Eurooppanuoret: Jäsenmaiden budjettiesitys on pettymys

Eurooppa-neuvosto pääsi tiistaina sopimukseen Euroopan unionin monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2021-2027 sekä Next Generation EU -elpymisvälineestä useita päiviä kestäneen huippukokouksen jälkeen.

“On koko Euroopan tulevaisuuden kannalta ehdottoman tärkeää, että elpymisvälineestä ja monivuotisesta rahoituskehyksestä päästiin viimeinkin sopuun. Neuvottelut antavat vahvan signaalin EU:n toimintakyvystä haastavissa poliittisissa olosuhteissa”, iloitsee Eurooppanuorten puheenjohtaja Iiris Asunmaa.

Sovun syntymisestä huolimatta huippukokouksen lopputulos oli monin tavoin pettymys. Horizon Europe -tutkimusohjelman rahoitus jäi huomattavasti komission esitystä vähäisemmäksi ja oikeudenmukaisen siirtymän rahasto pienentyi paljon suunnitellusta. Useat komission asettamat prioriteetit, kuten panostukset terveyteen ja digitalisaatioon, kokivat kovia leikkauksia. Lisäksi oikeusvaltioperiaatetta koskeneet tavoitteet vesittyivät pahemman kerran. Myös Eurooppanuoret on vaatinut panostuksia tulevaisuusinvestointeihin.

“EU:n tulisi rahoittaa paljon nykyistä enemmän tutkimusta ja kehitystä, ettemme jää globaalissa teknologiakilpailussa lopullisesti jälkeen muusta maailmasta. Euroopan parlamentin ja komission ei tule hyväksyä esitystä ilman vahvistuksia tulevaisuusinvestointeihin”, vaatii Asunmaa.

Suomelle varattiin neuvotteluissa 400 miljoonaa maaseudun kehittämiseen. Lisäksi Suomi neuvotteli 100 miljoonan lisärahoituksen harvaan asuttujen alueiden tukemiseen. Eurooppanuoret vaatii, että Suomelle varattu rahoitus käytetään kilpailukykyä ja hiilineutraaliutta edistävällä tavalla.

“Suomelle neuvotelluilla varoilla tulee kehittää innovatiivisia keinoja ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja kilpailukyvyn edistämiseksi, jotta syntyy aidosti eurooppalaista lisäarvoa tuottavia ratkaisuja. Suoria tukia fossiiliselle maataloudelle ja infrastruktuurille ei voida enää jatkaa”, toteaa Asunmaa.

Huippukokouksen päätöksiin liittyvä poliittinen ja julkinen keskustelu on keskittynyt lähinnä jäsenmaiden nettomaksuosuuksiin ja elpymisvälineen kokoon, sekä avustusten ja lainan suhteeseen. Tämä on ongelmallista, sillä kokonaisuuden kannalta olisi tärkeämpää keskittyä tarkastelemaan rahoituksen kohteita ja kriteerejä. Unionin omien varojen järjestelmää on vahvistettava, jotta budjettikeskusteluissa päästään eteenpäin omien netto-osuuksien itsekkäästä tuijottamisesta.

“Näkökulma sivuuttaa täysin unionin tutkitut positiiviset vaikutukset kansantalouteen, puhumattakaan EU:n globaalin vaikutusvallan sekä rauhan mittaamattomasta arvosta. EU:ssa on kyse paljon enemmästä kuin antamisesta ja ottamisesta”, painottaa Asunmaa.

Sovut elpymisrahastosta ja monivuotisesta rahoituskehyksestä osoittavat jäsenvaltioiden luottamuksen Euroopan unionin kykyyn poliittisten haasteiden ratkaisemisessa. Eurooppanuoret katsoo, etteivät kertaluonteiset panostukset kuitenkaan riitä. Osana liittovaltiokehitystä unionille tarvitaan pysyvästi suurempi budjetti, jotta sillä on riittävät edellytykset ratkaista globaaleja ja eurooppalaisia haasteita, kuten ilmastonmuutosta.

”EU:ta tulee kehittää kohti selkeämpiä liittovaltiorakenteita niin, että sille siirrettäisiin enemmän toimivaltaa niillä politiikan aloilla, joilla sen toiminta tuottaa eniten lisäarvoa”, linjaa Asunmaa.