Eurooppanuoret: Tulevaisuusinvestoinneista ei voida tinkiä!

Euroopan unionin jäsenvaltiot aloittavat tällä viikolla keskinäiset neuvottelut EU:n elpymissuunnitelmasta, jonka tarkoituksena on edistää taloudellista toipumista koronakriisistä. Suunnitelma rakentuu komission uudistetusta ehdotuksesta EU:n pitkän aikavälin budjetiksi 2021-2027 sekä väliaikaisesta 750 miljardin euron “Next Generation EU” -elpymisrahastosta, josta myönnettäisiin jäsenmaille suoraa tukea yhteensä 500 miljardia euroa ja lainaa 250 miljardin euron edestä. Eurooppanuorten mielestä tulevan budjetin ja elpymisrahaston avulla tulee rakentaa hiilineutraalia ja tulevaisuuteen katsovaa Euroopan unionia.

”Nämä neuvottelut ovat EU:n tulevaisuuden kannalta elintärkeät, sillä nyt päätetään siitä, miten EU vastaa koronan, ilmastonmuutoksen ja globaalin talouskriisin asettamiin haasteisiin. On katsottava rohkeasti pitkälle tulevaisuuteen ja investoitava sellaisiin kohteisiin, jotka luovat uskoa tulevaan”, kommentoi Eurooppanuorten puheenjohtaja Iiris Asunmaa.

Uuteen budjettiin on komission toimesta esitetty tulevaisuuteen katsovia painotuksia, mikä on erinomaista. Tutkimusohjelma Horizon Europeen esitetään 94,4 miljardia euroa, Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan 8,2 miljardia ja nuoriin, koulutukseen, liikkuvuuteen sekä urheiluun keskittyvään Erasmus+ -ohjelmaan 27,9 miljardia. Koheesiopolitiikkaan on varattu lähes 400 miljardia, joten myös koheesiorahoitusta on kohdennettava kestävään kasvuun ja innovaatioihin infrarakentamisen sijaan. Maatalouden osuus komission esityksessä on edelleen suhteettoman suuri.

”Erityisen tärkeää on, että pitkän aikavälin budjetissa tulevaisuusinvestoinneista pidetään kiinni. Lisäksi EU:n omien varojen järjestelmää on välttämätöntä kehittää. On selvää, että unioni tarvitsee lisää tuloja, eli sellaisia veroja ja maksuja, joiden avulla voidaan samalla liikkua vähäpäästöiseen, ekologisesti kestävään suuntaan. Elpymisrahaston rahoituksen suhteen on varmistettava, että sen kautta tehtävä työ edistää siirtymää kohti hiilineutraalia Eurooppaa. Ilmastotavoitteista ei voida tinkiä koronan varjolla!” Asunmaa linjaa.

Suomessa on pitkään käyty EU-keskustelua hyvin teknisellä tavalla kabinettien hämärässä. Mustavalkoinen ei tai kyllä EU:lle -väittely ei vie keskustelua rakentavasti eteenpäin, ja siksi tarvitaan lisää konkreettisia avauksia siitä, millaista Euroopan unionia tavoittellaan. On demokratian toteutumisen kannalta ongelmallista, että Suomessa ei käydä aitoa kansalaiskeskustelua siitä, mihin suuntaan Euroopan unionia halutaan viedä.

“Eurooppanuorten mielestä Suomen on edistettävä elpymissuunnitelmaa koskevissa neuvotteluissa solidaarisuutta jäsenmaiden kesken, sillä kriisistä voidaan nousta vain yhdessä. Suomen tulee asemoida itsensä rohkeaksi Euroopan unionin kehittäjäksi sen sijaan, että yrittäisimme toimia kehityksen jarruna”, päättää Asunmaa.