Romanien kansallispäivää vietetään 8. huhtikuuta. Tänä päivänä on syytä nostaa esiin Euroopan suurimman etnisen vähemmistön asema ja se järjestelmällinen syrjintä, jota romanit kohtaavat monissa jäsenvaltioissa. EU ei voi kutsua itseään yhdenvertaiseksi, tasa-arvoiseksi ja oikeudenmukaiseksi, kun miljoonia sen asukkaita systemaattisesti syrjitään.
Romanien syrjintä ei ole vain kansallinen kysymys, vaan se koskettaa koko Eurooppaa. Euroopan unionin perusarvoihin kuuluvat yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja oikeusvaltioperiaate, mutta nämä arvot eivät toteudu Euroopan suurimman vähemmistöryhmän, romanien, kohdalla. Tämä on merkittävä epäkohta, joka täytyy korjata. Syrjinnän kitkeminen ei voi olla yksittäisten maiden vastuulla vaan EU:n on otettava aktiivisempi rooli romanivastaisuuden torjumisessa koko Euroopassa.
Monissa EU:n jäsenvaltioissa romanilapset sijoitetaan erityisluokille ilman asianmukaisia lääketieteellisiä tai pedagogisia perusteita, mikä kaventaa heidän koulutusmahdollisuuksiaan ja heikentää tulevaisuudennäkymiä. Romanit elävät usein eristetyillä alueilla, joilta puuttuvat riittävät peruspalvelut, ja heidän työllistymismahdollisuutensa ovat selvästi valtaväestöä heikommat. Työelämässä romanitaustaiset henkilöt kohtaavat syrjintää niin työnhaussa kuin työpaikoilla, mikä vaikeuttaa heidän asemaansa yhteiskunnassa. Monissa maissa romanit joutuvat myös viharikosten ja viranomaisten mielivallan kohteeksi ilman, että oikeusjärjestelmä puuttuu tilanteisiin riittävällä tehokkuudella.
Vaikka romanit ovat olleet osa Euroopan historiaa jo vuosisatojen ajan, heidän kulttuuri, kokemukset ja asema ovat jääneet yhteiskunnallisessa keskustelussa ja historiankirjoituksessa sivuun. Euroopassa elää 10–12 miljoonaa romania, mutta suuri osa eurooppalaisista tietää heidän historiastaan vain vähän. Holokaustin aikana satoja tuhansia romaneja murhattiin, mutta tämä osa historiaa on jäänyt eurooppalaisessa muistissa pimentoon. Samalla romanien merkittävä panos Euroopan kulttuuriperintöön – erityisesti musiikin, kirjallisuuden ja taiteen alalla – jää usein tunnustamatta.
Historiallisen syrjinnän tunnistaminen on edellytys sille, että voimme purkaa nykyisiä rakenteellisia esteitä ja varmistaa romanien yhdenvertaisen osallisuuden yhteiskunnassa. Vain kohtaamalla menneisyyden voimme rakentaa tulevaisuuden, jossa jokaisella eurooppalaisella on aidosti yhtäläiset mahdollisuudet.
EU:n on sitouduttava konkreettisiin toimiin romanien oikeuksien puolustamiseksi. Romanivastaisuus on sisällytettävä EU:n oikeusvaltioperiaatteen valvontaan, jotta jäsenvaltioiden syrjiviin käytäntöihin voidaan puuttua järjestelmällisesti. Lisäksi tarvitaan parempia EU-tason mekanismeja syrjinnän ja viharikosten torjumiseksi, ja Euroopan neuvoston sekä EU:n perusoikeusviraston linjaukset on saatava osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä. Romanien historia ja kulttuuri tulee myös tunnustaa täysimääräisesti osana eurooppalaista kulttuuriperintöä, ja se on otettava osaksi EU:n koulutus- ja kulttuuripolitiikkaa. Romanien oikeudet ovat eurooppalaisten oikeuksia ja niiden puolustaminen kuuluu meille kaikille.
Lisätiedot:
Nea Baarman
Puheenjohtaja
nea.baarman@eurooppanuoret.fi