Aikaisemmasta poiketen aluejärjestötyöryhmä on vuonna 2016 avoin kaikille kiinnostuneille ja etenkin alueiden aktiiveja kaivataan mukaan! Aluejärjestötyöryhmän puheenjohtajana toimii vuonna 2016 Verena Kaun ja lisätietoja voi kysellä osoitteesta verena.kaun(at)eurooppanuoret.fi.

Kansainvälinen työryhmä

Kansainvälisen työryhmän toimenkuvaan kuuluvat kv-yhteistyö ja kv-yhteistyöhön liittyvän politiikan valmistelu, sekä suunnittelun alla olevan mahdollisen pohjoismaisen kv-seminaarin valmistelutyö. Kansainvälisen työryhmän puheenjohtajana toimii vuonna 2016 Tuomas Tikkanen ja lisätietoja saa osoitteesta tuomas.tikkanen(at)eurooppanuoret.fi.

Kotimaantyöryhmä

Työryhmän toimenkuvaan kuuluvat mm. tapahtumatoiminta ja muu kotimaan järjestötoiminta – mukaan luettuna messu- ja kouluvierailut, sidosryhmäyhteistyö, almunitoiminta, jäsenrekrytointi sekä tapahtumat kuten Linnaseminaari ja muut valtakunnalliset seminaarit.
Kotimaantyöryhmän puheenjohtajana toimii vuonna 2016 Sonja Savola ja lisätietoja saa osoitteesta shibbyn(at)gmail.com.

Varainkeruutyöryhmä

Varainkeruutyöryhmän toimenkuvaan kuuluvat kaikki Eurooppanuorten varainhankintatoiminta. Varainkeruutyöryhmän puheenjohtajana toimii vuonna 2016 puheenjohtaja Jesse Jääskeläinen ja lisätietoja voi kysellä osoitteesta jesse.jaaskelainen(at)eurooppanuoret.fi.

Julkaisutyöryhmä

Julkaisutyöryhmän toimenkuvana ovat Eurooppanuorten Tähdistö-lehden sekä muiden julkaisujen suunnittelu ja koordinointi.
Julkaisutyöryhmän puheenjohtajana toimii vuonna 2016 Simo Ristolainen ja lisätietoja voi kysyä osoitteesta simoristolainen(at)gmail.com.

Viestintätyöryhmä

Viestintätyöryhmä suunnittelee ja tekee Eurooppanuorten viestintää. Työryhmälle kuuluvat esimerkiksi järjestön viestintä sosiaalisessa mediassa ja nettisivut.
Viestintätyöryhmän puheenjohtajana toimii vuonna 2016 Juho Mäki-Lohiluoma ja lisätietoja saat osoitteesta juho.maki-lohiluoma(at)outlook.com.

 

Lisätiedot:

Lisätietoja itse hausta antaa Eurooppanuorten pääsihteeri Antti Ahonen p. 041 4607921 / antti.ahonen@eurooppanuoret.fi. Työryhmien toimintaan liittyvissä kysymyksissä voit olla yhteydessä suoraan kunkin työryhmän puheenjohtajaan (ks. sähköpostiosoitteet yllä).

0 1376

EUROOPPANUORET RY:N VUOSIKOKOUKSEN 12.12.2015 TIEDOTE – JULKAISUVAPAA HETI

 
Jesse Jääskeläinen Eurooppanuorten puheenjohtajaksi

 

Eurooppanuorten vuosikokous pidettiin Tampereella 12.12.2015. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin järjestössä neljä vuotta vaikuttanut, Helsingissä valtiotieteitä opiskeleva Jesse Jääskeläinen. Varapuheenjohtajiksi valittiin Tuomas Tikkanen Helsingistä sekä Verena Kaun Jyväskylästä.
Helsingin yliopistolla opiskeleva Jesse Jääskeläinen on alunperin kotoisin Keski-Suomesta ja on toiminut vuoden 2015 ajan Eurooppanuorten varapuheenjohtajana sekä aikaisemmin Pääkaupunkiseudun Eurooppanuorten puheenjohtajana ja Eurooppanuorten hallituksen jäsenenä. Hän toteaa odottavansa innolla työskentelyä yhdessä uuden hallituksen ja aluejärjestöjen kanssa.
Federalistiksi tunnustautuva Jääskeläinen korostaa myös Eurooppanuorten merkitystä asenteiden ja Eurooppa-tiedouden lähettiläänä.
– ”Rajat kiinni” -puheen lisääntyminen ja EU:ta ravistelevat poliittiset jännitteet osoittavat, kuinka paljon työtä meillä on tehtävänä. Ensi vuonna meidän on tuotava näkyvästi oma kantamme EU:sta ja Euroopasta valtakunnalliseen nuorisopoliittiseen keskusteluun. Tämä edellyttää sitä, että tarjoamme myös aktiivisen keskusteluareenan erilaisille mielipiteille ja näkemyksille Euroopasta, toteaa Jääskeläinen.
– Haluan saada jäsenemme entistä vahvemmin mukaan myös tapahtumien suunnitteluvaiheeseen. Ensi vuoden toiminnassa tullaan painottamaan erityisesti Euroopan unionin ja lähialueiden suhteita ja yhteisiä haasteita sekä tärkeitä talous-, energia- ja ympäristökysymyksiä, Jääskeläinen jatkaa.
Jääskeläinen on iloinen siitä, että uudessa hallituksessa on edustettuna eri taustaryhmiä sekä Eurooppanuorten aluejärjestöjä. Uuteen hallitukseen valittiin Simo Rissanen, Juho Mäki-Lohiluoma ja Niko Ruostetsaari Helsingistä, Meiju Haapoja Jyväskylästä, Pia Kuusela, Anna Hernberg, Jasmiini Kaasinen ja Sonja Savola Tampereelta, Simo Ristolainen ja Riina Bhatia Turusta sekä Riina Pesu Seinäjoelta.

 
Lisätietoja:

Jesse Jääskeläinen
Eurooppanuorten puheenjohtaja 2016
jesse.jaaskelainen@eurooppanuoret.fi
045 324 5805
Antti Ahonen
Eurooppanuorten pääsihteeri
antti.ahonen@eurooppanuoret.fi
p. 041 460 7921

 
Eurooppanuoret

Eurooppanuoret ry on vuonna 1997 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton Eurooppa-myönteinen nuorten kansalaisjärjestö, johon voivat liittyä kaikki 15-35-vuotiaat. Järjestön toiminnan tavoitteena on lisätä nuorten tietoisuutta Euroopan yhdentymisestä ja sen vaikutuksista sekä toimia keskustelufoorumina ja vaikuttamiskanavana Eurooppa-asioista kiinnostuneille nuorille. Näitä tarkoituksia varten yhdistys järjestää tapahtumia ja kampanjoita, harjoittaa julkaisutoimintaa sekä osallistuu eurooppalaisen kattojärjestönsä Young European Federalistsin toimintaan. Eurooppanuoret on kansalaisjärjestö Eurooppalainen Suomi ry:n nuorisojärjestö. Eurooppanuorten puheenjohtajana toimii vuonna 2015 valt. yo Mariam Rguibi ja vuonna 2016 valt. yo Jesse Jääskeläinen.

Seuraa meitä

1,016FaniaTykkää
198SeuraajaaSeuraa
1,494SeuraajaaSeuraa