Eurooppanuoret: EU:n vertaaminen Neuvostoliittoon on kansalaisille valehtelua

Perussuomalaiset kansanedustajat Laura Huhtasaari sekä Ville Tavio jatkoivat mielipidekirjoituksessaan (HS 9.1.) EU:n ja Neuvostoliiton absurdia vertailua toisiinsa. Eurooppanuorten mielestä vertailu on tarkoituksenhakuista salaliittoteorioiden ja pelon lietsontaa.

Ensinnäkin, EU:ssa päätökset tekevät jäsenmaat yhdessä. EU ei ole mikään itsenäisesti ajatteleva toimija. Sillä on juuri niin paljon valtaa, kuin jäsenmaat ovat sille päättäneet antaneet.

Komission puheenjohtaja valitaan demokraattisella ja avoimella menettelyllä, sillä europarlamenttivaaleissa eniten ääniä saaneen puolueen ennalta ja avoimesti valittu kärkiehdokas asettuu komission puheenjohtajaksi. Tämän lisäksi puheenjohtajaehdokkaan on saatava myös hyväksyntä kaikilta demokraattisesti valituilta jäsenmaiden valtionpäämiehiltä.

“Euroopan unioni ei ole keskusjohtoinen, vaan valta on hajautettu läheisyysperiaatteen mukaisesti lähimmäksi niitä kansalaisia, joita kyseisen päätöksen tekeminen koskee. EU-tason päätöksiä tehdään vain niissä asioissa, jotka jäsenmaat ovat yhdessä valinneet unionin toimivaltaan kuuluviksi”, kertaa Eurooppanuorten puheenjohtaja Iiris Asunmaa.

EU:lla ei ole yhtenäistä väestö- tai maahanmuuttopolitiikkaa. EU on pyrkinyt muodostamaan yhteisiä pelisääntöjä maahanmuuttokysymyksiin vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen, mutta jäsenmaiden yhteistä näkemystä ei ole vielä löytynyt. Tämän vuoksi myöskään Euroopan komissio ei ole voinut juurikaan toimia pakolais- ja maahanmuuttoasioissa. Yhtenäistä maahanmuuttopolitiikkaa tällä hetkellä edes ole, vaan asia on kansainvälisten sopimusten puitteissa kansallisvaltioiden käsissä. EU:lla ei ole keinoja pakottaa jäsenvaltioita vastaanottamaan pakolaisia, joten jäsenmaat itse päättävät omista pakolaiskiintiöistään.

“EU:n “ideologiseen agendaan” kuuluvat kansalaisten perusoikeudet ja oikeusvaltioperiaate, joiden pohjalta pyritään kehittämään laillista maahanmuuttoa yhdessä lähtömaiden kanssa. On aivan käsittämätöntä ajatella, että EU:lla olisi tässä jokin piiloagenda”, ihmettelee Asunmaa.

Euroopan unionia voi kritisoida monesta eri syystä, ja juuri kritiikin kautta voimme yhdessä parantaa yhteistä unioniamme. Luomalla virheellisiä viholliskuvia ei palvella kansaa, vaan hukutetaan myös rakentava kritiikki, jolle keskustelussa on oltava tilaa.

“Parhaiten kansalainen voi vaikuttaa 26. toukokuuta äänestämällä europarlamenttivaaleissa, lähtemällä itse ehdolle ja haastamalla eurovaaliehdokkaiden teemoja”, muistuttaa Asunmaa.

Eurooppanuoret kiittää kuitenkin Eurooppa-keskustelun viriämisestä näin vaalien alla. “On hienoa, että aktiiviset kansanedustajat haluavat lisätä EU:n demokraattisuutta. Parlamentin vallan kasvattaminen olisi vastaus molempiin edustajien esiin nostamiin teemoihin”, ehdottaa Asunmaa.