Pride-kuukauden aikana ollaan paitsi juhlistettu sukupuolten ja seksuaalisuuden moninaisuutta, myös otettu kantaa vähemmistöihin kohdistuvaan syrjintään ja epäoikeudenmukaisuuteen. Sukupuolivähemmistöjen oikeudet eivät tällä hetkellä toteudu yhdenvertaisesti EU-jäsenvaltioissa, esimerkiksi juridinen kolmas sukupuoli on käytössä vain muutamassa jäsenvaltiossa.
Eurooppanuoret vaatii, että kolmas juridinen sukupuoli otetaan käyttöön Euroopan unionin laajuisesti sukupuolivähemmistöjen oikeuksien turvaamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa. Kolmannen juridisen sukupuolen käyttöönotto tunnistaisi laajemmin sukupuolen moninaisuuden sekä takaisi EU-kansalaisten oikeuksien toteutumisen perus- ja ihmisoikeussopimusten mukaisesti.
Euroopan unionin perustana ovat vapauden, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen arvot, jotka ohjaavat unionin lainsäädäntöä ja jokaisen jäsenmaan toimintaa, myös vähemmistöjen oikeuksien osalta. Komissio nosti kanteen Unkarin LGBTQ+-sisältöjä rajoittavia lakeja vastaan juuri sillä perusteella, että jäsenvaltio ei saa säätää EU:n perusarvoja rikkovia lakeja. Sama periaatteen tulisi koskea sukupuolivähemmistöjen tunnustamista: kun jäsenmaa jättää sukupuolen moninaisuuden tunnistamatta, se jättää tunnistamatta myös siihen liittyvän haavoittuvan aseman, jota perusarvot velvoittavat suojaamaan.
Tästä huolimatta jäsenmaat tulkitsevat perussopimusten tasa-arvoisen kohtelun velvoitetta eri tavoin. EU ei edellytä henkilöpapereihin merkintää sukupuolesta, ja vain harva jäsenmaa on ottanut käyttöön juridisen kolmannen sukupuolen. Suomessa ei-binäärisen sukupuolimerkinnän käyttöönotto on vasta valmistelussa Olemme olemassa -kansalaisaloitteen edettyä eduskuntaan maaliskuussa.
Sen lisäksi että kolmas juridinen sukupuoli vahvistaisi ei-binääristen ja intersukupuolisten ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista ja vähentäisi sukupuoli-identiteetin perusteella tapahtuvaa syrjintää, se on myös välttämätön jokaisen EU-kansalaisen perusoikeuden, vapaan liikkuvuuden, takaamiseksi. Unionin alueen passia ei voida pitää yhtenäisenä, kun siihen täytettävät tiedot vaihtelevat jäsenmaittain. Nykyinen järjestelmä tuottaa ristiriitatilanteita esimerkiksi Schengen-alueella matkustettaessa ja terveydenhuoltoon hakeutuessa.
Puute ei ole vain hallinnollinen vaan myös turvallisuuskysymys. Unionin Perusoikeusviraston (FRA) tuottaman kyselyn mukaan joka kolmas intersukupuolinen on kokenut väkivaltaa viimeisen vuoden aikana. Määrä on kasvanut yli 10 prosenttiyksikköä vuodesta 2019 ja on selvästi korkeampi kuin muilla seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla. Tämä ei ole sattumaa: kasvava anti-gender-liikehdintä ja vihapuhe pyrkivät tietoisesti hiljentämään vähemmistöjä ja heidän tukijoitansa, ja juridisen tunnustuksen puute tekee siitä helpompaa.
Kolmas juridinen sukupuoli ei ole symbolinen tai ideologinen ele, vaan keino turvata EU-kansalaisen perusoikeuksien toteutuminen. Oikeus tulla tunnistetuksi oman sukupuolensa edustajana ei saa riippua kotimaasta, vaalituloksesta tai mielipiteistä. Unionin on varmistettava, että jokaisen EU-kansalaisen oikeudet toteutuvat kaikissa jäsenmaissa riippumatta siitä, millaisia he ovat.
Lisätietoja:
Pieta Päivänen, puheenjohtaja