Eurooppanuoret: Suomen kanta EU-instituutioiden uudistamiseen on väärä

EU-ministerivaliokunnan linjauksen mukaan Suomi ei tue Euroopan parlamentin vaaleissa ylikansallisia ehdokaslistoja eikä niin sanottua kärkiehdokasmenettelyä (spitzenkandidat) Euroopan komission puheenjohtajan valinnassa.

“Suomi on kärkiehdokasmenettelyä vastustaessaan väärässä”, Eurooppanuorten puheenjohtaja Tuomas Tikkanen sanoo.

Euroopan parlamentin suurimmista ryhmistä muun muassa kokoomuksen EPP ja keskustan ALDE tukevat kärkiehdokasmenettelyä.

“Kärkiehdokasmenettely ei ole täydellinen, mutta erittäin tärkeä, sillä se tuo avoimuutta ja läpinäkyvyyttä komission puheenjohtajan valintaan, joka on perustunut aiemmin salaisiin neuvotteluihin. Komission puheenjohtaja on iso vallankäyttäjä ja EU:n kasvot, joten on tärkeää, että tehtävään valittavasta henkilöstä päästään äänestämään ainakin välillisesti.”

Eurooppanuoret katsoo, että Suomen linja on väärä myös ylikansallisten listojen sekä Britannian parlamenttipaikkojen kohdalla.

“Ylikansallisilla listoilla olisi lisätty eurooppapuolueiden näkyvyyttä ja otettu askel kohti kansallista politiikkaa täydentävää Euroopan tason poliittista järjestelmää. Se osaltaan lisäisi Euroopan unionin toiminnan läpinäkyvyyttä ja eurooppapuolueiden tulosvastuuta.”

Eurooppanuoret katsoo, että ylikansalliset listat olisi voitu toteuttaa suljettuna listavaalina, joka on käytössä esimerkiksi Ruotsin ja Norjan kansallisissa vaaleissa.

“Näin listojen kärkipaikoille ja todennäköisiksi läpimenijöiksi olisi puolueiden toimesta voitu nostaa tasaisesti eri alueita, sukupuolia, ikäryhmiä ja kansallisuuksia edustavia ehdokkaita. Tämä olisi ollut europuolueille myös vaalitaktisesti järkevää.”

“Julkisuudessa esitetty tulkinta, että malli olisi pienille maille huono, on siis harhaanjohtava. Ratkaisevaa on se, miten ylikansalliset listat ja niiden vaalijärjestelmä rakennetaan.”

Suomi ei myöskään kannata Britannian europarlamenttipaikkojen jakamista muille jäsenvaltioille. Euroopan parlamentin hyväksymässä ehdotuksessa on kyse parlamenttipaikkojen lisäämisestä niille maille, joilla on väestönkasvun seurauksena suhteellisesti liian vähän edustajia Euroopan parlamentissa. Suomi saisi ehdotuksen perusteella yhden lisäpaikan parlamenttiin, kuten myös Ruotsi.

“Kotimaisessa EU-keskustelussa hallitsevana tuntuu olevan kansallisen edun korostaminen. No, tässä sitä olisi tarjolla, mutta jostain syystä ehdotukselle näytetään punaista valoa.”

“Kokonaisuutena EU-ministerivaliokunnan linjaukset ovat valitettavia. Julkisuudessa on puhuttu kauniisti Suomen linjasta, mutta isoissa EU-instituutioiden uudistamishankkeissa Suomi näyttää typistyvän ei-liikkeeksi, joka on valmis tyrmäämään, mutta ei esittämään omia visioita tai rohkeita avauksia.” Tikkanen toteaa.