Kuluneella viikolla Euroopan komissio esitteli EU KIDS ACT-ehdotuksensa, jolla asetettaisiin somekielto alle 13-vuotiaille ja käytön rajoituksia alle 15–vuotiaille.
Eurooppanuoret jakaa huolen sosiaalisen median lukuisista haitoista. Näemme kuitenkin komission ehdotuksessa useita ongelmia, jotka liittyvät lisääntyvään valvontaan, somejättien kasvavaan vaikutusvaltaan sekä lasten ja nuorten demokraattisiin oikeuksiin. Eurooppanuoret vaatii, että EU puuttuu alustojen haitalliseen liiketoimintamalliin kaikkien käyttäjien osalta ja ottaa nuoret mukaan heitä koskevan politiikan valmisteluun.
Ilmiö, johon EU KIDS ACT pyrkii puuttumaan on oikea, ja on ymmärrettävää, että päättäjät haluavat toimia.Tutkimustiedon valossa runsaan sosiaalisen median käytön on todettu olevan yhteydessä kasvaviin mielenterveysongelmiin etenkin nuoremmilla käyttäjillä. Laajasti huolta on myös herättänyt lasten altistuminen haitalliselle sisällölle sekä alustoilla tapahtuva kiusaaminen, häirintä ja jopa rikokset.
EU KIDS ACT:in ongelma on siinä, että komissio valitsi helpoimman mahdollisen keinon: ikärajan, joka näyttää paperilla tehokkaalta mutta jättää syyt ennalleen. Demokratioissa kansalaisten valvonnan lisäämisen tulee olla aina viimesijainen keino. Samalla lisääntyvä valvonta lisäisi myös teknologiajättien valtaa. Esityksessä vastuu rajoitusmekanismeista ja alustojen “turvallisesta suunnittelusta” on somejäteillä, kuten Metalla ja Bytedancella. Yhtiöiden aiempi halukkuus esimerkiksi avata algoritmejään tai puuttua alustoilla leviävään sisältöön on ollut heikkoa, joten siihen ei tulisi nytkään liiaksi luottaa. Yleisesti valvonnan lisääminen vaikuttaa helpolta poliittiselta päätökseltä, jonka aikuiset ovat tehneet alaikäisiä kuulematta.
Lisäksi on epäselvää, millä perusteilla lapsille ja nuorille haitallinen sisältö määritellään ja kuka määrittelystä vastaa. Sosiaalinen media ei ole nuorille pelkkä riski. Se on paikka, jossa he ilmaisevat itseään, hakevat tietoa, seuraavat uutisia ja osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun. Pahimmillaan tiukka sensuuri rajoittaa alaikäisten mahdollisuuksia osallistua demokratiaan poistamalla mahdollisuuden somessa kommunikointiin, maailman tapahtumien seuraamiseen ja poliittiseen aktivismiin. Tällöin nuorten rooli aktiivisina kansalaisina ja päätöksentekoon vaikuttajina kaventuu merkittävästi. Ilmaisunvapaus ja oikeus tietoon ovat perustavanlaatuisia oikeuksia jokaiselle, ei pelkästään täysi-ikäisille.
Eurooppanuoret vaatii, että lasten ja nuorten hyvinvointia tuettaisiin muilla tavoilla kuin ikärajoilla ja lisääntyvällä valvonnalla. Somealustoista tulisi tehdä turvallisempia kaikille, mutta erityisesti alaikäisille. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi Euroopan tietosuoja-asetus DSA:n ja tietosuoja-asetus GDRP:n velvoittavuuden lisäämisellä, sillä somejätit noudattavat jo olemassa olevaa sääntelyä vaihtelevasti. Komission esityksessä on joitakin toimivia ratkaisuja, jotka pitäisi ulottaa kaikkiin käyttäjiin. Se kieltäisi alaikäisiltä koukuttavat ominaisuudet, profilointiin perustuvat suositussyötteet, loputtoman selauksen ja tuntemattomien yhteydenotot. Samat mekanismit, jotka koukuttavat 14-vuotiaan, ajavat myös aikuisia riippuvuuteen, polarisaatioon ja disinformaation pariin. Jos algoritmi on haitallinen lapselle, se ei muutu harmittomaksi 18. syntymäpäivänä.
EU:n pitäisi siis säännellä alustoja eikä nuoria. Algoritmien on oltava läpinäkyviä, datankeruuta on rajoitettava, ja jokaisella käyttäjällä on oltava valta päättää omasta syötteestään. Aikuisten on myös katsottava peiliin. Suuri osa verkon vihapuheesta ja huijauksista on aikuisten tuottamaa, ja esimerkin näyttäminen alkaa kotoa. Eurooppanuoret vaatii, että päättäjät ja aikuiset käyttäjät ottavat vastuun toiminnastaan. Alustat tulee velvoittaa laittamaan nuorten turvallisuus ja hyvinvointi keskiöön taloudellisten intressien sijaan.
Lisätietoja
Pieta Päivänen
Puheenjohtaja
