Serbiassa on käynnissä suuria mielenosoituksia, joissa kansalaiset vaativat demokraattisempaa hallintoa ja oikeusvaltiota. Presidentti Aleksandar Vučićin hallinto on vastannut protesteihin väkivalloin, ja poliisin toimien kovuus on herättänyt huolta kansainvälisesti. Euroopan unioni ei ole ottanut tilanteeseen selkeää kantaa, mikä on vahvistanut serbialaisten epäluottamusta unionia kohtaan. Eurooppanuoret vaatii, että EU osoittaa tukensa protesteille ja edistää Serbian sitoutumista unionin perusarvoihin.
Maaliskuussa Serbiassa on nähty maan historian suurimpia mielenosoituksia, joilla vaaditaan laaja-alaista uudistamista kohti demokratiaa ja oikeusvaltiota. Presidentti Aleksandar Vučićin nykyhallintoa on syytetty laajalle levittäytyneestä korruptiosta, josta on seurannut niin taloudellisesta kuin inhimillistä haittaa. Hallinto on vastannut mielenosoituksiin väkivalloin, ja ääniaseen käyttöä epäillään. EU:n hiljaisuutta tilanteesta on tulkittu mielenosoittajien keskuudessa Vučićin toimien hyväksynnäksi. Jäsenehdokasmaana Serbian nykyhallinto rikkoo räikeästi unionin perusarvoja. Eurooppanuoret vaatii, että Euroopan unioni osoittaa tukensa mielenosoittajien vaatimuksille Serbian hallinnon uudistamiseksi ja ottaa kantaa Serbian hallinnon väärinkäytöksiin.
Serbia on ollut Euroopan unionin jäsenehdokasmaa vuodesta 2009 lähtien. Maan jäsenyysneuvottelut ovat edelleen kesken. Neuvotteluja ovat hidastaneet esimerkiksi edelleen kylmät suhteen Kosovon kanssa sekä maan ulkopoliittinen lähentyminen kohti Venäjää. Huomattava ongelma on myös maassa rehottava korruptio, joka vaurastuttaa presidentin lähipiiriä kansalaisten kustannuksella. Tuhoisa esimerkki korruptiosta on marraskuussa 2024 Novi Sadin kaupungissa tapahtunut onnettomuus, jossa juna-aseman katto romahti tappaen 15 ihmistä. Onnettomuuden epäillään johtuneen rakennusvalvonnan laiminlyönnistä, joka on suora seuraus Serbian hallinnon korruptiosta ja oikeusvaltion rapautumisesta. Kun hallinto jakaa julkisia varoja hyvä veli -verkostolle, kansalaisten turvallisuus jää toissijaiseksi. Tämä on jälleen yksi osoitus siitä, miksi Serbia tarvitsee riippumattoman oikeuslaitoksen ja hallinnon uudistamista – juuri niitä asioita, joita mielenosoittajat vaativat.
Onnettomuus käynnisti mielenosoitusaaltojen sarjan, joka huipentui maaliskuussa nähtyyn maan historian suurimpaan mielenosoitukseen. Pääkaupunki Belgradin kadut täyttyivät yli 300 000 mielenosoittajasta, jotka vaativat maahan demokratiaa ja riippumatonta oikeuslaitosta. Poliisi vastasi mielenosoituksiin pidätyksillä ja käyttämällä väkivaltaa. Huomiota on herättänyt epäily ääniaseen käytöstä mielenosoituksien purkamiseksi.
Protesteissa ei ole nähty EU:n tähtilippua, sillä kansalaiset näkevät unionin tukevan nykyhallintoa. Unioni ei ole ottanut yhtenäistä kantaa tilanteeseen liittyen, eikä hallinnon toimia ole suoraan tuomittu. Kansalaisten keskuudessa tämä on tulkittu hiljaiseksi hyväksynnäksi Vučićin toiminnalle. Serbian on tulkittu ostaneen EU:n jäsenvaltioiden hyväksyntää esimerkiksi allekirjoittamalla raaka-ainesopimuksia sekä ostamalla ranskalaisia hävittäjiä. Nykylinja paitsi heikentää unionin uskottavuutta myös sotii Serbian jäsenyysehtoja vastaan. Demokratiaprotestien tukeminen puolestaan lisäisi kansalaisten luottamusta unionia kohtaan sekä edistäisi maan jäsenyysehtojen suuntaista kehitystä.
Lisätiedot:
Nea Baarman
Puheenjohtaja
nea.baarman@eurooppanuoret.fi