Eurooppanuorten liittokokous: Toimettomuuden aika on ohi - EU:n ulkopolitiikkaa ja sotilaallista toimintakykyä vahvistettava

Eurooppanuorten liittokokouksen julkilausuma

Globaalit ja alueelliset ulko- ja turvallisuuspoliittiset haasteet edellyttävät Euroopan unionilta yhtenäistä toimintaa ja kykyä reagoida nopeasti. EU:lla on kuitenkin ollut merkittäviä haasteita toimia tehokkaasti kansainvälisessä poliittisessa järjestelmässä, joka määrittyy yhä vahvemmin Yhdysvaltojen ja Kiinan kaltaisten suurvaltojen kautta. Eurooppanuorten liittokokous kokoontui 27.-28. marraskuuta 2021 ja vaatii, että EU vahvistaa globaalia toimintakykyään luomalla yhtenäisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan.

EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka luotiin vuonna 1992 Maastrichtin sopimuksella. Unionin ulkopoliittisia resursseja on tämän jälkeen vahvistettu perussopimuksilla, joista merkittävin on ollut vuonna 2009 voimaan astunut Lissabonin sopimus. Sopimuksessa EU:lle perustettiin oma ulkosuhdehallinto ja vahvistettiin korkean edustajan asemaa. Korkea edustaja edustaa EU:ta ulkosuhteissa sekä huolehtii unionin ulkopolitiikan yhdenmukaisuudesta. Nykyinen korkea edustaja on vuonna 2019 virkaan astunut Josep Borrell. Sopimuksen myötä jäsenmaat sitoutuivat lisäksi puhumaan ulkopolitiikassa yhdellä äänellä.

“EU:lla on edellytykset toimia vahvana toimijana ulkopolitiikassa ja edistää arvojaan globaalisti sen avulla. EU:n tämänhetkinen ulkopoliittinen toimintakyky on kuitenkin tehoton johtuen unionin haasteista yhteensovittaa jäsenmaiden toisistaan poikkeavat tavoitteet. EU:n tulisikin siirtyä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevissa päätöksissä yksimielisyyden vaatimuksesta määräenemmistöpäätöksiin. Tämä vahvistaisi EU:n kykyä reagoida nopeammin ja uskottavammin ulkopoliittisiin tapahtumiin”, täydentää Rajala.

EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena on unionin yhteisten arvojen turvaaminen, rauhan säilyttäminen, turvallisuuden lujittaminen sekä demokratian, oikeusvaltion, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden periaatteiden tukeminen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi unionin ulkopolitiikka sisältää poliittisia, taloudellisia ja oikeudellisia välineitä sekä sotilaallisia ja siiviilikriisinhallinnan keinoja.

“Afganistanin kriisi osoitti syksyllä, kuinka EU:n nykyiset sotilaalliset ja siiviilikriisinhallinnan keinot eivät ole riittäviä. EU-kansalaisten evakuointi Afganistanista oli täysin riippuvainen Yhdysvaltojen tuesta. On äärimmäisen tärkeää, että EU pystyy toimimaan jatkossa sotilaallisesti myös ilman Yhdysvaltoja vastaavissa operaatioissa. EU:lle tulisikin perustaa liittovaltiotason armeija, joka koostuisi nopean toiminnan aktiivisista joukoista ja unionin reserveistä”, linjaa Rajala.