Eurooppanuoret uskovat tulevaisuuden liittovaltioon ja Eurooppaan, jossa ratkaisut aikamme isoihin haasteisiin löydetään yhteistyön kautta rikkomatta subsidiariteettiperiaatetta. Liittovaltiomallin ydintehtävänä on vallan hajauttaminen eri tasoille sen mukaan, joissa päätösten tekeminen on demokraattisinta ja vaikuttavinta. Miksi siis liittovaltiosta käytävä keskustelu hajoaa kerta toisensa jälkeen olkiukkoihin ja yksinkertaistuksiin?
Liittovaltiomalli ei tarkoita automaattisesti kansallisten parlamenttien vaikutusvallan heikentämistä. Päinvastoin, liittovaltiomallissa voitaisiin säilyttää parlamentaarinen autonomia alueellisella tasolla. Eurooppanuorille on tärkeää pitää päätöksenteko lähellä ihmistä. Lisäksi on nurinkurista ajatella, että Euroopan parlamentin valtaoikeuksien kasvattaminen "vähentäisi" pienten maiden vaikutusvaltaa. Instituutiouudistuksella voitaisiin nimittäin korjata unionin demokratiavajetta ja mahdollisesti parantaa pienten valtioiden asemaa.
Liittovaltiokriitikot kritisoivat Euroopan unionin päätöksiä, jotka ovat Suomen "kansallisen edun vastaisia". Mainitut ennallistamisasetus ja pakkausasetus ovat kuitenkin vielä keskeneräisiä. EU ei ole pieniä maita tallova hirviö, vaan verkkaisen täsmällinen lainsäädäntökehikko. Siksi unioninlaajuiset päätökset ottavat aikansa ja ovat parhaimmillaan kompromisseja. Suomalaisia parlamentaarikkoja, ministereitä ja virkamiehiä on mukana lainsäädännössä, mutta ei tarpeeksi. Suomalaisten vaikuttavuutta tulisi lisätä EU:ssa, mikä onnistuu erilaisista mahdollisuuksista kertomalla ja avoimuudella - ei vanhanaikaiseen kansallisvaltioajatteluun takertumalla, mikä saa EU:n tuntumaan negatiiviselta byrokratiakoneistolta, mikä on “jossain tuolla Euroopassa”.
Täydellinen velkadenialismi johtaa unionin kyvyttömyyteen kehittää kilpailukykyään. Taloudelliset keskinäisriippuvuudet muuttavat myös valtiontukien dynamiikkaa. Suomi ei kilpaile jättiläisiä vastaan, vaan niiden kanssa. Suurten jäsenmaiden talouskasvu hyödyttää myös pienimpiä, sillä se parhaimmillaan kasvattaa rahavirtojen volyymia sisämarkkinoiden sisällä.
Koronapandemian aikana otettu historiallinen yhteisvelka ei ole täydellinen, mutta se oli tarpeellinen. Velkajärjestelyiden fasilitointia on tulevaisuudessa kehitettävä niin rahoituksen valvonnan kuin ehtojenkin suhteen. Globaali talous on muuttunut suuntaan, jossa Yhdysvallat ja Kiina ovat valjastaneet keskuspankkirahoituksen kilpailuvaltiksi. Euroopan ja yhtäältä Suomen on pohdittava uudelleen suhdettaan velkaan.
Ihanne Suomesta maana, joka heittäytyy vaikeaksi opportunistiksi on kestämätön. On tärkeää, että jokaisen jäsenvaltion ääni tulee kuuluviin ja huomioidaan päätöksenteossa. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö yhteistyöhön ja toisinaan kipeisiinkin kompromisseihin tulisi taipua. Unioni on 27 jäsenmaan yhteenliittymä, jonka päätökset vaikuttavat yli 450 miljoonaan EU:n kansalaiseen. Suomi ei saa pilata mainettaan — on huomattavasti parempi olla yhteistyökykyinen mallioppilas kuin uusi, räksyttävä Unkari. Mallioppilaana toimiminen on säilyttänyt myös suomen mainetta, tarjonnut mahdollisuutta vaikuttaa kulisseissa enemmän, minkä takia sitä ei tule pilata vain muutaman kompromissin takia.
Mutta pitäisikö vallan keskittämisen sijaan Suomen edistää instituutioiden uudistamista ja talousjärjestelmän valuvikojen korjaamista. Mitä kuitenkin, jos kaksi jälkimmäistä voisi korjata syvemmällä integraatiolla? Perussopimusuudistus on välttämätön, jotta unionilla on toiminnalleen juridisesti vankempi pohja sekä jäsenvaltioiden uusittu mandaatti, ja tämäkin edistäisi integraatiota, ei päinvastoin. Samalla voitaisiin päivittää taloussäännöt vastaamaan paremmin nykyistä, velkavetoista toimintaympäristöä. Instituutiouudistuksissa on huomioitava eri toimielinten välinen tasapaino. Euroopan parlamentilla tulisi olla mandaattiaan vastaava, vahvempi toimivalta. Esimerkiksi parlamentin aloiteoikeus olisi tärkeä uudistus. Komission valtaa sanktioida jäsenvaltioita rikkomuksista tulisi myös vahvistaa. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi rahoituksen ehdollista jäädyttämistä. Neuvostojen valta ei väistämättä kapene integraation syvennyttyä, vaan niiden toimialuetta voisi myös laajentaa alueellisella tasolla.
Suomen ja EU:n edut kulkevat käsi kädessä. Siksi tuota kättä ei kannata purra.
Eurooppanuoret on ensisijainen asiantuntija suomalaisessa Eurooppa-keskustelussa. Tule mukaan rakentamaan entistä parempaa Eurooppaa ja osaksi Suomen vaikuttavinta kansainvälisyyttä edistävää nuorisojärjestöä!