Eurooppanuorten unikeonpäivän tunnustus 2026 myönnetään Petteri Orpon hallitukselle epäonnistuneen EU:n monivuotisen rahoituskehyksen (MFF) -vaikuttamisen johdosta. Tunnustus annetaan vuosittain taholle, joka on jäänyt erityisen pahasti jälkeen EU-keskustelun kehityksestä.
Orpon hallitus edusti Suomen kantoja kuluneen vuoden MFF-neuvotteluissa, joissa jäsenvaltiot ilmaisivat kantansa EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2028-2034. Kantojensa puolesta Suomi asettui vastustamaan unionin omia rahoituslähteitä, budjetin kasvattamista ja yhteisvelkaa samalla, kun Euroopan kilpailukykyyn ja puolustukseen vaaditaan laajoja lisäpanostuksia.
Suomen MFF-neuvottelujen viralliset kannat juontuvat vahvasti Orpon hallituksen hallitusohjelmasta, jossa EU-budjetin kasvattamiseen suhtaudutaan kriittisesti. Yhtenä perusteena esitetään, ettei Suomen “nettomaksuosuus” EU:sta saisi nousta budjetin kasvamisen lomassa. Suomen EU-politiikan pohjaaminen tällaiseen nettomaksaja-ajatteluun on kestämätöntä maailmanaikana, jolloin sekä suomalaiset että Suomen valtiojohto haluavat EU:n tekevän enemmän. EU:n tuottamat hyödyt Suomelle ovat yleisesti niin laajoja, ettei jäsenvaltioiden jakaminen “maksajiin” ja “saajiin” ole mielekästä, vaan tukee lähinnä euroskeptisiä äänenpainoja.
Orpon hallitus on ilmaissut keskeisimmiksi EU-politiikkansa prioriteeteiksi suuret kokonaisuudet, kuten Euroopan puolustuksen vahvistamisen sekä unionin kilpailukyvyn kehittämisen, joita painotettiin myös itse MFF-ehdotuksessa. Samalla hallitus kuitenkin on ottanut kannan, jonka myötä se vastustaa EU:n rahoituslähteiden luomista, yhteisvelan lisäämistä sekä EU-budjetin kasvattamista. Kuvattujen keinojen sijaan Suomen kannat MFF-neuvotteluissa tukivat “rahoituskehyksen joustavuuden lisäämistä” sekä rahoituksen “yksinkertaistamista”. Neuvotteluissa esitetyt kannat ovat siis rajusti ristiriidassa niiden kunnianhimoisten toiveiden ja tavoitteiden kanssa, joita Orpon hallitus on EU:hun heijastanut.
Suomi on jämähtänyt MFF-kannoissaan rajoittuneeseen talousajatteluun, jonka myötä todellisia uudistuksia ei haluta edistää. Mario Draghin raportissa (2024) ehdotetut toimet kilpailukyvyn kehittämiseksi, kuten EU:n omien rahoituslähteiden lisääminen, verotuksen yhtenäistäminen ja budjetin kasvattaminen saattavat jäädä toteutumatta Suomen kaltaisten jarruttajamaiden takia. Orpon hallituksen vastustaessa EU:n yhteisiä rahoituslähteitä myös Suomen talouskasvu on vaarannettu.
Osana vuoden 2023 eduskuntavaalitavoitteitaan Eurooppanuoret vaati EU:n budjetin kokonaisvaltaista kasvattamista sekä uudistamista esimerkiksi vähentämällä säilyttäviä, matalan tuottavuuden tukia. “Hallituskauden lähestyessä loppuaan on helppo todeta, että Orpon hallitus on pysyttäytynyt vanhoissa, jämähtäneissä kannoissaan EU:n rahoituksen suhteen. Globaalien kriisien keskellä emme voi olla koko ajan vaatimassa unionilta lisää olematta itse valmiita tarjoamaan sille tarvittavia välineitä ja toimivaltaa ongelmien ratkaisemiseen. Taloudellisesti vahva unioni on koko Euroopan tulevaisuuden ja Suomen talouskasvun kannalta kriittinen turvallisuusinvestointi.” kommentoi Eurooppanuorten puheenjohtaja Pieta Päivänen.
Lisätietoja:
Pieta Päivänen, puheenjohtaja