Eurooppaherätys: Korkeakoulut ovat antaneet kansainvälisen liikkuvuuden suosion laskea, ja nyt Suomi uhkaa jäädä paitsi kansainvälistymisen hyödyistä
27.7.2021
Eurooppanuoret jakaa vuosittain unikeonpäivänä 27.7. Eurooppaherätys-palkinnon suomalaiselle toimijalle, jonka tulisi paremmin ottaa toiminnassaan huomioon EU-teemojen merkitys ja osallistua aktiivisemmin Eurooppa-keskusteluun. Tänä vuonna palkinnon saavat suomalaiset korkeakoulut.
Hyvä suomalaisten korkeakoulujen johto,
Korkeakoulutusta koskevien kansallisten linjausten mukaan liikkuvuusjaksojen tulisi sisältyä luonnollisena osana korkeakouluopintoihin. Silti yhä harvempi suomalainen korkeakouluopiskelija lähtee opiskelijavaihtoon. Vaihto-opiskelun suosio on laskenut suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa jo vuodesta 2016 lähtien – tänä vuonna siis jo viidettä vuotta putkeen.
Jaammekin tänä vuonna Eurooppaherätys-palkinnon Suomen korkeakouluille, koska ne eivät ole kyenneet riittävästi tukemaan opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta.
Yli puolet Suomesta ulkomaanjaksoille lähtevistä opiskelijoista lähtee vaihtoon Erasmus+-ohjelman kautta, joka on EU:n lippulaivaohjelma koulutus-, nuoriso- ja urheilualojen liikkuvuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Vuodesta 1992 lähtien yli 300 000 suomalaista on osallistunut Erasmus+-ohjelman ja sitä edeltäneiden ohjelmien liikkuvuusjaksoihin. Ohjelmaan osallistuvat opiskelijat pääsevät esimerkiksi opiskelemaan tai tekemään työharjoittelua toisessa maassa ja samalla kehittämään kielitaitoaan, kansainvälistä osaamistaan ja yhteistyötaitojaan. Vaihdossa saatu kokemus hyödyttääkin yksilön lisäksi myös koko yhteiskuntaa.
EU on erityisesti viime vuosina panostanut Erasmus+-ohjelman kehittämiseen, ja Erasmusta pidetäänkin usein yhtenä kaikkien aikojen onnistuneimpana eurooppalaisena projektina. Ei olekaan yllätys, että Erasmus+-liikkuvuuden suosio on noussut Euroopan laajuisella tasolla. Silti suomalaisten vaihto-opiskelijoiden määrä on vähentynyt, ja viime vuosina Suomi onkin vastaanottanut enemmän korkeakouluvaihto-opiskelijoita kuin se on lähettänyt.
Erasmus-vaihdon ja muiden vaihto-ohjelmien osallistujamäärä romahti erityisesti vuonna 2020 pandemian myötä, mutta viisi vuotta jatkunutta alamäkeä ei voi pistää yksinomaan koronan piikkiin. Suomen korkeakoulujen on suhtauduttava vakavasti opiskelijoiden kansainvälisen liikkuvuuden laskuun ja toimittava, jotta liikkuvuus niin Erasmus+-ohjelman kuin muiden vaihto-ohjelmienkien kautta palaisi vähintään laskua edeltäneelle tasolle. Korkeakoulut eivät ole jääneet tässä tehtävässä vailla tukea: komissio on miltei kaksinkertaistanut Erasmus+-budjettinsa ohjelmakaudelle 2021–2027, minkä myötä yhä useammalla eurooppalaisella opiskelijalla on mahdollisuus opiskella tai suorittaa harjoittelu toisessa maassa.
Korkeakoulut eivät voi enää sulkea silmiään ja painaa torkkua haasteen edessä. Suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen on tuettava opiskelijoiden vaihto-opiskelua esimerkiksi tarjoamalla eurooppalaiseen viitekehyksen mukaisia tutkintoja ja hyväksilukemalla vaihdossa suoritetut opinnot tutkintoihin. Korkeakoulujen tulee lisäksi aktiivisesti tiedottaa vaihtomahdollisuuksista ja kannustaa opiskelijoitaan kansainväliseen liikkuvuuteen.
Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden tippuminen kansainvälistymisen kelkasta ei ole yhteiskuntamme etu. Haastammekin tämän Eurooppaherätyksen myötä korkeakouluja selvittämään, miksi suomalaiset opiskelijat eivät enää hakeudu vaihto-opintojen pariin ja työskentelemään opiskelijoiden kanssa liikkuvuusmahdollisuuksien parantamiseksi.
Yhteistyöterveisin,
Eurooppanuoret
Risto Rajala
Puheenjohtaja
[email protected]
0400563080