Puheenjohtajan syysterveiset

Viimeiset kaksi vuotta Eurooppanuorten peräsimessä ovat olleet uskomattomia. Viime vuonna toteutimme upean ja onnistuneen eurovaalikampanjan, keskustelimme mediassa, järjestimme lukemattomia tapahtumia ja vietimme Eurooppa-politiikan supervuotta, historian suurimmasta Linnaseminaarista puhumattakaan. Vuoteen lähtiessä en uskonut, kuinka paljon vuodessa voikaan tapahtua, kuinka paljon voi oppia ja kuinka paljon järjestömme voi kehittyä.

Tänä vuonna uskomattomuutta on luonut globaali pandemia, joka pysäytti huikeaan vauhtiin hiotun Eurooppa-junan, mutta onneksi vain hetkeksi. Valtava työ tehtiin perinteisen vuosikellon sopeuttamisessa, uusien osallistumisen ja vaikuttamisen kanavien löytämisessä sekä täysin uusien tapahtuma- ja toimintakonseptien löytämisessä. Käynnissä oleva Eurooppa2050-webinaarisarja on vain jäävuoren huippu siitä kaikesta upeasta työstä, jota Eurooppanuoret on poikkeuksellisissa oloissa kehittänyt.

Kun kaksi vuotta sitten päätin lähteä ehdolle Eurooppanuorten puheenjohtajaksi, halusin rakentaa avoimempaa, yhdenvertaisempaa ja etenkin vaikuttavampaa järjestöä. Näissä asioissa onkin otettu harppauksia viime vuosina. Sisäisen keskustelukulttuurin kehittäminen ja aktivoiminen on nostettu tietoiseksi päämääräksi, ja yhdenvertaisuudesta on kehittynyt startegiakauden aikana keskeinen toimintaamme ohjaava arvo. Poliittinen ohjelmatyö on vakiintunut osaksi järjestön toimintaa, ja Eurooppanuoret tunnistetaan ja tunnustetaan merkityksellisenä, kantaaottavana ja rohkeana Eurooppa-keskustelijana. Reaktiivisesta kannanotosta on päästy rakentamaan kohti keskustelunavauksia ja agendan asettamista. Eurooppa2050-visiotyö noteerattiin jopa A-studion ministerikeskustelussa. Eurooppanuoret saattaa hyvinkin olla jopa Suomen EU-kriittisimpiä järjestöjä, jos katsotaan sitä tahtia, jolla esitämme kehitysehdotuksia ja visioimme tulevaisuutta.

Eurooppanuorille on tässä ajassa valtava tilaus. Jos aiemmin on kuulunut EU-kriittisiä ääniä, on melu viime vuosina yhä voimistunut. Valeuutiset, populistiset heitot ja iänikuinen nettomaksajakeskustelu hallitsevat suomalaista EU-uutisointia. Lisäksi ilmastohätätila, koronakriisi ja poliittinen levottomuus lähialueilla haastaa uskoa tulevaan. On helppo ajatella, että EU olisi epäonnistunut.

Tarvitaan rohkeita kannanottajia, jotka ymmärtävät, että EU:ssa on kyse paljon enemmästä. Tarvitaan vahvoja ääniä, jotka ymmärtävät, että EU olemme me, eikä mikään irrallinen itsenäinen toimija. Tarvitaan meitä nuoria, sillä me olemme kasvaneet avoimessa Euroopassa ja ymmärrämme sen arvon. Nyt rakennetaan meidän tulevaisuuttamme, ja meidän on yhdessä vaikutettava siihen. EU on juuri sellainen, kuin millaisen me siitä rakennamme.

Eurooppanuoret on se taho ja toimija, joka pystyy yhdistämään nuorisojärjestökenttää yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Laaja yhteistyö on Eurooppanuorten keskeinen väylä vaikuttaa. On hienoa, että Eurooppanuoret on haluttu yhteistyökumppani ja asiantuntijajärjestö. On ollut upeaa huomata, että EU-politiikasta löytyy yhä enemmän nuorisojärjestöjä yhdistäviä tekijöitä, kuin erimielisyyksien aiheita. Kehittävä ote on säilytettävä, mutta meidän on rohkeasti puhuttava vielä kovempaa. Eurooppanuorten selvityksen mukaan suomalaiset nuoret pitävät EU-jäsenyyttä hyvänä asiana. Meillä on velvollisuus tuoda tämä viesti esiin ja kertoa kirkkaalla äänellä oma näkemyksemme siitä, millaisessa Euroopassa haluamme elää.

Haluan nähdä Eurooppanuoret järjestönä, jonka ei tarvitse puolustaa olemassaoloaan, joka aidosti tavoittaa suomalaiset nuoret koulutukseen katsomatta, ja joka on vahva ja tunnustettu asiantuntija suomalaisessa Eurooppa-keskustelussa. Eurooppanuorten tulee olla rohkea, pitää kiinni arvoistaan ja omaleimaisuudestaan, eikä yrittää mukautua muiden malleihin. Meidän vahvuutemme on juuri siinä, että teemme rohkeasti omannäköistä toimintaa.

Eurooppanuoret on itselleni järjestökentällä se rakkain. Eurooppanuoret on poliittinen kotini. Eurooppanuorista olen saanut enemmän kuin voin sanoin kuvata ja olen pyrkinyt omalla toiminnallani antamaan mahdollisimman paljon takaisin. Koen, että Eurooppanuoret on siinä pisteessä, joka johdollani on voitu saavuttaa. Nyt on muiden aika jatkaa järjestön kehittämistä eteenpäin.

Kuluva syksy jatketaan maaliin samalla innolla ja intohimolla, jolla viimeiset viisi vuotta olen Eurooppanuorten toimintaan osallistunut. Eurooppa2050-webinaarisarja, uusien illat, syksyn tapahtumat ja etenkin liittokokousvalmistelut tuovat loppuvuoteen tekemistä ja jännitettävää. Aion nauttia joka hetkestä.

Yhteisestä matkasta jokaista Eurooppanuorta kiittäen ja syksyn kohtaamisia innolla odottaen,

Iiris