Kahvia ja kyberturvallisuutta

Tämän vuoden ensimmäinen Eurooppa-aamiainen polkaistiin käyntiin raikkaana ja lumisena aamuna ravintola Passionissa, Jyväskylän Eurooppanuorten puheenjohtajan Saija Halmeen ja sihteerin Emilia Peikolan johdattelemana. Lyhyeen, mutta sitäkin ytimekkäämpään aloitukseen mahtui tehokas tietopaketti Eurooppanuorten toiminnasta, tavoitteista ja tulevista mielenkiintoisista tapahtumista, yhtenä esimerkkinä tulevana syksynä järjestettävä excursio Eurooppaan yhteistyössä Tampereen Eurooppanuorten kanssa. Kohde pysyy yhä toistaiseksi yllätyksenä.

Aloituksen ja maittavan aamiaisen nautiskelun jälkeen ääneen pääsi odotettu pääpuhuja, professori Martti Lehto Jyväskylän yliopistosta, tärkeän ja ajankohtaisen aiheensa saattelemana. Kyberturvallisuus ja sen vaikutukset nykymaailmassa ovat jokaista koskeva ilmiö. Niin tavalliset kansalaiset kuin yrityksetkin ovat kytkeytyneitä verkkoon, jonka myötä syntyy omat hyöty- ja vaaravyöhykkeensä, minkä vuoksi onkin välttämätöntä suojautua uusilta vaaroilta. Suojautumisen ei tarvitse olla monimutkaista, jaamme myös tekstin lopuksi esityksessä listatut 10 keinoa, joiden avulla voit pitää omasta kyberturvallisuudestasi parempaa huolta.

Professori Lehto aloitti esitelmänsä pohjustamalla aihetta historian kautta. Ensimmäiset kyberhyökkäykset alkoivat vasta 15 vuotta sitten, mutta ovat kehittyneet sitäkin hurjempaa vauhtia viime vuosina. Internet on keksintönä niin tuore ja alun perin ”kotikutoinen järjestelmä”, siispä rakenne on jo lähtökohtaisesti puutteellinen turvallisuuden suhteen. Kun tähän jo entuudestaan herkkään järjestelmään lisätään muuttuvan maailman viisi osa-aluetta: aika, data, verkko, älykkyys ja robotiikka, voimme tunnistaa ilmiön selkeät tekijät. Yleisössä syntyi jo näistä ensimmäisistä toteamuksista syvällistä pohdintaa. Vaikka tunnistammekin kyseiset tekijät, jää pohdittavaksi, kuinka hyvin osaamme käytännössä toimia niiden suhteen?

Lehto johdatteli kuuntelijat raikkaalla ja humoristisella tyylillään vakavien asioiden pariin. Pelkän minuutin aikana verkossa liikkuu uskomaton määrä dataa. Päällimmäisinä aiheina nousivatkin esiin ihmisten runsas verkon käyttö, kehittynyt teknologia ja jopa tekoäly sekä sen mahdollinen merkitys tulevaisuudessa. Tänä päivänä maailman väestöstä jo 73% käyttää matkapuhelinta. Aiheita kantoivat yleisöllekin tutut maailmaa kohahduttaneet tapaukset, joissa verkon potentiaalinen voima on näyttäytynyt laajalla tasolla. Esimerkkien joukosta Lehto nostaa yhtenä herättelevimmistä vuoden 2013 huhtikuussa tapahtuneen pörssimanipulaation. Hakkeroimalla uutistoimisto AP:n Twitter-tilin ja julkaisemalla valheellisen tiedon presidentti Obaman haavoittumisesta räjähdyksestä Valkoisessa talossa, syyrialaiset hakkerit onnistuivat suuntaamaan pörssimarkkinoita omaksi hyödykseen. Vastaavanlaiset tapaukset ovat vasta viime aikoina herätelleet suuria yrityksiä ja tahoja todellisista vaaroista, joita hyvin pienilläkin resursseilla voidaan nykymaailmassa toteuttaa. Lehdon antamat esimerkit eivät kuitenkaan jääneet synkiksi, vaan niihin oli tarjolla myös ratkaisuja. Lehto nosti kyberpolitiikan ja sen kehittämisen tärkeäksi osaksi optimaalista kulkusuuntaa.

Yleisöstä löytyi myös paljon hyviä ja ajankohtaisia kommentteja sekä kysymyksiä aiheeseen liittyen. Etenkin kotimaan tilanne kyberturvallisuuden ja tiedustelulakien uudistusten suhteen puhutteli, sekä suurimmat uhkatekijät Euroopassa. Tämän lisäksi puheenaiheeksi nousivat tulevaisuuden mahdolliset muutokset teknologian suhteen, esimerkiksi tunnistesirujen lisääntyvä käyttö ihmisillä. Lehto heittikin arvauksen, jonka mukaan vuonna 2050 olisi jo mahdollista, että sirun käyttö saavuttaisi koko ihmiskunnan. Lopuksi saimme vielä mahdollisuuden kysyä professorilta tarkentavia kommentteja Euroopan unionin ja Suomen kyberturvallisuuteen liittyen.

Suurimpana kyberturvallisuutta edistävänä tekijänä EU:n suhteen nousi European Centre of Excellence For Countering Hybrid Threats- hanke, jossa korostuu Lehdon mainitsema yhteistyö tahojen välillä uhkia ennaltaehkäisevässä työssä. Suomesta kysyttäessä Lehto toteaa maasta löytyvän paljon potentiaalia yksilötason osaamisella. Esimerkkitapauksena nousi esiin Oulun yliopiston tietoturvallisen ohjelmoinnin tutkimusryhmän työhön perustuva tietoturvayhtiö Codenomicon, joka on saavuttanut kansainvälistä huomiota. Voidaan siis todeta, että asiantuntijuus ja erikoistuminen Suomessa on huipputasoa. Eurooppa-aamiainen oli kaikin puolin onnistunut tilaisuus ja tarjosi virkistävän viikon aloituksen tärkeiden aiheiden parissa, sekä mahdollisuuden rentoon keskusteluun hyvässä seurassa. Tapahtuma täyttyi ennätysvauhtia ja yleisön toiveita samankaltaisista tapahtumista on jo otettu vastaan. Pysyäksesi ajan tasalla tapahtumistamme, muistathan seurata some-kanaviamme ja olla hyvässä pöhinässä mukana jatkossakin.

Tervetuloa mukaan ensi kerralla!

Lopuksi vielä 10 rautaista neuvoa oman kyberturvallisuutesi edistämiseksi:

• Käytä luotettavia suojausohjelmistoja ja hoida päivitykset
• Kaikki nettiin laitettu on siellä ikuisesti
• Kaikki salaus- ja rajoitusasetukset ovat murrettavissa – käytä kuitenkin hyvää salasanaa (salasana/palvelu), äläkä tallenna sitä selaimeen
• Hoida raha-asioita vain oman tutun pankkisi kanssa
• Älä ole yhteydessä tuntemattomiin netissä
• Älä avaa epäilyttäviä posteja, erityisesti liitetiedostoja
• USB-tikut ovat riskitekijä
• Toteuta toimiva varmuuskopiointijärjestely
• Se mikä tuntuu netissä tosi upealta on erittäin todennäköisesti huijausta
• Kaikessa nettityöskentelyssä tarvitaan tervettä epäluuloa