Eurooppa vuonna 2050

Kuluvan syksyn aikana Eurooppanuoret haluaa herättää keskustelua Euroopasta meidän tulevaisuudessamme. Eurooppa 2050 -teemavuosi haastaa Eurooppa-keskustelijoita katsomaan ja visioimaan rohkeasti vaalikausia pidemmälle.

“Suomen EU-jäsenyys täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Vanhojen muistelun sijaan haluamme katsoa rohkeasti tulevaisuuteen, sillä se on se tulevaisuus, jossa me nuoret tulemme elämään. Haastamme kaikki suomalaiset Eurooppa-keskustelijat sekä #Eurooppa2050-webinaariemme puhujat visioimaan Eurooppaa kolmenkymmenen vuoden kuluttua”, kannustaa Eurooppanuorten puheenjohtaja Iiris Asunmaa.

Eurooppanuoret kehitti kesän aikana oman visionsa siitä, millaisessa Euroopassa toivomme elävämme vuonna 2050. Vision pohjalta syntyi Eurooppa-utopia, joka alkaa vuoden 2050 ensimmäisestä EU-huippukokouksessa tehdyistä rohkeista päätöksistä.

Vuoden 2050 ensimmäisessä huippukokouksessa päätettiin Eurooppalaisen Federaation perustamisesta. Perustamisen taustalla on pitkään jatkunut asteittainen liittovaltiokehitys. “Eurooppaan on muodostunut jaettu eurooppalainen identiteetti, jonka keskiössä ovat demokratia, ihmisoikeudet, kulttuurien moninaisuus ja oikeusvaltio. Euroopan unioni on onnistunut luomaan taloudellisesti vakaan, sosiaalisesti oikeudenmukaisen ja hiilineutraalin maanosan, ja omaksunut samalla vahvan roolin globaalin diplomatian ja multilateralismin edistäjänä. Nyt on tullut oikea aika ottaa seuraava askel eteenpäin ja perustaa viimeinkin Eurooppalainen Federaatio”, Euroopan unionin presidentti kommentoi asiaa EU:n huippukokouksessa.

Arvopohjaisen ja asteittaisen liittovaltiokehityksen myötä Euroopan unioni on säilyttänyt vaurautensa ja kehittynyt hiilineutraaliksi sekä sosiaalisesti oikeudenmukaiseksi yhteiskunnaksi. Euroopan unionin tärkeimmät arvot, demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltio ovat kaiken toiminnan keskiössä.

Luottamuksen yhteisiä arvoja ja yhteistyötä kohtaan vahvistuttua myös oikeistopopulismin aalto on Euroopassa laantunut. Yhteisten arvojen pohjalta lähdettiin keskustelemaan 1900-luvun tapahtumista ja luomaan pohjaa yhteiselle ymmärrykselle menneisyyden haavoista. Keskustelujen pohjalta muodostui uusi eurooppalainen narratiivi, joka tunnustaa tasapuolisesti eri maiden kokemat kärsimykset. Jaetun kokemuksen myötä Eurooppaan syntyi uusi yhtenäinen identiteetti, joka omalta osaltaan on vahvistanut liittovaltiokehityksen asteittaista edistymistä.

Euroopan unioni on laajentunut Länsi-Balkanille, Turkkiin ja Isoon-Britanniaan. Se on yhtenäinen toimija, jonka poliittinen järjestelmä perustuu hajautetun liittovaltion malliin. Päätökset tehdään Eurooppanuorten kansalaislähtöisen federalismin periaatteen mukaisesti sillä tasolla, millä se on kansalaisten näkökulmasta demokraattisinta, tarkoituksenmukaisinta ja tehokkainta. Euroopan unionin toimivalta keskittyy asioihin, joissa on järkevintä toimia korkealla tasolla, kuten ekologisen kestävyyden varmistaminen, ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisämarkkinoiden ylläpito sekä suuret finanssi- ja rahapolitiikan päätökset. Valtaa on kuitenkin jätetty runsaasti myös jäsenvaltioille ja erilaisille alue- ja paikallishallinnon toimijoille.

Euroopan unioni on demokratian ja kansalaisvaikuttamisen edelläkävijä globaalilla tasolla. Eurooppalainen demokratia toimii parlamentarismin periaatteiden mukaisesti. Euroopan parlamentin vaalit järjestetään viiden vuoden välein ja ne määrittelevät maanosan poliittisen syklin. Euroopan parlamentin voi nähdä eräänlaisena “alahuoneena” ja jäsenmaista koostuvan Euroopan unionin neuvoston “ylähuoneena”, joiden luottamusta lainsäädännön esittämisestä ja toimeenpanosta huolehtivan Euroopan komission on nautittava. Järjestelmä pohjautuu vahvaan perustuslakiin.

Korkeinta poliittista päätösvaltaa käyttää Euroopan unionin presidentti, joka hoitaa neuvoston ja komission puheenjohtajan tehtäviä. Presidentti valitaan Euroopan parlamenttivaalien yhteydessä Euroopan parlamentin poliittisten ryhmien asettamista ehdokkaista. Komissaarit valitaan Euroopan parlamentin jäsenten joukosta.

Yksi Euroopan unionin tärkeimmistä menestystekijöistä on ollut sen kyky sopeuttaa markkinatalouden toiminta maapallon kantokykyyn ja saada aikaan talouskasvun irtikytkentä materiaalivirroista. Tämä on antanut sille mahdollisuuden toteuttaa hiilineutraaliuteen vaaditut ilmastotoimet ja samalla varmistaa, että eurooppalaisilla on riittävästi elinkeinoja toimeentulon turvaamiseksi. Massiivinen, digitalisaation ja robotisaation, sekä ekologisen kestävyyden liikkeelle laittama elinkeinorakenteen muutos on onnistuttu hoitamaan hallitusti, osin Euroopan unionin rahoitusohjelmien ja innovatiivisen politiikan ansiosta. Tehokas ja tavoitteellinen koulutus on eurooppalaisessa elinkeinopolitiikassa erittäin suuressa roolissa ja sitä on tarjolla kaikissa elämän ja työuran vaiheissa.

Euroopan unionin talousjärjestelmä perustuu sosiaalisesti oikeudenmukaiseen, kiertotalouden periaatteiden mukaisesti toimivaan markkinatalouteen. Kiertotalous ja sen erilaiset innovaatiot ovat tuoneet paljon vaurautta ja uusia liiketoiminta- ja elinkeinomahdollisuuksia. Euroopan talous on maailman resurssitehokkain: kaikki tuotettu fyysinen materiaali hyödynnetään viimeiseen asti mahdollisimman korkealla jalostusasteella.

Euro on kaikkien Euroopan unionin jäsenmaiden yhteinen valuutta. Euron haasteet on onnistuttu ratkaisemaan vahvan poliittisen tahdon ja järkevien kompromissien ansiosta. Eurojärjestelmä on rakennettu samalla periaatteella, kuin dollari Yhdysvalloissa: jäsenvaltiot vastaavat itse omista veloistaan ja kansantaloutensa tulojen ja menojen tasapainosta. Eurojärjestelmällä on kuitenkin vahvat ja toimivat keinot asymmetristen shokkien aiheuttamien ongelmien torjumiseen: Työntekijöiden liikkuvuus on myös erinomaisella tasolla, mikä torjuu myös osaltaan shokkien vaikutuksia ja on seurausta määrätietoisesta, edistävästä politiikasta.

Eurooppa on välttänyt väestön vanhenemisesta johtuvan ikärakenteen muutoksen ongelmat onnistuneen ja inhimillisen maahanmuuttopolitiikan avulla. Euroopan unionin alue tarvitsee paljon erilaista työvoimaa ja sen alueella on helppoa tulla laillisin keinoin. Sillä on toimivat järjestelmät työperäiseen maahantuloon ja hädänalaisten suojeluun tähtäävän maahantulon osalta.

Euroopan unioni on reilusti kokoaan suurempi toimija kansainvälisessä politiikassa, ja se pohjaa kaiken toimintansa keskeisiin arvoihinsa. Se edistää monenvälistä, sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää ja tukee kaikin keinoin sitä ylläpitävien instituutioiden toimintakykyä. Euroopan unionin presidentti edustaa unionia YK:n turvallisuusneuvostossa ja monissa muissa kansainvälisissä toimielimissä.