13.-17.05. käytiin valtakunnalliset Nuorten EU-vaalit, johon osallistui 85 koulua 18 eri maakunnasta. Ääniä annettiin tasaisesti ympäri maata ja nuoret saivat kertoa oman mielipiteensä siitä, ketkä olisivat Suomen seuraavat europarlamentaarikot, jos nuoret saisivat äänestää.
Äänestyksen tuloksista oli havaittavissa kaksi ilmiötä, jotka ovat tuttuja myös nuorten äänestyskäyttäytymistä koskevista tutkimuksista. Suuria äänisaaliita keräsivät erityisesti sellaiset ehdokkaat, joilla on paljon näkyvyyttä nuorten suosimissa sosiaalisen median kanavissa. Eniten ääniä keräsi vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, ja hänen jälkeensä europarlamenttiin olisivat pääsemässä perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen sekä SDP:n Ville Merinen, joilla molemmilla on Tiktokissa suhteellisen laaja seuraajakunta.
Somenäkyvyyden lisäksi myös ehdokkaan ikä näyttää vaikuttavan nuorten äänestyspäätöksiin. Esimerkiksi vihreistä kärkiehdokkaaksi nousi vasta 18-vuotias Unna Eteläinen. Nuorten EU-vaaleissa valittu Suomen edustus on myös nuorempi: valittujen keski-ikä on 41,8 vuotta, kun nyt istuvan parlamentin suomalaismepit ovat keskimäärin 57,9-vuotiaita.
Luettelo valituksi tulleista ehdokkaista:
Li Andersson, VAS
Sebastian Tynkkynen, PS
Ville Merinen, SDP
Mika Aaltola, KOK
Unna Eteläinen, VIHR
Maija Kuivalainen, VAS
Simo Grönroos, PS
Anna-Maija Henriksson, RKP
Dimitri Qvintus, SDP
Eero Ahtola, LIBE
Elsi Katainen, KESK
Satu Taavitsainen, LIIK
Riku Nieminen, VAS
Mika Kasonen, KOK
Vilhelm Junnila, PS
Lisäksi tuloksissa voidaan havaita nuorten mielipiteiden etääntymistä toisistaan, kuten esimerkiksi Nuorisobarometri on aiemmin raportoinut. Kärkipuolueet vasemmistoliitto ja perussuomalaiset, jotka molemmat nappaisivat kolme paikkaa, ovat monissa mielipiteissään varsin kaukana toisistaan, kun taas perinteisesti EU-vaaleissa menestyneet kokoomus ja vihreät jäivät pienempiin paikkamääriin.
Vaikka tulokset seuraavat vaalitilastojen kehityskulkuja, jäi laskennallinen äänestysprosentti valitettavan alhaiseksi. Mukaan ilmoitettiin noin 58 000 äänioikeutettua, mutta valtakunnalliseen ääntenlaskentaan saapui vain noin 10% näistä äänistä. Tämä johtuu osin aidosti matalasta äänestysaktiivisuudesta. Kun verrataan nuorten (18-24-vuotiaiden) äänestysaktiivisuutta parlamentti-, presidentin- ja EU-vaaleissa, äänestysaktiivisuuden lasku on ilmeinen EU-vaaleissa. Presidentinvaalien (2024) 63,5 prosentista ja eduskuntavaalien 58 prosentista 24,2 prosenttiin EU-vaaleissa.
Jos olet kiinnostunut näkemään, mitä alueesi nuoret äänestivät, voit tarkastella alla olevia vaalikarttoja. Vaalikartat esittävät kunkin vaalipiirin eniten, toiseksi sekä kolmanneksi eniten ääniä saaneen puolueen.
Kiitos kaikille kouluille ja nuorille, jotka osallistuivat Nuorten EU-vaaleihin! Kaikille 18 vuotta täyttäneille, muistakaa äänestää 9. kesäkuuta!
Lisätiedot:
Amanda Alvesalo, puheenjohtaja (kommentit)
[email protected]
+358 50 321 6600
Anthony Fedorov, hankekoordinaattori (taustatiedot vaalien järjestämisestä)
[email protected]
*Vaalipiirit, joissa on kaksi puoluetta, joilla on sama määrä ääniä, on merkitty molempien puolueiden väreillä.