Talous: mitä EU on ja ei ole
Klikkaa alta auki väite ja katso, miten me siihen vastaamme!
- EU:n tarkoitus on pyrkiä toteuttamaan juuri niitä toimintoja, joita on kaikista järkevintä ja tehokkainta toteuttaa unionin tasolla.
- EU:n budjetti on itsessään hyvin pieni, eikä sen hallintokoneistokaan ole todellisuudessa kovin suuri.
- “Nettosaajia” ja “maksajia” löytyy oikeastaan kaikista jäsenmaista, kun katsotaan kansalaisten tasolta.
Keskinäisriippuvaisessa maailmassa taloudellinen itsenäisyys on mahdottomuus. Suomi on vientimaa, ja sen viennistä yli 50% kohdistuu EU-maihin. Suomelle on siis ensisijaisen tärkeää, että EU:n sisämarkkinat toimivat moitteettomasti.
Sisämarkkinoihin kuuluvat kaikki EU-jäsenmaat, joten välillä markkinoihin voi tulla häiriöitä. Tästä hyviä esimerkkejä ovat eurokriisi sekä koronakriisi. Kummatkin näistä olivat erilaisia kriisejä ja vaikuttivat eri asioihin. Eurokriisi vaikutti EMU-maihin, eli maihin, joilla on euro valuuttana, kun taas koronakriisi vaikutti enemmän sisämarkkinoiden toimintaan. Eurokriisissä varsinkin Kreikka oli omalla toiminnallaan päässyt tilanteeseen, jossa se ei enää kyennyt selviytymään velkansa hoidosta, eli joutui maksukyvyttömyyteen. Tällöin muut EMU-maat auttoivat sitä taloudellisesti, jotta luottamus euroon säilyisi.
Kreikka kuitenkin joutui suurien säästökuurien vaikutuksien alaiseksi, esimerkiksi maan julkistaloutta supistettiin huomattavasti ja valtion omaisuutta yksityistettiin. Vaikka maat, jotka olivat hoitaneet taloutensa sääntöjen mukaisesti, joutuivat tulemaan avuksi, suurimmat kärsijät olivat ylivelkaantuneet maat. Nämä maat joutuvat tekemään kipeitä leikkauksia monilla aloilla, suurimpana julkishallinnosta, johon kuuluivat koulutus, sairaanhoito jne. Jossain tapauksissa jopa valtion vesivarannot yksityistettiin, jotta maa selviäisi veloistaan. Kriisin myötä luotiin uusia mekanismeja, joilla Euroopan keskuspankki sekä muut maat pystyivät paremmin puuttumaan toisen maan rahankäyttöön, jos tämä ei seurannut sääntöjä. Koronakriisin myötä nämä vaatimukset ja säännöt laitettiin (hetkellisesti) jäihin.
Koronakriisi vaikutti kaikkiin jäsenmaihin, koska jäsenmaat olivat omatoimisesti sulkeneet yhteiskuntiaan, jotta virus ei leviäisi. Tämä johti vakavaan talouden pysähdykseen, jonka seurauksilta ihmisiä ja yrityksiä jouduttiin nyt pelastamaan. Yhteiseksi keinoksi tähän luotiin uusi taloudellinen järjestely, jossa EU otti markkinoilta lainaa, eli ns. yhteisvelkaa. Tästä maksetulla julkisella kulutuksella pyrittiin elvyttämällä lisäämään lamaantunutta yksityistä kysyntää sekä tekemään investointeja talouden rakenteiden uudistamiseen.
Myös Suomelle oli tärkeää saada koronasulkujen jälkeen talous pyörimään, koska tärkeimpien kauppakumppaneiden epävarmuus on vientivetoiselle maalle myrkkyä. Suomen vienti perustuu pitkälti tavaravientiin, jossa tavarat tuotetaan vasta kauppojen jälkeen. Toisin sanoen Suomessa yritykset tuottavat korkeateknologisia sekä yksilöllisiä tuotteita, joita ei valmisteta etukäteen massoittain, vaan pienissä erissä räätälöityinä asiakkaalle. Tällöin tilauskirjat voivat yltää monien vuosien päähän. Ensimmäisen koronashokin aikana ei tullut uusia tilauksia, koska tietämättömyys tulevaisuudesta pelästytti asiakkaat. Tämän takia Suomelle oli tärkeää palauttaa markkinoille varmuus tulevaisuuden kysynnästä, ettei vienti sakkaisi, eikä valtio menettäisi huomattavia määriä verotuloja. Vaihtoehto olisi saattanut tulla paljon kalliimmaksi.
- Suomi on vientimaa, ja sen viennistä yli 50% kohdistuu EU-maihin. Suomelle on siis ensisijaisen tärkeää, että EU:n sisämarkkinat toimivat moitteettomasti.
- Suomelle oli tärkeää saada koronasulkujen jälkeen talous pyörimään, koska tärkeimpien kauppakumppaneiden epävarmuus on vientivetoiselle maalle myrkkyä.
- Elpymispaketti palautti markkinoille varmuuden tulevaisuuden kysynnästä, ettei vienti sakkaisi, eikä valtio menettäisi huomattavia määriä verotuloja. Vaihtoehto olisi saattanut tulla paljon kalliimmaksi.
On selvää, ettei eurojärjestelmää olisi rakennettu enää nykyisen kaltaiseksi. Yhteinen valuutta on ollut vaikeaa yhdistää jäsenvaltioiden erilaisiin taloudellisiin olosuhteisiin ja niistä kumpuaviin tarpeisiin. Jollekin euroa käyttävälle maalle esimerkiksi korkotaso voi olla liian matala, toiselle liian korkea. Eurojärjestelmä ei kannusta jäsenvaltioita riittävästi vastuulliseen taloudenpitoon, minkä lisäksi yhteisen finanssipolitiikan puuttuminen tekee rahaliitosta jo itsessään epätäydellinen ja estää talouden suhdanteiden tasaamisen EU-tasolla.
Ongelmista huolimatta euron hyödyt voittavat selvästi haitat. Euron tuoma yleinen vakaus on aliarvostettua, samoin sen suuri turvallisuuspoliittinen merkitys. Yhteisvaluutan arvo olisi Suomen kaltaiselle maalle esimerkiksi toisen maailmansodan kaltaisessa kriisissä mittaamaton. Euro on viime kädessä poliittinen projekti, jolle on ollut perustelunsa Euroopan integraation syventäjänä.
Eurojärjestelmän purkaminen olisi äärimmäisen ongelmallinen ratkaisu. Se johtaisi välittömään taloudelliseen kriisiin, sekä vielä suurempaan poliittiseen kriisiin joka uhkaisi koko EU:n perustuksia aikana, jolloin eurooppalaista yhtenäisyyttä tarvitaan enemmän kuin koskaan.
Huomattavasti helpompi tie nykytilanteen parantamiseen on eurojärjestelmän valuvikojen järjestelmällinen korjaaminen esimerkiksi lisäämällä jäsenvaltioiden vastuuta omista veloistaan, mahdollistamalla hallittujen velkajärjestelyiden toteuttaminen, sekä loppuunsaattamalla pankkiunioni. Yhdysvalloissa osavaltiot toimivat monella tapaa itsenäisinä taloudellisina kokonaisuuksia ja vastaavat yhteisestä valuutasta huolimatta käytännössä aina omista veloistaan. Ei ole syytä, ettei eurojärjestelmää voisi rakentaa samanlaiseksi.
- Ongelmista huolimatta euron hyödyt voittavat selvästi haitat.
- Yhteisvaluutan arvo olisi Suomen kaltaiselle maalle esimerkiksi toisen maailmansodan kaltaisessa kriisissä mittaamaton.
- Eurojärjestelmän purkaminen johtaisi välittömään taloudelliseen kriisiin.
- Huomattavasti helpompi tie nykytilanteen parantamiseen on eurojärjestelmän valuvikojen järjestelmällinen korjaaminen.
Kuten jokainen asia maailmassa, myös talous on itsessään politisoitunutta. Talouden järjestäminen vapaakaupan ehdoin on jo itsessään ideologinen valinta. Aina kun päätetään siitä, miten resurssit käytetään, tehdään politiikkaa.
Ei ole talousliittoa ilman politiikkaa – kaikki kauppasopimukset poikkeuksetta sisältävät poliittisia velvotteita, sillä päätöksenteon toimintakyky ja politiikan yhdenmukaisuus ovat edellytyksiä toimivalle vapaakaupalle. Poliittinen unioni pystyy myös suitsimaan haitallista kilpailua esimerkiksi verotuksen tai sääntelyn osalta, mikä takaa kansalaisille ja yrityksille reilun pelikentän toimia.
Pienellä vientivetoisella maalla ei ole juuri todellista valtaa esimerkiksi tuotesääntelyyn, sillä suurten vientikumppanien lainsäädäntö välttämättä vaikuttaa siihen, millaisia tuotteita millä ehdoin maassa voidaan valmistaa. Poliittinen unioni suurimpien kauppakumppaniemme kanssa, ts. EU-jäsenyys pelkän vapaakaupan sijasta, antaa Suomelle todellisen mahdollisuuden vaikuttaa itseään koskevaan sääntelyyn. Tällaista valtaa esimerkiksi Norjalla, Isolla-Britannialla tai Islannilla ei ole, vaikka ne joutuvat pitämään silti huolta, että heidän vientituotteensa ovat suuren kauppakumppaninsa EU:n vaatimusten mukaisia.
- Talousliitto on itsessään jo politiikkaa.
- Poliittinen unioni pystyy myös suitsimaan haitallista kilpailua esimerkiksi verotuksen tai sääntelyn osalta, mikä takaa kansalaisille ja yrityksille reilun pelikentän toimia.
- Poliittinen unioni suurimpien kauppakumppaniemme kanssa, ts. EU-jäsenyys pelkän vapaakaupan sijasta, antaa Suomelle todellisen mahdollisuuden vaikuttaa itseään koskevaan sääntelyyn.
Italian elpymis- ja palautumissuunnitelmaan kuuluvat energiaremontit ovat välttämättömiä ilmastonmuutoksen torjunnassa. On yhteiseksi hyödyksi, että autamme sellaisia maita kestävään siirtymään, joiden on vaikeaa rahoittaa sitä itse: siten esimerkiksi hiiliteollisuudesta riippuvainen Puola saa todellisen mahdollisuuden ja kannusteen siirtyä pois hiilivoimasta. Ja toisaalta, vaikka rahaa löytyisi, toimet ovat saattaneet tuntua liian kalliilta, että niitä olisi järkevää ryhtyä tekemään. Saman voi huomata Suomessakin. Eri mailla on erilaisia heikkouksia ja tarpeita, mm. Suomi Venäjän rajamaana hyötyy yhteisestä puolustuksesta merkittävästi enemmän kuin Länsi- ja Etelä-Euroopan maat. Vastineeksi meidän on järkevää auttaa näitä maita asioissa, joissa ne tarvitsevat tukea.
Markkinakurin vahvistaminen EU:n velkakirjamarkkinoilla on ehdottoman tarpeellista, mutta on syytä muistaa, että Italiassa tehdään jo nyt toistuvasti ylijäämäisiä budjetteja, ja maa maksaa vuosittain merkittävän osan unionin budjetista. EU:n sisäisten tulonsiirtojen hyöty riippuu toteutustavasta. Esimerkiksi investoinnit ilmastonmuutoksen torjuntaan ovat todella kiireellisiä, ja hyödyttävät yhtäläisesti kaikkia eurooppalaisia.