Eurooppanuoret vaatii, että EU tunnistaa nykyistä selvemmin Yhdysvaltain autoritäärisen kehityksen, joka uhkaa sekä maan kansalaisia että pitkäaikaisia liittolaisia. Euroopan on keskinäistä yhteistyötä syventämällä osoitettava, ettei se taivu Trumpin hallinnon uhittelulle, vaan on aktiivinen maailmanpoliittinen toimija. Euroopan globaali johtajuus vaatii onnistuakseen tiivistä liittovaltiokehitystä.
Euroopan transatlanttiset suhteet ovat kriisissä. Perinteisesti luotettu liittolainen on vaihtanut yhteistyön uhkauksiin, moninkeskisyyden nationalismiin. Trumpin hallinnon tavoitteille yhtenäinen Eurooppa julkilausuttuna on uhka. Yhdysvaltojen nykyhallinnon näkökulmasta ihanteena pidetään Eurooppaa, joka on yhä hajanaisempi joukko kansallisvaltioita, sillä suurvallan on helpompi painostaa yksittäisiä valtioita kuin yhteisenä rintamana seisovaa unionia. Vuoden 2025 Yhdysvaltojen turvallisuusstrategiassa ilmaistiin myös huolta Euroopan sisäisestä kehityksestä. Yhdysvaltojen johto onkin esittänyt tukensa erityisesti laitaoikeistolaisille, euroskeptisille puolueille, jotka ovat kyseenalaistaneet demokratian ja oikeusvaltion periaatteita. Samalla Venäjää ei pidetä Yhdysvalloille turvallisuusuhkana, vaan pikemminkin potentiaalisena yhteistyökumppanina.
Yksi äärimmäisin esimerkki Yhdysvaltojen toiminnasta ovat sen tekemät kansainvälisen oikeuden rikkomukset. Karibianmerellä ja Tyynellämerellä toteutetut iskut väitettyihin salakuljetusveneisiin ovat YK:n arvioiden mukaan olleet ylimitoitettuja. Venezuelassa toteutettu operaatio diktaattori Maduron pidättämiseksi osoittaa, että Yhdysvallat toimii maailmanpoliisina ainoastaan silloin, kun se palvelee sen omia etuja. Trumpia ei tule palkita rauhasta, vaan tuomita kabinetteineen lukuisista kansainvälisen oikeuden rikkomuksista.
Euroopan luottamusta Yhdysvaltoihin on heikentänyt eniten Grönlannin haltuun ottamisella uhittelu. Vaikka Trump näennäisesti perääntyi tavoitteestaan Davosin talousfoorumissa tammikuussa 2026, ei tilanteen kärjistymisen mahdollisuutta voida sulkea lopullisesti pois. Grönlannista päättävät grönlantilaiset itse. Euroopan ja erityisesti Pohjoismaiden on oltava Grönlannin puolella tilanteessa, jossa Yhdysvallat keksii omia intressejään tukevia turvallisuusuhkia kiristääkseen liittolaisiaan. Grönlanti on Trumpille päähänpinttymä, jonka valtaamiselle on marginaalinen kannatus. Turvallisuusintressejä on mahdollista edistää NATO:n ja diplomatian kautta, mutta sen sijaan Trump on valinnut uhkailun.
Eurooppa ja Trumpin Yhdysvallat eivät puolusta samoja arvoja. Siinä missä EU pyrkii toiminnallaan edistämään kansainvälistä yhteistyötä, demokratiaa ja ihmisoikeuksia, on Trumpin hallinto vetäytynyt kansainvälisistä sopimuksista ja instituutioista, muuttunut yhä autoritäärisemmäksi ja rikkonut laajasti sekä omien että muiden maiden kansalaisten oikeuksia. Varapresidentti Vancen puhe Münchenin turvallisuuskonferenssissa helmikuussa 2025 osoitti, kuinka vihamielisesti presidentti kabinetteineen suhtautuu EU:n edustamiin arvoihin. Kuvaavaa on, kuinka Eurooppaa syytettiin sananvapauden kaventamisesta samalla, kun lukuisten osavaltioiden kouluissa on kielletty kirjoja ja maahantulijoiden some-postauksia syynätään. Maahanmuuttovirasto ICE:n alla rikotaan jatkuvasti maassa oleskelevien sekä maan kansalaisten ihmisoikeuksia tavoilla, jotka ovat eivät kuulu oikeusvaltioon.
Yhdysvaltojen muutokseen on havahduttava euroopanlaajuisesti. Yhdysvallat on edelleen tärkeä NATO-liittolainen, mutta Trumpin kaudella yhä epäluotettavampi sellainen. Eurooppalaista puolustusyhteistyötä ja -teollisuutta on lisättävä sotilaallisen autonomian tavoittelemiseksi. Taloudessa on jatkettava kehitystä, jossa EU solmii uusia kauppasopimuksia kansainvälisten kumppaneiden kanssa ja edistää siten globaalia vapaakauppaa. Unionin tulee jatkossakin kehittää sisämarkkinoita suuntaan, joka mahdollistaa kilpailun globaalilla tasolla.
Kansainvälinen yhteistyö on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Euroopan maiden on edistettävä YK:n uudistamista sekä ylläpidettävä kansainvälisiä sopimuksia ja instituutioita. YK:n tasolla keskeiset uudistukset liittyvät turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten uudelleenarviointiin ja päätöksenteon muuttamiseen. Globaalina kriisinä erityisesti ilmastonmuutoksen ratkaisemiseen tarvitaan monenkeskisyyttä, jota Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina yhä enemmän koettelevat. Kansainvälisen järjestelmän ja sen sopimusten puolustamiseksi EU:n tulisi ottaa vahvempaa johtajuutta. Näitä tavoitteita ajaakseen EU:n on kuitenkin oltava yhä yhtenäisempi: integroiduttava syvemmin, laajennuttava suuremmaksi. Täyttääkseen maailmanlaajuisen valtatyhjiön, on EU:n kehityttävä demokraattiseksi liittovaltioksi, ei Euroopan Yhdysvalloiksi.
Lisätietoja
Pieta Päivänen
[email protected]