Ukraina itsenäistyi Neuvostoliiton alaisuudesta vuonna 1991 monen muu Neuvostotasavallan tapaan. Ukraina hyödynsi Moskovan kaoottista tilannetta ja Ukrainan parlamentti Verhovna Rada hyväksyi itsenäisyysjulistuksen 24. Elokuuta vuonna 1991. Saman vuoden joulukuussa Ukrainassa järjestettiin kansanäänestys. Kansalaiset äänestivät itsenäisyyden puolesta kautta maan. Itsenäisyyspäivää vietetään tänä vuonna hyvin poikkeavissa olosuhteissa. Presidentti Zelenskyi varoitti jopa Venäjän mahdollisista toimista itsenäisyyspäivän pilaamiseksi. Turvallisuussyistä suurempia juhlallisuuksia ei tänä vuonna järjestetä. Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa on esimerkiksi peruttu itsenäisyyspäivän juhlallisuudet. On myös uumoiltu, että Venäjä saattaa asettaa Ukrainalaisia sotilaita syytteeseen juuri itsenäisyyspäivänä.
Sota on vaikuttanut Ukrainalaisten arkeen ja siviilien elämään. Siviileitä on kuollut sodassa jo yli 5500, lapsia haavoittuu tai kuolee keskimäärin viisi päivässä ja sotilaita on kuollut lähes 9000. Ukrainalaiset menettävät perheenjäseniään, kotejaan ja kaikilla elämä on muuttunut jos ei pysyvästi niin perustavanlaatuisesti. Eikö Venäläisten siviilien elämän tulisi myös muuttua? Viimeaikainen viisumikeskustelu on hämmentänyt Ukrainalaisia. Esimerkiksi Yhdysvallat eivät ole asettamassa yleistä viisumikieltoa Venäläisille Ukrainan vaatimuksesta huolimatta. Yhdysvaltojen mukaan esimerkiksi toisinajattelijoiden pakotietä Venäjältä ei tule sulkea.
Suomi ei ole lopettanut kokonaan viisumien myöntämistä. Suomessa viisumien saamista on kuitenkin hidastettu ja hankaloitettu. Turistiviisumeita on tähän mennessä vastaanotettu päivittäin tuhat kappaletta. Muutos tulee voimaan syyskuun alussa, jonka jälkeen vastaanotetaan puolet tähänastisesta, eli 500 hakemusta päivässä. Viidestäsadasta hakemuksesta turistihakemuksia olisi kuitenkin jopa 100. Tällä hetkellä tuhannesta hakemuksesta puolet ovat turistiviisumeita.
Viisumikysymys geopoliittisena keinona – miten toimitaan?
Turistiviisumit jäävät jonon hännille ja etusija annetaan perhe-, työ- ja opiskeluviisumeille. Suomen toimien vaikutus on kuitenkin vähäinen Yhdysvaltojen jatkaessa viisumihakemusten vastaanottamista. Venäjän ja EU-maiden välisen viisumihelpotussopimuksen lopettaminen toistaiseksi vaikuttaisi turistiviisumien hintaan Venäjällä. Viisumien hinta tulisi nousemaan noin kaksinkertaiseksi. Vaikutusta ei kuitenkaan ole, jos EU ei tule mukaan. Suomi esittää viisumihelpotussopimuksen keskeyttämistä yhdessä Baltian-maiden kanssa. Nykyisestä 35 euroa maksavasta turistiviisumista tulisi muutoksen jälkeen 80 euroa maksava.
Suomen hallituksen ja varmasti myös kansalaisten ajatukset ovat vahvasti Ukrainalaisten puolella. Venäjän kansalaisille halutaan lähettää vahva moraalinen viesti siitä, että Venäjä toteuttaa laitonta hyökkäyssotaa, joka tuomitaan laajasti. Venäläisillä ei tällaisena aikana tulisi olla oikeutta elää niin kuin aikaisemmin. Sota on vaikuttanut Ukrainalaisten liikkuvuuteen monin tavoin rajoittavasti.
Ukraina tarvitsee solidaarisuutta, sympatiaa ja toimia. On Suomen ja Euroopan velvollisuus osoittaa Venäjälle erilaisia rajoitteita, jotka vaikuttavat myös normaaleihin kansalaisiin. Tällä hetkellä sota ei näy riittävästi. Ei ole oikein, että Ukrainalaiset siviilit joutuvat kärsimään armottomasti ja samaan aikaan EU on täynnä Venäläisiä turisteja. Solidaarisuuden ja sympatian lisäksi Ukraina tarvitsee tukea materiaalisesti ja aseellisesti.
Iris Nordman , Turun Eurooppanuorten sihteeri