Eurooppanuorten liittokokous 2025: Ilmastotoimia ei tule viivästyttää hetkeäkään
1.12.2025
Eurooppanuoret vaatii, että Euroopan unioni ja Suomi tekee käänteen ilmastopolitiikassaan. Ilmastotoimien lykkäämisen sijaan niitä on alettava kiihdyttämään. EU-instituutioille tulee antaa valtuudet sanktioida jäsenvaltioita, jotka jatkuvasti rikkovat niille asetettuja ilmastotavoitteita. Vuoden 2050 hiilineutraaliustavoitteesta ei tule joustaa ollenkaan, vaan sen tulee olla perälauta niin kansallisille kuin unioninlaajuisille ilmastotoimille. Suomen tulee edistää neuvostossa aktiivisesti tätä kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa ja kantaa kansallisella tasolla vastuunsa päästöjen vähentämisestä.
Ilmaston lämpenemisestä on tullut olemassaoloamme uhkaava, vääjäämätön tosiasia. Pariisin sopimuksen tavoitteena on estää 1,5°C asteen lämpeneminen, joka tulee todennäköisesti ylittymään tulevina vuosina. Ilmaston lämpenemisen seurauksena sään ääri-ilmiöt ja luontokato tulevat paitsi lisääntymään myös voimistumaan. Planetaarisia rajoja koetellaan yhä äärimmäisemmin liikakulutuksella ja ylituotannolla.
Uhkakuvista huolimatta viime vuodet ovat osoittaneet, että ilmastotavoitteista on joustettu ja niitä on siirretty myöhemmäksi. Euroopassa päästökehitys on ollut maltillisempaa ja se on paikoitellen jopa laskenut. Vuonna 2025 ilmastopolitiikka on kuitenkin ottanut askelia taaksepäin myös Euroopassa: Ympäristölainsäädäntöpaketin tavoitteita kevennettiin Euroopan parlamentin hyväksynnällä, kilpailukykyä pyritään vahvistamaan osaltaan uusilla päästölähteillä ja useat jäsenvaltiot ovat jäämässä kansallisista tavoitteistaan.
Suomessa Petteri Orpon hallitus on tehnyt ristiriitaisia päätöksiä ilmaston kannalta. Lisääntyneet avohakkuut ovat luonnonvarakeskuksen mukaan kääntäneet Suomen metsät hiilinielusta päästölähteeksi. Ilmastolle haitallisista yritystuista ei ole leikattu, vaan esimerkiksi turkistuotantoa tekohengitetään edelleen valtiontuilla. Liikenteen sähköistymistä mahdollisesti hidastaa sähkö- ja hybridiajoneuvojen verokohtelun muutokset. Valtio saati unioni ei myöskään ole tehnyt mitään rajoittaakseen kiinalaisten halpaverkkokauppojen laajentunutta volyymia Suomen ja samalla Euroopan markkinoilla. Ilmastolainsäädännön tsunami on korvautunut halvan muovikrääsän hyökyaalloilla. EU:n tulee kehittää ohjauskeinoja ja tarvittaessa sanktioita, joilla varmistetaan EU:n ympäristö- ja vastuustandardit.
Globaalissa mittakaavassa sodat, talousongelmat ja yhteiskunnallinen epävakaus ovat vieneet valtaosan valtioiden ja kansainvälisen yhteisön huomiosta. Samalla ne ovat kuitenkin suuria ympäristökatastrofeja. Ilmastonmuutoksen seurauksena olemme jo todistaneet esimerkiksi ennätyshelteitä, kuivuutta ja vuosittaisia sukupuuttoja. Vaikutukset ovat jo täällä, mikä on ristiriidassa poliittisen passiivisuuden kanssa.
“EU:n aktiivisempi ilmastopolitiikka osoittaisi globaalia ilmastojohtajuutta, mitä tarvitaan ajassa, jossa suurvallat keskittyvät kilpavarusteluun ilmastopolitiikan sijasta. Ylikulutuksen kärkivaltiona Suomella on mahdollisuus muuttaa suuntaansa yhä kunnianhimoisemmalla puhtaan energian politiikalla, laajemmilla luonnonsuojelualueilla sekä kestävällä ruuantuotannolla. Kansalliset rajat ovat saaneet jo osansa siitä huomiosta, joka kuuluisi planetaarisille rajoille”, toteaa Eurooppanuorten vastavalittu puheenjohtaja Pieta Päivänen.
Eurooppanuoret vaatii, että Euroopan unioni ja Suomi ottavat kurssin kohti kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa. Ilmastotoimia viivytetään lainatulla ajalla, mihin maailmalla ei ole enää varaa.
Lisätietoja:
Pieta Päivänen
Eurooppanuorten puheenjohtaja 2026