Perjantaina julkaistun Tilastokeskuksen aineiston mukaan nuorten äänestysaktiivisuus eurovaaleissa yli kaksinkertaistui edellisistä eurovaaleista. Nuoret äänestävät silti merkittävästi vanhempia ikäluokkia vähemmän, mikä on huolestuttavaa demokratian ja nuorten osallisuuden kannalta.

Tilastokeskuksen aineiston mukaan 20-24-vuotiaista nuorista 23,3 % käytti ääntään eurovaaleissa. Nuorimmasta äänestävästä ikäluokasta, 18-19-vuotiaista, äänestämässä kävi 26,7 prosenttia. Kahdenkymmenenviiden ikävuoden jälkeen äänestysaktiivisuus kasvaa tasaisesti, ollessaan suurimmillaan 65-74-vuotiaiden joukossa, jossa äänestysaktiivisuus kipuaa lähes kuuteenkymmeneen prosenttiin.

“On upeaa, että nuorten äänestysaktiivisuus kasvoi huomattavasti viime eurovaalien noin kymmenen prosentin tuloksesta. Nuorten äänestysaktiivisuuden nousu ei kuitenkaan vielä riitä, sillä vain noin neljäsosa nuorista käytti ääntään eurovaaleissa. Nuoret suhtautuvat myönteisesti eurooppalaiseen yhteistyöhön, mutta se ei konkretisoidu äänestämisenä”, toteaa Eurooppanuorten puheenjohtaja Iiris Asunmaa.

Nuorten äänestysaktiivisuuden nousun taustalla on monia syitä. Yksi niistä on huoli ilmastonmuutoksesta. Keväällä julkaistun Nuorisobarometrin mukaan nuorten huoli ilmastosta ja tulevaisuudesta on merkittävä. Eurooppanuorten edelliskeväänä julkaiseman tutkimuksen mukaan nuoret näkevät juuri ilmastonmuutoksen torjunnan merkittävimpänä asiana, jossa Euroopan tason yhteistyötä tulisi lisätä.

“Keväällä puhuttiin paljon ilmastosta sekä nuorten aktivoinnista. Emme voi tuudittautua kohonneeseen äänestysaktiivisuuteen, vaan nuoret on pidettävä mukana myös vaalikausien välissä. Ei riitä, että EU:sta puhutaan vain vaalien alla, vaan EU-aiheista tulee keskustella kaikilla yhteiskunnan tasoilla läpi vaalikauden”, linjaa Asunmaa.

Erityistä huomiota vaativat äänestysaktiivisuuden erot koulutustasojen sekä sukupuolten välillä. Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneiden äänestysprosentti oli yli neljäkymmentä prosenttiyksikköä suurempi kuin pelkän perusasteen koulutuksen suorittaneilla äänestäjillä. Sukupuolten välinen ero äänestysaktiivisuudessa näkyy etenkin nuorimmissa ikäluokissa. Ero 18-19-vuotiaiden tyttöjen ja poikien äänestysaktiivisuudessa oli lähes yhdeksän prosenttiyksikköä.

“Julkisessa keskustelussa ja kouluissa tulee panostaa siihen, että jokainen ihminen, riippumatta koulutustaustasta, iästä tai sukupuolesta, nähdään tärkeänä osana yhteiskuntaa ja demokratiaa. Yhteiskunnan tärkein tehtäviä on kasvattaa aktiivisia kansalaisia”, muistuttaa Asunmaa.

 

Lisätietoja:

Iiris Asunmaa

puheenjohtaja

Eurooppanuoret

050 918 7390

iiris.asunmaa@eurooppanuoret.fi